Meri-Rastilan kaavakävelyt 5. ja 7.10.2015

Kaupunkisuunnitteluvirasto suunnittelee Meri-Rastilan nykyiselle asuinalueelle uutta asuinrakentamista. Alueelle voisi 10–15 vuoden kuluessa valmistua asuntoja noin 3 300–4 600 uudelle asukkaalle. 

Alueella järjestetään kaksi kaavakävelyä:

Maanantaina 5.10. kierretään Pohjavedenpuiston ja Ison Kallahdenpuiston ympäristöissä. Lähtö on klo 17 Meri-Rastilan tien ja Halkaisijantien risteyksestä Kallahden peruskoulun kupeesta. Kävely päättyy keskusteluun karttojen ääressä Sjökullan torpalla, Harbonkatu 14.

Keskiviikkona 7.10. kierretään Ole Kandelininpuiston, Rysäpuiston ja Haruspuiston alueilla. Lähtö on klo 17 Meri-Rastilan ala-asteen pihalta, Jaluspolku 3. Kävely päättyy keskusteluun karttojen ääressä koululle.

Alustavia suunnitelmia voi kommentoida myös verkossa 1.–30.10.2015 osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/meri-rastila. Aineisto on lisäksi esillä Vuotalossa, Mosaiikkitori 2.

Lisätietoja:
http://kartta.hel.fi/applications/hanke/showplan.aspx?map=yes&ID=2015-002625

Ramsinniemi 28.7.2015

Ramsinniemi 28.7.2015

Vuosaaren Meri-Rastilassa sijaitsevaan Ramsinniemeen kohdistuu monenlaisia suunnitelmia. Ehdotuksessa Helsingin luonnonsuojeluohjelmaksi vuosille 2015 – 2024 esitetään, että niemen länsipuolella sijaitsevaa suojelualuetta laajennettaisiin jonkin verran.

Yleiskaavaluonnos puolestaan esittää Ramsinniemeen paitsi tiivistä asutusta myös Laajasalosta Vartiosaaren kautta kulkevaa "saaristoraitiotietä". Toivottavasti hankkeista luovutaan jo yleiskaavaehdotuksessa, sillä Uudenmaan liitto on lausunnossaan todennut Ramsinniemen ja Vartiosaaren rakentamisen maakuntakaavan vastaiseksi.

Julkaisin tammikuussa kuvia Ramsinniemestä. Kävin 28.7.2015 kuvaamassa, miltä niemellä näyttää nyt kesällä.

Ramsinniementie on kapea ja mutkainen. Jos tie suoristettaisiin ja levennettäisiin niin, että siihen mahtuisi raitiotie kahteen suuntaan, autokaistat ja kaupungin mainostama "pyöräilyn laatukäytävä", ei niemestä jäisi paljon jäljelle. Laajasalon Stansvikissa voi käydä katsomassa, millaisen tilan järjestely veisi.

Ramsinniementie on kapea ja mutkainen. 28.7.2015

Kuumaisemaa Laajasalon Stansvikissa. 13.6.2015

Luonnonsuojeluohjelma turvaisi osan Ramsinniemen länsipuolesta. Nykyinen luonnonsuojelualue on merkitty kuvaan harmaalla ja esitetyt laajennokset on rajattu mustilla viivoilla. Kartan mittakaava havainnollistaa osaltaan, miten ahtaaseen paikkaan saaristoraitiotietä on suunniteltu.

Ramsinniemi Helsingin luonnonsuojeluohjelmaehdotuksessa.

Ramsinniemen luonto on suojelurajauksen ulkopuolellakin monipuolinen. Niemen itärannalla näyttää nyt tältä:

Ramsinniemen itäpuolelta. 28.7.2015

Yleiskaavassa Ramsinniemen itärannan haluttaisiin näyttävän tältä:

Unelma vai painajainen? Kuvakaappaus yleiskaavamateriaaleista.

Rantakivien taustalla näkyvät ehkä samat saaret kuin yleiskaava-aineiston havainnekuvassa:

Rantakiviä Ramsinniemessä. 28.7.2015

Monilta Helsingin uhatuilta alueilta löytyy tapionpöytä. Olen nähnyt sellaisen niin Meri-Rastilan metsässä, Vartiosaaressa kuin Ramsinniemessäkin.

Tapionpöytä Ramsinniemessä. 28.7.2015

Myös suojelun ulkopuolelle jäävän Ramsinniemen itäpuolen metsissä kasvaa vanhoja puita:

Yksi vanhoista männyistä. 28.7.2015

Pituutta ja leveyttä. 28.7.2015

Yksi kilpikaarnakoivuista. 28.7.2015

Ramsinniemessä on kaikkialla samaa rantakivikkoa kuin Meri-Rastilan metsässäkin. Yhdessä ne muodostavat 83 hehtaarin kokonaisuuden, joka kuuluu samaan Laajasalosta alkavaan itäiseen vihersormeen kuin Vartiosaarikin.

Kivikkoa Ramsinniemessä. 28.7.2015

Kivikko jatkuu rantaan. 28.7.2015

Ramsinniemellä on luontoarvojen lisäksi kulttuuriarvoja. En käynyt kuvaamassa huvila-alueella, mutta uskalsin poiketa Vuosaaren seurakunnan omistaman Merihiekan pihassa, vaikka en jäsen olekaan:

Merihiekan sauna. 28.7.2015

Merihiekan päärakennus. 28.7.2015

Merihiekka, yksityiskohta. 28.7.2015

Pian Merihiekan jälkeen varoitettiin Ramsinniementien päättymisestä:

Kyltti. 28.7.2015

Liikennemerkki. 28.7.2015

Liikennemerkki. 28.7.2015

Olin tullut liikennemerkeille Ramsinniemen itäpuolta. Paluumatkan tein länsipuolelta. Sieltäkin löytyy suojelurajauksen ulkopuolelta monimuotoista rantametsää, joka täyttäisi suojelukriteerit kevyesti.

Ramsinniemi 28.7.2015

Ramsinniemi 28.7.2015

Ramsinniemi 28.7.2015

Ramsinniemi 28.7.2015

Ramsinniemi 28.7.2015

Ramsinniemi 28.7.2015

Retkilläni löydän usein hylättyjä palloja. Niin tälläkin kertaa – melkein – sillä lähemmin tarkasteltuna löytö osoittautuikin rantaan ajautuneeksi poijuksi.

Poiju Ramsinniemessä. 28.7.2015

Teksti ja kuvat Hanna-Leena Ylinen

Tutkimus Meri-Rastilan ulkoilualueen merkityksestä asukkaille

Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos ja Luonnonvarakeskus selvittävät kyselytutkimuksella Meri-Rastilan ulkoilualueen käyttöä ja merkitystä lähialueen asukkaille. Kyselylomake on lähetetty kesäkuun alussa satunnaisesti valituille ulkoilualueen lähellä asuville henkilöille. Kyselytutkimus on osa Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhdessä toteuttamaa viihtyisän kaupunkiympäristön kehittämistä koskevaa tutkimusta.

Art goes Metsä: Virkistyspäivät

Virkistyspäivien valmentajat Lauri Niskanen ja Mark Lepre. 6.5.2015

Teatterikorkeakoulun äänisuunnittelun ja nykyteatterin opiskelija Johannes Vartola otti meihin yhteyttä loppusyksystä 2014. Hän kertoi seuranneensa keskustelua Meri-Rastilan osayleiskaavasta ja suunnittelevansa siihen liittyvää opinnäytetyötä. Johannes kävi pian yhteydenottonsa jälkeen tutustumassa metsään.

Lopputyö valmistui ja Virkistyspäivät oli koettavissa huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa. Ilmoittauduin 29.4. näytökseen, mutta se peruuntui sateen vuoksi. Korvaava esitys järjestettiin 6.5., jolloin myös satoi. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä sade toi tapahtumaan oman tunnelmansa.

Pääosa esityksestä oli parodiaa virkistyspäivistä. Valmentajia esittivät Lauri Niskanen ja Mark Lepre. Yleisöllä oli asiakkaiden rooli. Metroasemalla meille jaettiin kassi, jossa oli virkistyspäivien ohjelmaan liittyviä tarvikkeita: retkituoli, peitto, muki, korvatulpat, esitevihko, kynä ja sadetakki.

Mukille oli käyttöä heti alussa, sillä joimme maljan tyrnimehua. Sen jälkeen oli hiljaisuusharjoituksen vuoro. Hiljaisuutta oli mahdollista tehostaa korvatulpilla. Harjoituksen reitti kulki pirunpellon, Meri-Rastilan puron ja suon kautta.

Hiljaisuutta pirunpellolla. 6.5.2015

Hiljaista vaeltamista. 6.5.2015

Suon reunalla. 6.5.2015

Seuraavalla etapilla meille jaettiin kuulokkeet ja hiljaisuus vaihtui niistä tuleviin ohjeisiin.

Kuulokkeita tarjolla. 6.5.2015

Ääni kehotti meitä asettumaan tuolille, ottamaan mukavan asennon ja sulkemaan silmämme. Sen jälkeen tuli kymmenen minuutin ajan laskea yhä uudestaan yhdestä kymmeneen uloshengityksen tahdissa. Metsän äänet sekoittuivat kuulokkeista tuleviin. Vaikka kyse oli rentoutusharjoituksen parodiasta, se toimi myös todellisuudessa.

Rentoutuspaikalta siirryimme grillille, jossa tarjoilun lomassa virkistyspäivän ohjelmaan kuului haikujen kirjoittaminen. Lepren ja Niskasen käymä väittely haikuista oli esityksen kohokohtia.

Grillipaikalla. 6.5.2015

Viimeinen näytös oli kalliolla, jossa Vartola odotti meitä telttoineen. Teltasta kantautuvat puheenpätkät olivat joillekin meistä tuttuja: ne oli leikattu kaupunginvaltuutettujen Meri-Rastilan osayleiskaavaa koskeneista puheenvuoroista. Lauseet kuulostivat niin absurdeilta, että ehkä niiden esittäjätkin olisivat vihdoin ymmärtäneet hävetä puheitaan, jos olisivat paikalle sattuneet.

Lopuksi muutuimme osallistujista yleisöksi seuraamaan Lepren, Niskasen ja Vartolan näytelmää. Kaksi ja puoli tuntia sateessa tuntui kuluneen hetkessä.

Kiitokset koko ryhmälle ja Taideyliopistolle hienosta kokemuksesta!

Teksti ja kuvat: Hanna-Leena Ylinen. Julkaistu aiemmin täällä.

Pro Meri-Rastila -liikkeen lausunto Vuosaaren Meri-Rastilan täydennysrakentamisen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Yleistä

Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan Meri-Rastilan täydennysrakentamisen asemakaavan muutosta. Sen tavoitteena on tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta huomattavasti. Asemakaavahankkeeseen liittyy kaupungin lähiöprojektin Meri-Rastilan julkisten kaupunkitilojen kehittämishanke, jossa on tarkoitus parantaa alueen puistoja, aukioita, katualueita ja metroaseman ympäristöä. Muutos koskee Meri-Rastilassa aluetta, joka rajautuu pohjoisessa Vuotiehen ja metrorataan, idässä Kallahden osa-alueen asuinkortteleihin, etelässä rivitalopainotteisiin kortteleihin ja lännessä puistoalueeseen. Muutoksella pyritään saamaan alueelle 170.000–250.000 kerrosneliömetriä lisää rakentamista, mikä tarkoittaa noin 3.300–4.600 uutta asukasta.

Pro Meri-Rastila -liikkeen mielestä on hyvä, että alueen julkisia tiloja kehitetään ja asuinympäristöä parannetaan. Meri-Rastilan vahvuuksien – merellisyyden, maastomuotojen, luonnon läheisyyden ja yhtenäisen arkkitehtonisen luonteen – korostaminen on kannatettava ajatus. Allekirjoittajaliike on kuitenkin huolissaan suunnitellusta kohtuuttoman suuresta asukasmäärän lisäyksestä Vuosaaren Meri-Rastilan osa-alueelle. Pro Meri-Rastila pelkää, että sen vaikutus olisi luontoa ja nykyistä kodikasta kaupunkikuvallista luonnetta tuhoava sekä häiriöitä ja turvattomuutta lisäävä. Julkisten tilojen parantaminen Meri-Rastilassa ei voi edellyttää asukasmäärän kaksinkertaistamista.

Viheralueet säilytettävä

Pro Meri-Rastila pitää epäviisaana täydennysrakentamisen suunnittelua julkisille ja asukkaiden yhteisille puistoalueille, Haruspuistoon, Pohjavedenpuistoon, Rysäpuistoon, Ole Kandelinin puistoon, Ison Kallahden puistoon ja Ullaksenpuistoon. Haruspuisto on hyvin keskeinen osa Meri-Rastilaa. Sen ympäristö pitää säilyttää rauhallisena asuinalueena eikä tiivistäminen saa pilata sen nykyisiä kodikkaita pihapiirejä. Ullaksen ja Ison Kallahden puistot ovat merenrantapuistoja, jotka tulee säilyttää vapaina kaikkien asukkaiden virkistysalueina. Kallioiden tuhoaminen rakentamisen tieltä esimerkiksi Pohjavedenpuistosta olisi erittäin harkitsematonta. Kalliot ovat Meri-Rastilan oleellinen ominaispiirre.

Alueella kulkee myös maakuntakaavan viheryhteys, joka linkittää käytännössä Kallahdenniemen ja Meri-Rastilan metsän toisiinsa. Iso Kallahden puisto sijaitsee myös lähellä Kallahdenharjun natura-aluetta. Puiston luonnonmukaisuuden säilyttäminen turvaa natura-arvojen toteutumista.

Ison Kallahden puiston itäosa on ympäristökeskuksen vuonna 2011 teettämissä helsinkiläisen metsäluonnon monimuotoisuutta selvittäneissä METSO-inventoinneissa todettu arvokkaaksi I- ja II-luokan alueeksi (M7 Meri-Rastila) ja puiston niittyalue on arvokas vuosaarelaisena perinnemaisemana. Pohjavedenpuiston kalliot ovat äskettäisessä luontojärjestöjen Helsingin arvometsät -aloitteessa merkitty LUO-merkinnällä (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue).

Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavan edellyttämästä rakentamisesta on ehdottomasti luovuttava, jos ehdotettu täydennysrakentaminen toteutuu. Koskematonta ja yhtenäistä merellistä virkistysaluetta tarvitaan asukasmäärän lisääntyessä vielä aiempaa enemmän, jotta tiiviisti rakennettavan alueen asukkailla on mahdollisuus lähivirkistykseen, ja jotta tiivistettävä alue todella houkuttelisi monipuolista asukaskuntaa.

Kaupunkirakenne ja rakennukset

Ensivaikutelman parantaminen saavuttaessa alueelle Rastilan metroaseman suunnasta on erityisen tärkeää. Pro Meri-Rastilan mielestä tuloalueella tulisi olla alkuperäisen kaavan mukaisesti myös aukio, joka olisi yksi kolmen aukion tilasarjasta: tuloaukio, Meri-Rastilan tori ja Fokkatori. ”Loppuun saakka vietynä tämä tilasarja voisi muodostaa koko aluetta hallitsevan, identiteettiä luovan kohokohdan, jolla voisi olla myös kaupunkiseudullisesti arvokasta esteettistä arvoa.” (Jere Maula: Meri-Rastila esteettisenä kokemuksena, 2001, Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston tilaama auditointi Meri-Rastilan asuinalueesta). Meri-Rastilan tori tulee allekirjoittajan mielestä säilyttää valoisana ja luonteeltaan osittain kylämäisenä.

Pro Meri-Rastila pitää tärkeänä, että täydennysrakentaminen tehdään huolellisesti ja laadukkaasti ja että sitä suunniteltaessa pidetään kiinni alueen alkuperäisistä kaupunkirakenteellisista tavoitteista. ”Erityisenä kaupunkirakenteellisena tavoitteena on ollut katutilan ja pihatilan selkeä erottelu ja asuinpihojen hyvät näkymät ja yhteydet kaduille ja viheralueille.” (Maula, 2001). Pro Meri-Rastila -liike toivoo, että uudisrakennukset sulautuvat ympäristöönsä ja että rakentamisessa hyödynnetään mahdollisimman paljon puurakentamista sekä alueen luontoon ja merellisyyteen hyvin istuvia muita laadukkaita materiaaleja.

Lopuksi

Maula pitää Meri-Rastilaa edustavana näytteenä oman aikansa suunnittelun pyrkimyksistä. ”Alueen kypsyessä lopulliseen laatuunsa sen arvo saattaa myös kasvaa, mikäli se säästyy nopeasti vaihtelevan ajan hengen aiheuttamilta myllerryksiltä. Meri-Rastilan voisi julistaa suojelukohteeksi vaikka heti ja viimeistellä keskeneräisiltä kohdiltaan hienovaraisesti valmiiksi.”

Pro Meri-Rastila on sangen hämmästynyt, että kaupunkisuunnitteluvirasto aikoo nyt muokata Meri-Rastilan kokonaan uudelleen, vaikka sen tilaama arvio suosittaa vain hienovaraista kohentamista. Pro Meri-Rastila edellyttääkin, että täydennysrakentamishankkeen valtavaa kokoa pienennetään oleellisesti. Täydentämisen tulee tapahtua esteettisesti, laadukkaasti ja omaperäisesti sekä asukkaiden lähiluontoalueita kunnioittaen.

Pro Meri-Rastila -liike katsoo, että näinkin mittava kaavahanke kaipaa Meri-Rastilan parhaiden ominaisuuksien vahvistamista. Meri-Rastilasta tulee kehittää asuinalue, jossa kestävällä kehityksellä, kierrätyksellä, vaihtoehtoisilla energialähteillä, viherrakentamisella, yhteisöllisyydellä ja joukkoliikenteellä on erityinen arvo.

Pro Meri-Rastila -liikkeen puolesta,

Hanna-Kaisa Siimes

Lähde: https://vuosaari.fi/wp-content/uploads/sites/7/2022/07/Meri-Rastilan_auditointi.pdf