31. lokakuuta 2023

Muistutus Harbonkatu 8:n poikkeamispäätöshakemuksesta

Kaupungin asemakaavoituspalvelussa valmistellaan poikkeamispäätöshakemusta Meri-Rastilassa. Kaupunkiympäristön toimiala on hakenut lupaa saada poiketa asemakaavasta kiinteistöllä 91-54-9904-5, josta muodostuu tontti 54245/1, osoitteessa Harbonkatu 8. Poikkeamista haetaan voimassa olevasta Meri-Rastilan itäosan asemakaavasta. Kaavassa rivitalojen tai muiden kytkettyjen asuinrakennusten tontille haetaan lupaa uuden päiväkodin rakentamiseksi. Päiväkodin aidattu piha sijoittuisi kokonaisuudessaan viereiselle puistoalueelle.

Vuosaari-Seura ja Pro Meri Rastila tunnistavat hyvin päiväkotipaikkatarpeiden vaikean tilanteen kaupunginosassa, mutta pitävät ikävänä, että vasta noin kaksi kuukautta sitten lainvoiman saaneesta kaavasta ollaan jo nyt hakemassa poikkeamispäätöstä. Hakemuksen esittämät muutokset asemakaavasta Ison Kallahden puistossa eivät ole pieniä ja sisältävät useita ongelmallisia piirteitä. Huomattavasti parempi tapa edetä asiassa olisi ollut asemakaavamuutoksen käynnistäminen sekä siihen kuuluva normaali vuorovaikutusprosessi, tai huolellisempi suunnittelu jo nykyisen asemakaavan taustatyössä.

Ison Kallahden puiston länsiosan niitty on oikeusvaikutteisella asemakaavakartalla osoitettu kulttuurihistoriallisista ja maisemallisista syistä pääosin avoimena säilytettävä merkinnällä sa-1. Paikka liittyy puistossa sijaitsevan suojellun Sjökullan torpan historiaan. Niittyalue kokonaisuudessaan on ainoa varsinainen niitty Ison Kallahden puiston alueella. Päiväkodin vaatimat aidattavat piharakenteet supistaisivat avointa niittyä ja sa-1-aluetta merkittävästi alueen pohjoisosassa. Myös muutos näkyvässä koetussa maisemassa alueella olisi huomattava. Uusi suuri päiväkotirakennus tulisi hallitsemaan maisemanäkymää koko ympäristössä.

Niityllä sijaitsee luonnonlähde (Ison Kallahden puiston lähde, LTJ-Kohde 48, arvoluokka I), johon kohdistuu haittavaikutuksia rakentamisen toteutuessa. Lähde kerää pohjavettä kallioitten välisestä laaksosta, joka on jo osin rakennettu. Jos kostean niittyalueen laidalle rakennetaan lisää, ja tehdään uusia kulkuväyliä, on riski pohjavettä peittävän hienosedimenttisen maakerroksen puhkeamiselle ja pohjaveden purkautumiselle pinnalle, jolloin alempana oleva lähde voi kuivua kokonaan. Myös lähteen luontainen valuma-alue kutistuu, koska rakennettavilta alueilta, katoilta ja kivipinnoilta hulevedet ohjattaneen sadevesiviemäreihin, mikä pienentää maahan imeytyvää vesimäärää alueella. Rakennusten perustukset tulevat rikkomaan suojaavan pintamaan pohjavesikerrokseen saakka, ja jos perustukset viemäröidään, se laskee vääjäämättä koko alueen pohjaveden korkeutta ja ehdyttää lähdettä. Samoin tekevät uusien liikenneväylien yhteyteen mahdollisesti kaivettavat ojat. Mikäli mahdollista, pohjaveden taso tulisi säilyttää ennallaan, hulevedet imeyttää paikallisesti ja välttää ojituksia. Näin aluetta elävöittävä luonnonlähde voisi säilyä lähialueen muutoksista huolimatta. Luontotietojärjestelmän kohdekortin mukaan Ison Kallahden puiston lähteellä on aivan erityistä arvoa, sillä luonnontilaisia lähteitä ei Helsingissä juuri ole. Lähteelle suositellaan kohdekortilla myös pohjavesien muodostusalueen määrittämistä sekä kasvillisuuden kartoitusta. Nämä olisi syytä toteuttaa mahdollisimman pian ja ennen mahdollisia rakennustoimenpiteitä.

Poikkeamispäätöshakemuksessa päiväkotirakennuksen julkisivujen värityksen osalta ehdotetaan muutosta asemakaavan määräyksiin, jotka edellyttävät tumman sävyistä puuta ja Harbonkadun suuntaan vaaleaa tiiltä tai muurauksen päälle tehtyä rappausta. Allekirjoittajat kannattavat pitäytymistä asemakaavan määräämässä värityksessä, vaikka materiaali olisikin puu. Harbonkadun toisella puolella on vaaleita taloja ja päiväkodin seinä on umpinaisempi kadun puolella kuin pihan puolella.

Asemakaavassa määrätään edelleen, että tontin korkotasot on sovitettava ympäröivien tonttien, viher- ja katualueiden korkotasoihin maisemaan paikkakohtaisesti sopivin rakentein, välttäen korkeita muuri- ja/tai sokkelirakenteita. Tämä on erityisen tärkeää niityn suuntaan, koska Harbonkatu ja myös sen viereen ajateltu päiväkotirakennus sijaitsevat topografisesti huomattavasti alavaa niittyaluetta korkeammalla. Ero näkyy hyvin pihasuunnitelmassa esitetyissä korkeustasojen eroissa alueella. Pihan huolellisen suunnittelun avulla, ja säästämällä mahdollisimman paljon puita sekä aluskasvillisuutta, eron tasaamista pihassa voidaan toteuttaa siten, että korkeustasojen ero olisi vähemmän häiritsevä.

Päiväkodin aluetta kuvaava Arkkitehdit Frondelius + Keppo + Salmenperä Oy:n tekemä asemapiirros ja Loci Maisema-arkkitehdit Oy:n laatima pihasuunnitelma esittävät muutoksia myös Ison Kallahden puiston jalankulku- ja pyöräilypolkujen linjauksiin. Asemakaavassa Kalkkihiekanpolku kulkee heti rivitalotontin itäpuolella, ja se oli perusteltavissa yhteytenä Meri-Rastilan tieltä Harbonkadun kautta edelleen Ison Kallahden uimarannan suuntaan. Ajatuksena tässä oli myös vähentää aivan Sjökullan torpan vieritse kulkevaa runsasta läpikulkua. Nyt polkua ollaan esittämässä keskelle nykyistä niittyä, jolloin se tulisi jo melko lähelle Sjökullaan kulkevaa vanhaa polkua. Jättämällä uusi polku pois, säästyisi Ison Kallahden puiston pohjoisosan niittyä enemmän.

Allekirjoittajayhteisöjen mielestä on ongelmallista, että poikkeamispäätöshakemuksen materiaalissa esitetään muutossuunnitelmia tuoreeseen asemakaavaan laajalti hakemuksessa varsinaisena kohteena olevan tontin ulkopuolella. Koko Ison Kallahden puiston puistosuunnitelman valmistelu on toivottavasti käynnistymässä lähiaikoina, ja vasta sen laatimisen yhteydessä on oikea hetki tarkastella myös asemakaavan osoittamien kävely- ja pyöräilypolkujen tarkempia linjauksia ja leveyksiä, sekä myös niiden tarpeellisuutta niityllä ja muuallakin laajemman suunnittelualueen maastossa. Tuolloin myös asiallinen vuorovaikutus ennen tehtäviä päätöksiä on mahdollista huomattavasti laajemmin kuin hyvin suppeassa poikkeamispäätöskäsittelyssä.


Helsingissä 29.10.2023


Vuosaari-Seura

Nina Ruuttu

puheenjohtaja

Pro Meri-Rastila -liikkeen puolesta,

Anna Maija-Virta

22. lokakuuta 2023

Kannanotto leikkipuisto Haruspuiston sulkemiseen

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan tiistain 24.10. kokouksen esityslistalla on ehdotus Vuosaaren Meri-Rastilassa sijaitsevan leikkipuisto Haruspuiston sulkemisesta vuoden 2028 loppuun asti.

Pro Meri-Rastila -liike katsoo, että leikkipuiston sulkeminen vuosikausiksi Meri-Rastilassa olisi hyvin epäviisas ja alueelle monella tapaa vahingollinen päätös, ja että asia tulisi palauttaa lautakuntakäsittelyssä uudelleen valmisteluun ohjeistuksella tehdä leikkipuiston rakennuksessa tarvittavat korjaukset ja avata leikkipuisto mahdollisimman pian.

Nykyisen kaupunginvaltuuston hyväksymässä Helsingin kaupunkistrategiassa 2021–2025 Kasvun paikka on linjattu toimia haitallisen alueellisen segregaation torjumiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi:

”Helsinki harjoittaa myönteistä erityiskohtelua ja torjuu eriytymistä kattavasti toimialat ylittäen – asuntopolitiikalla ja kaavoituksella, sosiaalityöllä, koulutuksella, varhaiskasvatuksella ja vapaa-ajan toiminnalla. Erityisesti tähän työhön panostetaan nimetyillä kaupunkiuudistusalueilla: Malminkartano-Kannelmäessä, Malmilla ja Mellunkylässä ja lisäksi Vuosaaressa. Uudistuksia suunnitellaan ja viedään eteenpäin yhteistyössä asukkaiden kanssa alueen luonne ja ominaispiirteet huomioiden. Myönteisellä erityiskohtelulla suunnataan palveluja ja investointeja alueille, jotka tarvitsevat enemmän. Julkisen tilan ja julkisten rakennusten investointeja käytetään keinona lisätä hyvinvointia ja houkuttelevuutta.”

Ehdotus leikkipuisto Haruspuiston pitkäaikaisesta sulkemisesta Meri-Rastilassa on kaupunkistrategian vastainen ja kertoo kasvatus- ja koulutustoimialan valitettavan huonosta sitoutumisesta kaupunkiuudistusalueiden pitkäjänteiseen ja eri alueiden erityispiirteitä huomioivaan kehittämiseen. Haruspuiston leikkipuistorakennuksen ilmastointilaitteiden korjaaminen ei voi olla kustannuksiltaan niin ylivoimainen sijoitus Meri-Rastilan lapsiin ja lasten vanhempiin, että sen rahoitusta ei voitaisi järjestää.

Uusien ja nyt myös lainvoimaisten Meri-Rastilan kaupunkiuudistukseen liittyvien asemakaavojen vaikutus Meri-Rastilan osa-alueella tulee toteutuessaan olemaan poikkeuksellisen voimakas. Asukasmäärän suunnitellaan lähes kaksinkertaistuvan ja rakennetun ympäristön muutos tulee olemaan huomattava. Kaupunkiuudistuksen lopputulos on toivottavasti positiivinen alueen kannalta. Odotettavissa oleva alueelle jo muutenkin haasteellinen väli- ja rakentamisvaihe edellyttää kuitenkin jatkuvuutta eri palveluiden järjestämisessä. Aivan erityisesti toimintojen ongelmattoman ja katkeamattoman jatkuvuuden pitäisi olla itsestäänselvyys pienten lasten eli leikkipuiston varsinaisten käyttäjien ollessa kyseessä.

Haruspuiston leikkipuisto sijaitsee Meri-Rastilan keskellä samannimisellä pienellä metsäisellä puistoalueella, joka on kävelyetäisyydellä isolle osaa alueen asukkaista. Leikkipuiston aktiivinen toiminta ja puiston aikuisten työntekijöiden läsnäolo rauhoittavat osaltaan muutakin Haruspuistoa ja lisäävät turvallisuuden tunnetta alueella. Haruspuiston leikkipuisto on ainoa leikkipuisto Meri-Rastilan alueella.

Helsingissä 22.10.2023

Pro Meri-Rastila -liike

16. kesäkuuta 2023

Pro Meri-Rastila -liike vaatii Merirasti-kappelin rakennuksen säilyttämistä

Pro Meri-Rastila -liike vaatii Merirasti-kappelin oveen ja ikkunaan ilmestyneiden purkuilmoitusten kiireellistä poistamista sekä roskaisten sisätilojen näkymisen estämistä. Tilanne on korjattava suuren ilkivaltariskin vuoksi, joka kävi toteen Mellunmäen purkutalojen kohdalla. Lapset leikkivät kappelin korttelissa olevan koulun pihalla ympäri vuoden eikä heidän tule nähdä tihutöitä. Purkuilmoitus on iso imagohaitta kaupunkiuudistukselle. 

Liike vaatii, että Helsingin seurakuntayhtymän kappelia koskeva purkuhanke pysäytetään. Yhtäkkinen purkaminen ja tyhjän kolon jättäminen useiksi vuosiksi Meri-Rastilan torin laitaan lisäisi turvattomuuden tunnetta alueella. Se olisi ruma aloitus kymmenen vuoden mittaiselle Meri-Rastilan kaupunginosauudistukselle. Meri-Rastilan purettavien rakennusten määrä nousee 41:een, jos kappeli puretaan. Purku kertoisi karua viestiä asukkaille siitä, pidetäänkö muutoksen aikaista asumismukavuutta arvossa.

Pro Meri-Rastila vaatii, että Merirasti-kappelin rakennus säilytetään historiallisista, ekologisista ja rakennustaiteellisista syistä. Helsingin kaupungin tulee sopia järjestelystä, jossa kaupunki ottaa tontin vastaan Helsingin seurakuntayhtymältä ilman, että yhtymä joutuu purkamaan kappelirakennuksen. Kun kappeli tulisi kaupungin käyttöön, rakennuksen vastaanottaminen olisi kaupungin strategian mukaista. Muita rakennuksia purettaessa ja uusia rakennettaessa kappeli voisi toimia asukkaita uudistukseen osallistavana toimistona sekä väistötilana alueen eri toiminnoille.

Liike vaatii, että kappelirakennus liitetään Merirasti-korttelin arkkitehtikilpailuun ja säilytetään osana uudistuvaa korttelia. Kappeli tulee korjata asukkaiden kokoontumistiloiksi tai koulun, päiväkodin tai nuorisotalon tiloiksi. 

Merirasti-kappelista tulisi käydä avoin julkinen ja poliittinen keskustelu, koska asemakaavasta päätettäessä Vuosaaren seurakunnan oletettiin jatkavan toimintaansa siinä. Alueen asukkaat ansaitsevat sen, että merkittävimmän rakennuksen tulevaisuudesta voidaan käydä avoin ja eri vaihtoehtoja punnitseva keskustelu. Vetoamme myös yhteiseen kirkkovaltuustoon, että purkuaikeet laitetaan jäähylle. 

Lisätietoa

16.6.2023 myönnetty purkulupa 91-54-222-3 (muutoksenhaku päättyy 30.6.2023)

Purkuluvan päätösote (Googe Drive, pdf 48 kt)

Purkuluvan liitteinä:

Kaupunginmuseon lausunto (Google Drive, pdf 165 kt), joka puoltaa kappelin säilyttämistä.

Rakennushistoriaselvitys (Google Drive, pdf 7,7 Mt), joka sisältää lukuisia kappelin säilyttämistä tukevia seikkoja. Katso erityisesti yhteenveto.

Katso kuvia Merirasti-kappelista (25.10.2022, kuvaaja Outi Lepola) (Google Photos)

Pro Meri-Rastila ja You Tell Me -kollektiivi järjestivät yhdessä Pelastetaan Merirasti-kappeli -keskustelutilaisuuden 25.10.2022.
Lue koonti keskustelusta 

Tilaisuuden jälkeen Pro Meri-Rastila laati vaatimuksen kappelirakennuksen säilyttämisestä. Vaatimusta kannattivat You Tell Me -kollektiivi, Vuosaari-Seura ry, Vuosaari-Säätiö rs, Vuosaari-toimkunta sekä joukko alueen asukkaita.
Lue vaatimus (29.11.2022)

Svenska Yle kuvasi osia keskustelutilaisuudesta dokumenttiin Rehellisesti ruma betoni.
Katso dokumentti Yle Areenassa

Merirasti-kappelin kohtalosta mediassa:

Yhtä Meri-Rastilan alkuperäisistä julkisista rakennuksista uhkaa purkaminen (Helsingin Sanomat 21.10.2022)

Vuosaaren seurakunta joutuu luopumaan Merirasti-kappelista – ”Ahdasta tulee”, sanoo kirkkoherra (Kirkko ja kaupunki 26.10.2022)

Mikä on Merirasti-kappelin kohtalo? (Vuosaari-lehti 30.11.2022)

Yhteystiedot

Anna-Maija Virta, virta.annamaija(at)gmail.com, puh. 040 546 1909

Lea Kahra, etunimi.sukunimi(at)gmail.com, puh. 040 835 6627

Salla Valtari, etunimi.sukunimi(at)gmail.com, puh. 050 527 8817 

29. marraskuuta 2022

Pro Meri-Rastilan vaatimus

Pro Meri-Rastila vaatii, että Merirasti-kappelin rakennus säilytetään. Helsingin kaupungin tulee sopia järjestelystä, jossa kaupunki ottaa tontin vastaan Helsingin seurakuntayhtymältä ilman että yhtymä joutuu purkamaan kappelirakennuksen. Uuden monitoimitalon suunnittelussa ja arkkitehtuurikilpailussa tulee edellyttää rakennuksen säilyttämistä osana uudistuvaa korttelia. Kappeli tulee korjata asukkaiden kokoontumistiloiksi tai korttelista purettavien toimintojen kuten koulun, päiväkodin tai nuorisotalon tiloiksi ja näin vähentää epäekologista purkamista ja uuden rakentamisen tarvetta korttelin jatkokehityksessä.

Liity mukaan: Mikäli yhdyt Pro Meri-Rastilan kantaan ja haluat kappelirakennuksen säilyvän, ole yhteydessä Pro Meri-Rastilaan alla olevan sähköpostin kautta. Keräämme mukaan laajaa joukkoa tukijoita edistämään vaatimusta ja allekirjoittamaan vetoomuksen kaupungille. Voit liittyä kappelia puolustavaan rintamaan olit sitten paikallinen, osa yhdistystä, organisaatiota tai muuta ryhmittymää tai muuten asiasta kiinnostunut. Ole yhteydessä: promerirastila@gmail.com.

Allekirjoittajat:

Pro Meri-Rastila -liike

You Tell Me -kollektiivi

Vuosaari-Seura ry

Vuosaari-Säätiö rs

Vuosaari-toimkunta

Anitta Tuhkanen

Vuokko Fagerström, Rastilankallio

Tarja Nieminen

Taina Hakala

Kirsi Jänkälä

Airi Pakkanen

Salla Valtari

Marleene Rytioja, Ramsinranta

Antti Hyrske, Vuosaari

Eero Hildén

Anne Lehtovirta

Koonti Pelastetaan Merirasti-kappeli! -tilaisuudesta

Pro Meri-Rastila ja nuorten arkkitehtien You Tell Me -kollektiivi järjestivät 25.10.2022 keskustelutilaisuuden Merirasti-kappelin tulevaisuudesta. Merirasti-kappelin kohtalo on epävarma Vuosaaren seurakunnan luopuessa sen käytöstä. Jopa purkaminen uhkaa.

Kappelin on suunnitellut arkkitehti Kaarlo Leppänen vuosina 1991-1993. Rakennuksen epävarma tulevaisuus on osa alueen laajempaa muutosta. Suuri määrä Meri-Rastilan taloja puretaan, ja pelkästään torin ympäriltä puretaan ostoskeskus, kolme asuintaloa sekä koulu, päiväkoti ja nuorisotalo, jotka ovat samassa rakennuksessa. Kappeli vanhan terveysaseman ohella ovat ainoita jäljelle jääviä alkuperäisiä julkisia rakennuksia.

Tapahtumassa kuultiin puheenvuoroja mm. paikallisilta, seurakunnalta sekä kaupunginmuseosta. Tapahtuman avasivat Pro Meri-Rastilan edustajat kertomalla kappelin merkityksestä ja paikallisten kokemuksesta muutosten keskellä. Vuosaaren kirkkoherra Jussi Mäkelä kertoi seurakunnan tilanteesta ja Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Osmo Rasimus avasi taustoja kiinteistöstä luopumisen taustalla. Helsingin kaupunginmuseon kulttuuriympäristöpäällikkö Sari Saresto ja tutkija Anne Salminen esittelivät kappelin suojelun puoltamiseen liittyneitä seikkoja sekä kaupunginmuseon roolia osana kaavoitusta. Paikalla tilaisuudessa oli myös kappelin suunnitelleen arkkitehdin Kaarlo Leppäsen poika Kari Leppänen, joka on myös arkkitehti ja toteuttaa parhaillaan rakennushistoriaselvitystä Merirasti-kappelista. Puheenvuorojen jälkeen avattiin keskustelu yleisölle You Tell Me -kollektiivin fasilitoimana.

Seurakunnan tilanne

Vuosaaren seurakunta poistuu kappelin tiloista vuoden loppuun mnnessä. Poistumispäätökseen vaikutti erityisesti seurakuntayhtymän puolelta tuleva talouskuri. Seurakuntien rahoitusta on merkittävästi leikattu ja monista kiinteistöistä ollaan luopumassa. Seurakuntayhtymän kiinteistöjohtajan mukaan Merirastista luopumista puolsi erityisesti sijainti kaupungin vuokratontilla, jonka vuokrat ovat jokaisessa vuokrantarkastuspisteessä nousseet.

Vuosaaren kirkkoherra painotti, että Merirasti-kappeli olisi toiseksi viimeisin tila, josta he luopuisivat. Merirasti-kappelia käyttää seurakunnan lisäksi Katolinen kirkko Suomessa, korealainen Church of Nazarine –seurakunta, Discantus-kuoro, kaksi NA-ryhmää sekä Askeleita Suomeen –ryhmä. Seurakunnan puolesta ikävää on erityisesti kappelista luopumisen aikataulu. Kappelia oltaisiin tarvittu Vuosaaren kirkon väistötilana tulevan remontin ajan.

Rakennus

Kappeli on kärsinyt huonosta sisäilmasta ja on remontin tarpeessa. Keskustelutilaisuudessa paikalla ollut kappelin suunnitteluun osallistunut rakenneinsinööri Simo-Pekka Valtonen toi esiin kappelin rakennusvaiheessa tehtyjä virheitä, jotka ovat johtaneet huonoon kuntoon.

Valtonen, kappelin kuntotutkimuksiin perehtyneenä, kuitenkin huomauttaa rakennuksen olevan täysin korjattavissa ja sisäilmaa voitaisiin parantaa jo ennen massiivista remonttia pienillä toimenpiteillä kuten rungon tiivistämisellä sisältä käsin. Korjauksen pitäisi Valtosen arvioiden mukaan olla kalleimmillaankin halvempaa kuin purkaminen ja uuden vastaavan rakennuksen rakentaminen.

Korjaamista puoltaa myös se, että seurakunta oli jo aloittanut korjaustyöt. Kappelin remonttiin oli budjetoitu tarvittava rahoitus ja alapohja korjattu vuonna 2020. Katto oli myös tarkoitus korjata vuonna 2021, mutta seurakuntayhtymän päätöksestä kattoremontti jätettiin toteuttamatta.

Arkkitehtuurikilpailu

Seurakuntayhtymää oltiin lähestytty kaupungin puolelta tontin mahdollisesta vapautumisesta seurakunnalta. Kappeli on osa Kaarlo Leppäsen suunnittelemaa Merirasti-korttelia, jossa sijaitsee myös koulu, päiväkoti ja nuorisotalo. Kaikki muut rakennukset kappelia lukuunottamatta aiotaan purkaa ja tilalle rakentaa uusi monitoimitalo. Kaupunki aikoo järjestää uudesta rakennuksesta arkkitehtuurikilpailun ja myös kappelin tontti halutaan liittää osaksi kilpailualuetta. Kappelin korjausaikeista luovuttiin siis osittain koska nähtiin, että tontista luovuttaisiin ja rakennus purettaisiin uuden monitoimirakennuksen tieltä.

Kaava

Juuri lainvoiman saanut Meri-Rastilan länsiosan asemakaava ei edellytä kappelin purkamista, mutta ei toisaalta suojelekaan sitä. Kaavan valmistelussa Helsingin kaupunginmuseo oli puoltanut kappelille kaavaan suojelumerkintää. Merkintää ei kuitenkaan kaavaan lisätty, koska kaavoittajien mukaan tuolloin ei ollut vielä tietoa seurakunnan toiminnan loppumisesta eikä rakennusta nähty siksi erityisen uhanalaisena.

Kappelin tulevaisuus

Keskustelussa nähtiin, ettei seurakunnan poistumista tiloista voida enää estää. On myös epätodennäköistä, että seurakuntayhtymä haluaisi korjata ja hallinnoida kiinteistöä vaikka uusi vuokralainen löytyisikin.

Parhaana lopputuloksena nähtiin kappelin säilyttäminen osana uutta monitoimikorttelia. Tämä edellyttäisi tontin ja rakennuksen luovuttamista kaupungille sekä kilpailuohjelmassa rakennuksen säilyttämisen velvoittamista.

Julkisena rakennuksena kappeli on hyvinkin toimiva. Seurakuntasali olisi helposti muutettavissa esimerkiksi päiväkodin ruokasaliksi tai asukkkaiden kokoontumistilaksi. Rakennuksessa sijaitsee jo valmis laitoskeittiö. Rakennuksen korjaaminen säästäisi viimeisiä paloja alueen alkuperäistä keskustaa sekä tulisi halvemmaksi kuin rakennuksen purkaminen ja uuden vastaavan tilalle rakentaminen. Kappelin hyödyntäminen vähentäisi myös uuden rakentamisen tarvetta uutta monitoimitaloa suunniteltaessa. Kappeli voisi myös tarjota mahdollisesti väistötiloja eri toimijoille alueella, kun olemassa olevia rakennuksia puretaan ennen uuden monitoimitalon valmistumista.

Kappelin kannalta ratkaisevassa asemassa on tontinluovutus takaisin kaupungille. Luopuessaan vuokratontista seurakuntayhtymä on velvoitettu palauttamaan se takaisin kaupungille tyhjänä, ilman rakennusta. Jos erillistä järjestelyä ei sovita, kappeli tullaan purkamaan, kun seurakuntayhtymä luopuu tontista.

Matti Jänkälä

Kirjoittaja on You Tell Me -arkkitehtikollektiivin jäsen. Hän viimeistelee arkkitehdin tutkintoaan Aalto-yliopistossa ja tekee diplomityötä modernin asuinkerrostalokannan säilyttämisestä. Kuva: Outi Lepola