17. lokakuuta 2022

Avoin keskustelutilaisuus Merirasti-kappelin tulevaisuudesta 25.10.

Tervetuloa tiistaina 25.10. klo 17.30–19.30 Merirasti-kappeliin, Jaluspolku 3. Ovi avataan klo 17.00. Tilaisuuden järjestää Pro Meri-Rastila ja You Tell Me -kollektiivi.

Puheenvuorot on pyydetty Vuosaaren kirkkoherra Jussi Mäkelältä, Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Osmo Rasimukselta, Helsingin kaupunginmuseon kulttuuriympäristöpäällikkö Sari Sarestolta ja tutkija Anne Salmiselta. Myös Vuosaaren asemakaavoittaja on kutsuttu tilaisuuteen.

Merirasti-kappelin kohtalo on epävarma Vuosaaren seurakunnan luopuessa sen käytöstä. Jopa purkaminen uhkaa alueen arvokasta rakennusta.

11. lokakuuta 2022

Pelastetaan Merirasti-kappeli!

Merirasti-kappelin kohtalo on epävarma Vuosaaren seurakunnan luopuessa sen käytöstä. Jopa purkaminen uhkaa. Pro Meri-Rastila järjestää avoimen keskustelutilaisuuden kappelin tulevaisuudesta tiistaina 25.10. klo 17.30 Merirasti-kappelissa, Jaluspolku 3. Ovi avataan klo 17.00. Paikalle on kutsuttu kirkon, kaupungin ja muiden asianomaisten tahojen edustajat.

Merirasti-kappeli rakennettiin samoihin aikoihin kuin Meri-Rastilan ensimmäiset kerrostalot, noin 30 vuotta sitten. Sen suunnitteli vuosina 1991-1993 arkkitehti Kaarlo Leppänen, joka oli työskennellyt Alvar Aallon toimistossa 20 vuoden ajan. Rakennuksessa on kappelin lisäksi iso sali, ammattitason keittiötilat, kaksi kerhohuonetta ja takkahuone.

Kappelissa näkyy Meri-Rastilan merellisen ja luonnonrikkaan olemuksen kunnioittaminen. Alueen ominaispiirteet on yhdistetty arkkitehtuurin historiallisiin muotoihin. Rakennustyyppinä on kastekappeli, joita alettiin tehdä Italiassa 300-luvulla. Kaksi ikkunaa ovat taideteoksia. Toisessa on kyyhkynen, kasteen ja rauhan vertauskuva, toisen nimi on Elämänpuu. Vesiaihe jatkuu seurakuntasalissa, jonka katossa ”lainehtii” aallokko. Kappelin katolla on tähdenmuotoinen lasilyhty.

Merirasti-kappelin omistaa Helsingin seurakuntayhtymä. Sen säilyminen on mahdollista uuden, vielä lainvoimaa vailla olevan asemakaavan mukaan. Helsingin kaupunginmuseo on puoltanut rakennuksen suojelua, jota ei tosin ole nykyisessä asemakaavassa huomioitu. Merirasti-kappeli on oleellinen Meri-Rastilan identiteetin kannalta, ja sen merkitys vain kasvaa, kun monet muut nykyiset rakennukset puretaan. Sen tähden kappelia tulee vaalia ja löytää sille uusi käyttötarkoitus.

Tiedot tarkentuvat osoitteeseen https://promerirastila.blogspot.com.

Lämpimästi tervetuloa keskustelemaan!

Pro Meri-Rastila

26. syyskuuta 2020

Syitä säilyttää Meri-Rastilan metsä nykyisellään

 

Meri-Rastila 26.9.2020
 

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee kokouksessaan 29.9.2020 Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteita, joissa mukana on asuinalueen rakentaminen Meri-Rastilan metsään. Asia jää todennäköisesti vähintään viikoksi pöydälle.

Nyt kannattaa vedota lautakuntaan metsän säilyttämiseksi. Jäsenten ja varajäsenten yhteystiedot löytyvät täältä.

Tässä muutamia perusteluja metsän säilyttämisen puolesta:

Tilanne on toinen kuin osayleiskaavan hyväksymisen aikoihin

Kun Meri-Rastilan länsirannan metsän osayleiskaava joulukuussa 2013 hyväksyttiin valtuustossa niukasti, moni perusteli suunnitelman puolesta äänestämistä väitteellä, ettei vaihtoehdoksi tarjottu Meri-Rastilan rakennetun alueen täydentäminen olisi mahdollista. Nyt täydennysrakentamisen suunnittelu on pitkällä, joten kaupunkirakenteen levittämisestä metsään tulee rehellisyyden nimissä luopua.

Täydennysrakentamisen myötä kasvava asukasmäärä tarvitsee myös riittävät virkistysalueet.
 
Meri-Rastilan metsä on osa seudullista vihersormea

Meri-Rastilan metsä on osa Laajasalosta Vartiosaaren ja Ramsinniemen kautta Mustavuoreen ja Sipooseen jatkuvaa seudullista vihersormea. Luontoarvot ja luonnon kytkeytyneisyys on jo yksinäänkin riittävä syy luopua osayleiskaavan mukaisesta rakentamisesta.

Myös Margus Ellermaa on Helsingin kaupungin julkaisussa Helsingin merkittävät lintualueet ja pesimälinnusto kiinnittänyt huomiota kytkeytyneisyyden merkitykseen. Meri-Rastilan metsän osalta hän toteaa: "Alueen huomioon ottamisen kannalta on tärkeää: koko alueen, etenkin soistuvien alueiden säilyminen luonnontilaisena; runsas lahopuusto; alueen kytkeytyneisyys." (Julkaisu on ladattavissa täältä.)
 
Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää kaupunkiluonnon säilyttämistä

Helsingin kaupunki on aloittamassa ilmastohätätilajulistuksen valmistelun. Julistuksen lisäksi tarvitaan toimia ja kaupunkiluonnon säilyttämisellä on tässä tärkeä asema. Helsingin kaupunki on itsekin myöntänyt tämän yleiskaavan ilmastovaikutusten raportissa. Tässä on lainaus raportista: ”Hiilinielut osaltaan perustelevat viheralueiden olemassa olon tärkeyttä ja rakentamispaineen suuntaamista jo valmiiksi rakennettuihin ympäristöihin näitä tiivistäen.”
 
Meri-Rastilan metsässä on erittäin uhanalaisen lahokaviosammalen esiintymiä

Faunatican raportissa (Vuosaaren alueen lahokaviosammalselvitys vuonna 2020) Meri-Rastilan metsä oli yksi Vuosaaren kolmesta erittäin uhanalaisen lahokaviosammalen keskeisestä elinympäristöstä. Lahokaviosammal on luonnonsuojelulain 47 pykälän mukaan erityisesti suojeltava laji, jonka ”säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty”, ja toiseksi luontodirektiivin liitteessä II listattu laji.
 
Lahokaviosammal Meri-Rastilassa (Faunatica)

 
 
Lahokaviosammal johtopäätökset (Faunatica)

Metsä on tärkeä asukkaille

Tutkimukset ovat osoittaneet luontoalueiden läheisyyden tasaavan sosioekonomisten ryhmien välisiä terveyseroja. Metsät ja muut luontaiset alueet siis vähentävät eriarvoistumista pelkällä olemassaolollaan.

Korona-aika on osoittanut, että luonnontilaisen kaltaisia virkistysalueita on asukasmäärään nähden liian vähän. Mobiilidataan perustuvassa selvityksessä Meri-Rastilan metsä oli yksi niistä alueista, jotka koronatilanteen vuoksi ruuhkautuivat keväällä 2020 ulkoilijoista.
 
Lopuksi
 
Kun Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteita keväällä 2020 sai kommentoida Kerro kantasi -palvelussa, sadoissa kommenteissa vaadittiin Meri-Rastilan metsän säilyttämistä luontaisena. Nyt on mahdollisuus päättää luopua rakentamisen suunnittelusta ja osoittaa, että asukkaita kuullaan eikä vuorovaikutus jää pelkäksi näytökseksi.

1. kesäkuuta 2020

Planty on esitys ihmisen ja kasvin suhteesta

Planty vie katsojansa metsäkävelylle erilaisten kohtausten ja näyttämöiden maailmaan kutitellen aisteja yllättävin tavoin. Teos tutkii empatiakokemuksen muodostumista ja tarkastelee suhdettamme luontoon.

Auttavatko goretexit, fjällrävenit tai vaaleanpunaiset lasit parantamaan luontokokemusta vai saattavatko sittenkin märät jalat, pissahätä ja hyttyset aidon äärelle? Huokaileeko metsässä yleisö vai äiti maa? Miten käy Will-ihmisen WAU-metsäbrändille? Entä liittyykö the Scorpions jotenkin tähän kaikkeen?

Planty pohtii onko meidän mahdollista kokea empatiaa muita kuin kaltaisiamme kohtaan vai päädymmekö vain luomaan loputtomasti kuvaa itsestämme sen sijaan, että loisimme aidon yhteyden eri lajien välille.

Planty-teoksen takana on taiteen ammattilaisista koostuva Aww-työryhmä: Ada Halonen, Anttoni Halonen, Ella Lahdenmäki, Petra Leino, Anders Sundström ja Soile Voima.

Planty tapahtuu ulkona Meri-Rastilan rantametsässä. Tarkempi kokoontumispaikka ilmoitetaan osallistujille muutamaa päivää ennen esitystä. Esityksen kesto on noin 2 tuntia ja esitys tapahtuu suomeksi ja englanniksi. Yleisön koko on 12 henkilöä. Esityksiin on vapaa pääsy. Ilmoittautuminen esitykseen on sitova, peruthan varauksesi ajoissa esteen tullessa.

Esitys toteutetaan yhteistyössä Vuotalon kanssa ja sitä on tukenut Taiteen edistämiskeskus, Niilo Helanderin säätiö, Samuel Huberin taidesäätiö ja Suomen Kulttuurirahasto.

Esityksessä on säävaraus. Jos joudumme perumaan esityksen, ilmoitamme siitä erikseen.

Esitys toteutetaan korona-ajan rajoitusten ja suositusten puitteissa. Esitys ei ole esteetön. Esityksessä kuljemme metsässä ja poluilla n. 3 km matkan, otahan mukaan sopivat jalkineet ja säänmukaiset vaatteet sekä oman kupin. 

Tarkat aikataulut ja lippujen varaus: https://www.eventbrite.com/e/planty-tickets-105365236258

Lisää tietoa projektista löydät somesta fb.me/planty2020 ja Instagramista planty_2020