9. marraskuuta 2026

Mielipide Meri-Rastilan tien, Prammikujan ja Harbonkadun ympäristön asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Vuosaaren Meri-Rastilaan suunnitellaan uusia pientaloja ja Meri-Rastilan tien varteen kerrostaloja. Osa uudisrakennuksista sijoittuu nykyisille puistoalueille Ole Kandelinin puistoon ja Haruspuistoon ja osa purettavaksi esitettyjen rakennusten paikalle. Pysäköinti järjestettäisiin tontti- tai korttelikohtaisesti. Kaavamuutoksessa luovutaan voimassa olevassa kaavassa merkityistä keskitetyistä pysäköintilaitoksista, ja osa tonteista muutetaan kerrostaloasumisesta pientaloasumiseen.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö, Vuosaari-toimikunta ja Pro Meri-Rastila -liike näkevät uusien suunnitelmien pienimuotoisemman rakentamisen osalla alueesta huomattavana parannuksena nykyiseen lainvoimaiseen asemakaavaan, mutta allekirjoittajat eivät voi edelleenkään puoltaa Meri-Rastilan puistoalueille rakentamista, ja näkevät nykyisten 1990-luvun alussa rakennettujen talojen purkamisen problemaattisena.

Harbonkadun varrella sijaitsevan tyhjillään olevan entisen päiväkotitontin muuttaminen uudisrakentamisen alueeksi on kannatettava esitys. Sen sijaan nykyisen kallioisen metsän rakentaminen mainitun alueen lounaispuolella kaventaisi merkittävästi Ole Kandelinin puiston Ison Kallahden puiston välistä nykyiselläänkin kapeaa viheryhteyttä.

Nähtävillä ollut alustava maankäyttöluonnos toistaa monella tapaa ikävästi nykyisen vuonna 2022 voimaan tulleen asemakaavan nuivaa asennetta Meri-Rastilan nykyiseen rakennuskantaan. Olemassa olevia taloja puretaan uusien rakennusten alta. Allekirjoittajien mielestä Meri-Rastilan tie 19 rakennukset tulee kaavoittajan ehdottaman purkamisen sijaan suojella asemakaavassa. Rakennukset ovat Arkkitehtitoimisto V-P Tuomisen suunnittelemia. Veli-Pekka Tuominen on palkittu arkkitehti, joka on suunnitellut esimerkiksi Itäkeskuksen Stoan ja Matteuksen kirkon. Meri-Rastilan tie 19 on ainutlaatuinen alkuperäisessä käytössään oleva kortteli, jonka rakennuksissa on Meri-Rastilalle ja postmodernismin kaudelle tyypillisiä piirteitä, kuten inhimillinen mittakaava, leikillisyys, yhteisöllisyys, kodikas piha, porttiaihe ja pastellisävyinen vaaleanpunainen väritys.

Samalla nyt Meri-Rastilan asemakaavoja päivitettäessä on korkea aika inventoida koko 1990-luvulla rakennetun Meri-Rastilan rakennuskanta, koska sellaista ei tehty nykyisen asemakaavan taustasuunnittelun yhteydessä. Helsingin kaupunginmuseo ei ole ottanut kantaa muihin kuin Korttelitalo Merirastin purkamiseen. On turvattava Meri-Rastilan ominaisluonne ja kerroksellisuus. Alue on harvinainen ja kokonaisuutena säilynyt esimerkki suomalaisesta postmodernismista, jonka tunnetuin esimerkki Helsingissä on Pikku-Huopalahti.

Haruspuisto oli Vesa Jakkulan 1980-luvun lopulla piirtämässä Meri-Rastilan alkuperäisessä asemakaavassa kerrostaloalueen vehreä sydän, jota Meri-Rastilan tie kiertää, ja jonka ympärille asuinrakentaminen on sijoitettu. Haruspuisto on myös edelleen täysin autoton alue. Puisto on kuitenkin alueeltaan melko pieni, joten kaikki sen sisään nyt edelleen ehdotettu uudisrakentaminen vähentää Haruspuiston puustoa lisäten läpinäkyvyyttä ja heikentäen suuresti puistoalueen kokemuksellista avaruutta.

Nykyisessä Linda Wikstenin laatimassa asemakaavassa on piirretty Haruspuiston ja Ison Kallahden puiston yhdistävä jalankulku- ja pyöräilypolku Harbonpolku. Asemakaavaa toteuttavassa Haruspuiston puistosuunnitelmassa Harbonpolun kaakkoisessa loppupäässä on merkitty mittavaa kallion louhimista polun korkeuserojen tasoittamiseksi. Polun louhimisen välttämättömyyttä on syytä vielä vakavasti harkita uudelleen nyt kun asemakaavaa ollaan uudistamassa alueella. Rinteessä Harbonpolun ja Meri-Rastilan tien risteyksen pohjoispuolella sijaitsee kaupungin luontotietojärjestelmästä puuttuva arvokas geologinen kohde noin 20 mpy korkeudella. Tämä noin 5000 vuotta vanha muinaisrantakivikko tulee säilyttää.

Muistutuksessaan Meri-Rastilan länsiosan asemakaavasta lokakuussa 2019 Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta moittivat vasta noin neljännesvuosisadan ikäisten kerrostalojen suurimittaisen purkamisen järkevyyttä ja ekologisuutta. Nykyaikainen kerrostalorakentaminen on kokonaisprosessina hyvin energiaintensiivistä ja sen hiilijalanjälki on erittäin suuri. Purkavassa saneerauksessa rakentamisen vaatimat hiilidioksidipäästöt tuotetaan vielä uudestaan. Kestävän kehityksen mukaista olisi rakennusten mahdollisimman pitkä käyttöikä ja säilyttävä korjaaminen.

Kuluneen seitsemän vuoden aikana purkava saneeraus on tullut laajan kriittisen julkisen keskustelun kohteeksi kaupunkisuunnittelussa, ja nyt lokakuun lopulla 2026 Suomen Arkkitehtiliitto SAFA esittää, että seuraavalla hallituskaudella asetetaan riippumaton selvityshenkilö rakennuskannan kestävämmän käytön kartoittamiseksi. Myös Helsingin kaupungilla tulisi olla rohkeutta luopua Meri-Rastilan suunnitelmien päivityksen yhteydessä vanhentuneista ajatusmalleista.

Helsingissä 29.10. 2026

Vuosaari-Seura
Jukka Virman
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Eero Hildén
puheenjohtaja

Pro Meri-Rastila -liikkeen puolesta,
Salla Valtari

Mielipide Meri-Rastilan Asuntoreformikorttelin asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Vuosaaren Meri-Rastilan Asuntoreformikorttelin asemakaavan muutos koskee metsäistä aluetta Ison Kallahden puistossa osoitteessa Meri-Rastilan tie 25 sekä Meri-Rastilan tien katualuetta tontin pohjoispuolella. Kaavamuutos mahdollistaisi neljän asuinkerrostalon sekä kaksiosoisen pysäköintilaitoksen rakentamisen nykyiselle luontoalueelle.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö, Vuosaari-toimikunta ja Pro Meri-Rastila -liike näkevät nähtävillä olleessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa sekä havainnekuvaluonnoksessa useita merkittäviä ongelmia sekä detaljitasolla, että suhteessa Meri-Rastilan kokonaisuuteen.

Kaavamuutoksessa on esillä olevan aineiston mukaan tavoitteena edelleen säilyttää alueelle nykyisen asemakaavan pohjalle valmistellun Asuntoreformi Helsinki – Asuminen 2020 -kilpailun voittaneen arkkitehtitoimisto Muuan Oy:n ”Fröbelin palikat” -ehdotuksen mukainen konsepti. Havainnekuvaluonnoksessa uusien rakennusten kerroskorkeudet vaihtelisivat kahdeksasta kahteen.

Allekirjoittajat näkevät ympäristön nykyisestä kolmekerroksisesta rakennuskannasta merkittävästi poikkeavat kuusi- ja kahdeksankerroksiset rakennukset aivan liian korkeina sijoitettavaksi näkyvälle ja maisemallisesti herkälle alueelle aivan Ison Kallahden puiston luontoalueen äärelle.

Kaavahankkeen toteuttaminen esitetyllä tavalla heikentäisi myös huomattavasti kävely- ja pyöräilyreittejä alueella. Korttelin alle jääviä kevyen liikenteen väyliä käytetään paljon, koska niistä on hyvä yhteys Ison Kallahden puistoon ja muille ulkoilureiteille. Lainvoimaisessa mutta toteuttamattomassa asemakaavassa muodostunutta katkeavien jalankulkuyhteyksien ongelmaa ei ole tunnistettu eikä ratkaistu. Tämä ilmenee osaltaan myös suunnittelualueen rajauksessa.

Nykyisin Harbonkadun suunnasta saapuva ulkoilupolku idän suuntaan koulun ja urheilukenttien suuntaan katkeaisi täysin uudiskorttelin kohdalla jatkuen ainoastaan alikulkuna Meri-Rastilan tien ali ja ilman edes vaadittavia nousuja tien varren jalankulku- ja pyöräteille. Korvaavana reittinä esitetään kaavakartalla metsän läpi ja kallioiden yli rakennettavaa ohjeellisella sijainnilla merkittyä uutta ulkoilupolkua urheilukentälle. Korttelin katkaisema nykyisen ulkoilupolun yhteys olisi mahdollista korvata selvittämällä sen sijoittamista luontoa ja kallioita säästäen kaavakartalle välittömästi uudiskorttelin kaakkoispuolelle, kuten polku kulkee läntisten naapurikortteleiden kohdalla.

Merkittävin ja vakavin epäkohta Asuntoreformikorttelin kaavahankkeessa on silti yhä edelleen ehdotetun uuden kerrostalokorttelin sijoittuminen Ison Kallahden puiston pohjoisen metsäisen osan paikalle. Iso osa uudiskorttelin alta poistettavaksi esitetystä metsästä on luontoarvoiltaan monimuotoista Metso II -arvoluokan metsää.

Uudiskorttelin rakentaminen edellyttäisi myös mittavaa ikivanhan peruskallion louhimista paikalla ja koko maiseman radikaalia muokkaamista. Nykyisellään estettävän uuden korttelin alue on ainoa Ison Kallahden puiston metsäinen osa, joka näkyy ja ulottuu alueen kokoojakadulle Meri-Rastilan tielle, ja paikka muodostaa siten kutsuvan vehreän portin varsinaiselle laajemmalle puistoalueelle.

Johtopäätöksenä allekirjoittaneet vuosaarelaisyhteisöt kannattavat Ison Kallahden puiston metsän vaalimista myös tulevaisuudessa koko nykyisessä laajuudessaan metsäisenä, rotkoisena ja kallioisena virkistysalueena, jossa viereisen peruskoulun oppilaat ja kaikki muutkin vuosaarelaiset voivat ulkoilla vapaasti metsäluonnosta nauttien, ja ihaillen korkeilta kalliomäiltä avautuvia hienoja maisemia.

Helsingissä 29.10.2026

Vuosaari-Seura
Jukka Virman
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Eero Hildén
puheenjohtaja

Pro Meri-Rastila -liikkeen puolesta,
Salla Valtari

 

12. marraskuuta 2025

Pro Meri-Rastilan kannanotot ryja-jaostolle Meri-Rastilan monitoimitalon suunnitelmaan liittyen 28.10., 10.11. ja 12.11.2025

Entisen Merirasti-kappelin kappelisali punertavassa iltavalaistuksessa. Kuvassa näkyy tähden muotoinen kattoikkuna.Entisen Merirasti-kappelin julkisivu punertavassa iltavalaistuksessa.

Mistä on kyse?

Meri-Rastilassa käydään debattia, voidaanko entiseen kappeliin (alueen ainoaan arkkitehtoniseen arvorakennukseen) sijoittaa nuorisotilan sijaan kulttuuritila. Suosittu kulttuuritila, joka on nyt väliaikaisesti kappelissa, on jo päätetty vakinaistaa yhteisötilan muodossa. Pro Meri-Rastila -asukasliike ja osa poliitikoista kannattavat matalan kynnyksen kulttuuritilan ja kohtaamispaikan sijoittamista kappelirakennukseen segregaation ehkäisemiseksi alueella, ja yhtä suuren nuorisotilan sijoittamista monitoimitalon uudisosaan. 

Uudisosassa nuorisotila voitaisiin suunnitella vapaammin juuri nuorten ehdoilla, heidän toimintansa tarpeista lähtien. Arvorakennuksen ominaisuudet eivät rajoittaisi nuortentilan käyttöä, eikä nuoria altistettaisi kaikuvien kappelisalien melukuormalle päivittäin. Hienossa kappelissa toimiva kulttuuritila lisäisi vetovoimaa alueella, joka kärsii ennakkoluuloista.

Kaikilla alueen asukkailla on oltava aito pääsy nauttimaan arvorakennuksestaan. Suunnitelma pitäisi palauttaa valmisteluun ja selvittää tämä win-win-vaihtoehto.

Meri-Rastilan monitoimitalon suunnitelmasta päätetään jaoston kokouksessa torstaina 11.12.2025 (pöydättiin 27.11. kokouksessa), ja samalla se on lausunnoilla suunnitelmassa mainituilla toimialoilla. Tämän jälkeen suunnitelmasta päättävät kaupunginhallitus ja sitten kaupunginvaltuusto. Suunnitelman liitteisiin voi tutustua pyynnöstä KYMP-talolla.

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston esitys kaupunginhallitukselle Meri-Rastilan Monitoimitalon perusparannuksen ja laajennuksen hankesuunnitelman hyväksymiseksi 

 

Ensimmäinen kannanotto rakennusten ja yleisten alueiden jaostolle (ryja) 28.10.2025

Hyvät rakennusten ja yleisten alueiden jaoston jäsenet!

Lähestymme teitä Pro Meri-Rastila -asukasliikkeen asialla. Meri-Rastilan monitoimitalon suunnitelma on tulossa jaoston käsittelyyn torstaina 30.10.2025. Toivomme, että voitte pöydätä suunnitelman ja ottaa päätöksenteossa huomioon seuraavan kannanottomme.

  • Pro Meri-Rastila haluaa osallistua suunnitelman kommentointiin ennen kuin siitä päätetään jaostossa. Pääsemme tutustumaan suunnitelmaan KYMP-talolla vasta 10.11., koska meille tarjottiin aikoja vasta marraskuulta. Meri-Rastilan kaupunkiuudistusta on tarkoitus toteuttaa asukkaita osallistaen ja vetoamme vahvasti tähän.
    • Haluamme kommentoida suunnitelmassa erityisesti nuorisotalon tiloja, yhteisötilaa, leikkipuistorakennusta ja korttelin kulkuväyliä.
  • Vaadimme, että entistä Merirasti-kappelirakennusta ei ylikorjata. Kappeli on arkkitehtuurinen kokonaistaideteos ja se tulee säilyttää eheänä myös sisätilojen osalta.
  • Haluamme herättää jaoston harkitsemaan vakavasti sitä, voidaanko arkkitehtonisesti alueen ainoaksi arvorakennukseksi kuvailtuun kappelirakennukseen sijoittaa nuorisotila. Kappeliin sijoittuva nuorisotila muuttaa tilan toiminnallisuuksia, joiden myötä kokonaistaideteos uhataan menettää ja kaikkien asukkaiden todellinen mahdollisuus estyy päästä nauttimaan alueensa arvorakennuksesta yli 30 vuotta toimineena kohtaamispaikkana, ensin seurakunnan kappelina ja nyt suosittuna kulttuuritilana. Pidämme nykyistä suunnitelmaa epäviisaana päätöksenä, jota tullaan vielä katumaan. Meri-Rastilassa sijaitsevan arvorakennuksen käsittely tällä tavalla osoittaa, miten vähän tiettyjä asuinalueita arvostetaan Helsingissä. Kantakaupungissa tämä ei tulisi kuuloonkaan. Kuulkaa asukkaita ja ottakaa päätösvalta aidosti jaoston käsiin.

Esitysehdotuksen tiivistelmässä sanotaan, että "Kaikki toiseen vaiheeseen valitut ehdotukset esittivät entisen kappelirakennuksen säilyttämistä ja nuorisotilan sijoittamista korjattuiin tiloihin." Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Esimerkiksi yhdessä viidestä finalistista, 3. palkinnon saaneessa ehdotuksessa Katkeamaton yhteys esitettiin kappelin jättämistä tilaohjelman ulkopuolelle. Sitä paitsi yhteisötaloa ei ollut lainkaan arkkitehtuurikilpailun tilaohjelmassa, vaan se on vasta nyt lisätty suunnitelmaan. Arkkitehdit eivät siis ole edes päässeet harkitsemaan, voisiko kappeliin sijoittaa yhteisötalon/kulttuuritilan. Pyynnöstämme huolimatta arkkitehtien ei ole annettu suunnitella vaihtoehtoista ratkaisua, vaikka suunnitelmiin on jouduttu tekemään muita muutoksia palkitsemisen jälkeen. Pyysimme pääsyä arkkitehtuurikilpailun suunnitteluun, ennen kuin se käynnistyi, mutta pyyntöömme ei tuolloin tartuttu.

Pro Meri-Rastilan kannanotto entisen Merirasti-kappelin säilyttämisestä kaikille asukkaille avoimena tilana

Olemme kiitollisia Helsingin kaupungille, että Merirasti-kappelin rakennus säilyy. Haluamme kiittää kaupunkia myös siitä, että monitoimitalon hankesuunnitelmaan sisältyy toivomiamme kaikille asukkaille suunnattuja kulttuuritiloja.

Vaadimme kuitenkin painokkaasti, että nykysuunnitelmaa muutetaan eikä kappeliin sijoiteta nuorisotilaa, vaan että entisen Merirasti-kappelin tiloja käytetään tarkoituksiin, joihin sen alkuperäiset tilaratkaisut ja status arvorakennuksena sopivat parhaiten. Esitämme, että kappelin saleja käytetään jatkossakin yleisötilaisuuksien ja näyttelyiden pitämiseen. Saleissa voidaan järjestää kaiken ikäisille suunnattuja tilaisuuksia. Nuorisotalon tilat voidaan sijoittaa monitoimitalon uudisosaan ja rakentaa täysin nuorten tarpeista käsin.

Esitämme myös, että kappelin korjaamiseen käytetään rakennussuojelun asiantuntijoita.

Kaupungin on tässä tapauksessa syytä poiketa linjastaan, että kulttuuritilojen toimintaa ei jatketa rakennuksissa peruskorjausten jälkeen, koska Meri-Rastilan kulttuuritilatoiminta on jo päätetty vakinaistaa. Olisi hassua rakentaa kulttuuritila aivan seinän taakse uudisosaan ja kieltää vakinaistaminen tilaan, johon sen toiminta todistetusti sopii loistavasti ja jossa se on viime vuodet kukoistanut.

Kokemuksemme perusteella kaupungin tilojen varaamisesta emme pidä realistisena, että nuoristotilan tiloja voisi varata siinä määrin, jota kulttuuritilatoiminta ja kaikkien asukkaiden kohtaaminen todella tarvitsisi (mm. tilat käytössä vain pienen osan viikosta, jos tilaan tulee nuorisotila; ilta-ajat eivät onnistu kaikille asukkaille, koska ne ovat nuorisotilan suosittuja aikoja; tiloissa on kalusteita, joita ei saa siirrettyä pois kaikille suunnatun toiminnan tieltä; tiloihin ei voi jättää näyttelyripustuksia; jos annetaan varattavaksi kaikille toimijoille, kulttuuritilatoiminnalle ei jää sitäkään vähää aikaa).

Perustelut: Kappelirakennuksen tulee jatkossakin olla arvoisessaan käytössä

Pro Meri-Rastila -liike ei ole ajanut kappelirakennuksen säilyttämistä vain siksi, että sen seinät ja julkisivu säilyvät, vaan myös ja ennen kaikkea siksi, että tila olisi tulevaisuudessakin siinä käytössä, johon sen arkkitehtuuri ja tilat parhaiten sopivat. Helsingin kaupunginmuseo esitti kappelille suojelumerkintää. Vaikka se ei ole sitä saanut, on kohtuullista, että siinä säilyvät arkkitehti Kaarlo Leppäsen ratkaisut, “joissa toteutuu mieltä ylentävä tilakokemus”. (Lähde: Meri-Rastilan korttelitalo, Rakennushistoriaselvitys, linkki alla)

Kappelirakennuksen tulee olla alueen asukkaita palveleva avoin kohtaamispaikka ja yhteisöllinen tapahtumien, taiteen ja musiikin tila. Isojen salien muuttaminen esimerkiksi nuorisotalon biljardi- ja pelisaleiksi on arkkitehtuurisesti arvokkaiden, akustiikaltaan ja valaistukseltaan upeiden tilojen hukkaan heittämistä. Kauniin kappelin säilymiseksi lisäyksiä tulisi tehdä vain irtaimiston ja irrotettavien osien avulla. Leppäsen suunnittelema kappeli on kokonaistaideteos ja sellaisena se tulisi myös korjata ja säilyttää.

Kappelirakennus on tarjonnut asukkaille muistoja ja yhteisöllisyyttä niin seurakunnan kuin Kulttuuritila Merirastin aikaan. Kappelin tuomaa ajallista jatkuvuutta ja tuttua, turvallisuutta luovaa kiintopistettä tarvitaan kipeästi, kun alueelta puretaan 40 kerrostaloa ja koko muu Meri-Rastilan tori muuttuu vanhaa terveyskeskusrakennusta lukuun ottamatta totaalisesti.

Kun kappelin toiminnallisuutta ei muutettaisi, myös sen korjaaminen ja entistäminen arvokasta arkkitehtuuria kunnioittaen olisi helpompaa ja kenties halvempaakin.

Liitteet

Kulttuuritila Merirastin merkityksestä kertova tutkimuksellinen raportti (pdf) (Hel.fi)

Kaupunginmuseon lausunto (Google Drive, pdf 165 kt), joka kertoo yhteisöllisen rakennuksen ainutlaatuisesta ja korkealuokkaisesta arkkitehtuurista.

Rakennushistoriaselvitys (Google Drive, pdf 7,7 Mt). Katso esimerkiksi yhteenveto, jossa rakennusta kuvaillaan alueen ainoaksi arvorakennukseksi ja kehutaan kappelisalien akustiikkaa.


Täydentävä kannanotto rakennusten ja yleisten alueiden jaostolle (ryja) 10.11.2025


Miksi Meri-Rastilan monitoimitalon suunnitelma tulisi lähettää takaisin valmisteluun tilasijoittelun osalta ja sijoittaa yhteisö-/kulttuuritila kappeliin?

Entinen Merirasti-kappeli on alueen ainoa arkkitehtoninen arvorakennus – se ei sovellu nuorille hyvin. Kaikille avoin kulttuuritilatoiminta on ollut suosittua, koska tila on niin innostava. Se inspiroi kaikenikäisiä ja -taustaisia yhteiseen toimintaan. Peruskorjauksessa ja jatkokäytössä tulisi edetä arvokkaan tilan ehdoilla. (Lue lisää perusteluja aiemmasta viestistämme 28.10.2025, yllä.)

Asiantuntija-arvion perusteella uusi suunnitelukierros olisi hankkeen kokonaisbudjetissa alle promillen luokkaa, eikä sujuvasti tehtynä myöskään viivästyttäisi projektia merkittävästi.

Korttelin käytöstä järjestettyä arkkitehtuurikilpailua valmisteltiin samaan aikaan, kun kappeli oli purku-uhan alla ja sen käyttö kulttuuritilana sai vasta alkunsa. Siksi Kulttuuritila ei ole kilpailuehdotuksissa lainkaan.
Kilpailuohjelma ja arvostelupöytäkirja (Safa.fi)

Kilpailuvuoden aikana kappeliin syntyi vilkas ja monipuolinen kulttuuritilatoiminta. Asukkaat löysivät sen omakseen.
Kaupunki tilasi tutkimuksellisen raportin Kulttuuritila Merirastin merkityksestä (pdf) (Hel.fi).

Raportista käy ilmi, että tilassa oli yli 10 000 kävijää vuoden 2024 loppuun mennessä (toiminta alkoi syksyllä 2023).

Ehdotuksemme: Kulttuuritilalle kappelista varattavat neliöt

Noin 200 m2 olisivat nämä kappelin tilat, joihin yhteisö-/kulttuuritilan voisi sijoittaa:

  • seurakuntasali 133,5 m2
  • kappelisali 60 m2

Monitoimitalon uudisosaan suunnitelmassa sijoitettu yhteisö-/kulttuuritila on 200 m2 (244 htm2). Huomio: Olemme esittäneet, että yhteisö-/kulttuuritila olisi vähintään 300 m2, ja kesäkuussa tehty valtuustoaloite on esittänyt kunnianhimoisen ja korkeatasoisen kulttuuritilatoiminnan jatkoa.

Nyt ollaan napit vastakkain. Miten tähän on tultu?

Katso liite Aikajana: Miten kappelin tilanne on syntynyt (pdf) (Google Drive)


Täydentävä kannanotto rakennusten ja yleisten alueiden jaostolle (ryja) 12.11.2025

Hyvät jaoston jäsenet! 

Kävimme KYMP-talolla tutustumassa Meri-Rastilan monitoimitalon suunnitelmaan, ja tässä kommentteja.

Varsinainen pyyntömme teille on edelleen, että palauttaisitte suunnitelman valmisteluun tilasijoittelun osalta ja että yhteisö-/kulttuuritila sijoitettaisiin kappeliin ja nuorisotila uudisosaan. Toivomme myös, että edellytätte, että valmistelussa yhteisö-/kulttuuritilan koko kasvatetaan vähintään 300 neliöön. 

Detaljitason kommentteja Meri-Rastilan monitoimitalon suunnitelmaan:

Nuorisotila kappelissa

Meille kerrottiin, että seurakunta- ja kappelisalien akustiikkaa pyritään säästämään, jos mahdollista. Seurakuntasalin kaikuisuuden on todettu vastaavan koulun ruokalan melutasoa ja että se olisi nuorille ok. Kappelisali on vielä kaikuisampi. Meistä tämä ei ole ok. Nuoria ei pitäisi vapaa-ajalla altistaa näin kovalle melulle. Tutkimukset osoittavat (Thl.fi), että koululaiset kärsivät liiasta melusta ja melualtistusta pitäisi vähentää. Toisaalta, salien akustiikkaa ei pidä tuhota. Salit pitäisi siksi varata kulttuurin käyttöön.

Opus-arkkitehtitoimiston edustaja kertoi, että he haluaisivat mielellään säilyttää seurakuntasalin katon ja puulattian, sekä kappelisalin ja aulan punaisen laattalattian. Nämä tulee vaatia jatkosuunnittelussa.

Edelleen kerrottiin, että kappelisalit olisivat nuorisotalon käytössä neljä iltapäivää ja iltaa viikossa. Loppuajat olisivat kaikkien varattavissa. Tämä ei ole riittävästi kulttuuritilatoiminnalle, koska myös muut toimijat voivat varata aikoja. Kulttuuritoimintaa ja muita toimijoita ei ole syytä asettaa vastakkain kaupunkiuudistusalueella, jossa on tarkoitus panostaa sekä kulttuuripalveluihin että muiden toimijoiden mahdollisuuksiin toimia alueella. Todennäköisesti nuorisotalo käyttää juuri niitä iltoja, jotka olisivat myös kulttuuritoiminnassa suosituimpia aikoja.

Yhteisö-/kulttuuritila

Tila tulisi sijoittaa kappeliin.

Nyt uudisosaan suunniteltu kapea tila on yhteensä vain 200 neliötä aputiloineen, ja varsinainen esitys- ja tapahtumatila on vain 100-neliöinen matala tila. Tämä on surkean vähän ja tarkoittaa, ettei nykymuotoista kulttuuritilatoimintaa enää voi jatkaa. Tämä on selvässä ristiriidassa kaupunkiympäristölautakunnan päätöksen kanssa liittyen Maija Karhusen ym. valtuustoaloitteeseen, jossa vaaditaan kunnianhimoisen ja korkeatasoisen kulttuuritilatoiminnan jatkoa. Lautakunnan päätöksessä sanotaan, että aloitteen vaatimus toteutuu ja että monitoimitaloon rakennetaan erillinen tila kulttuurin käyttöön. Lisäksi tämä on ristiriidassa kaupungin tilaaman tutkimuksellisen raportin (pdf) havaintojen kanssa. Kaupunkiuudistusta on sovittu tehtävän tutkimushavaintojen pohjalta eikä tämä nyt toteudu. Eri puolille monitoimitaloa ripotellut mahdollisesti kulttuurin käyttöön ajoittain saatavat tilat eivät aja korkeatasoisen kulttuuritilan ja kohtaamispaikan asiaa.

Tilavaatimuksia, joita korkeatasoinen kulttuuritila vaatisi, on listattu alla (osa on vaikea tai mahdoton toteuttaa näin pieneen tilaan). Lista on koottu yhdessä Kulttuuritila Merirastin vetäjien kanssa kahden toimintavuoden kokemusten ja ammattilaistiedon perusteella.

  • Iso erillinen keittiö (suurtalous), isot kylmätilat (isojen tapahtumien tarjoilut, yhteisöruokailujen kokkailu paikan päällä)
  • Kaksi takahuonetta, jotka ovat esiintymislavan yhteydessä (mm. teatterin esiintyjille, muusikoille, alueliikuntaan osallistuville) (miehille ja naisille) ja toimivat myös työpajatiloina. Kappelin kerhohuoneen 1 kokoiset tai suuremmat/syvemmät.
  • Riittävän iso varustehuone (mm. liikuteltavan äänilaitteiston ja katsomopenkkien säilytys) 
  • Siivouskomero (että käyttäjät voivat myös itse siivota, kun monta tapahtumaa peräjälkeen) 
  • Eteisaula, jossa naulakot (erillinen päätilasta, jotta tilaan saapuminen ei häiritse esityksiä)
  • Iso määrä vessoja ja yksi suihku
  • Päätilaan hyvä akustiikka, riittävän korkea tila näyttäville esityksille
  • Pysyvä laadukas äänentoistolaitteisto, joka riittää bändeille
  • Näyttämövalaistus esiintymislavalle
  • Mahdollisuus isojen näyttelyjen ripustamiseen ja laadukas kohdistettava näyttelyvalaistus (pienessä tilassa olisi hyödynnettävä kaikki mahdolliset "seinät”)
  • Näyttämö- ja näyttelyvalaistuksen suunnitteluun ammattilainen
  • Mahdollisuus pimentää päätila
  • Mahdollisuus jakaa päätila pienempiin osiin hyvin ääntä eristävillä väliseinillä (jos tila riittävän iso)

–

Toivomme, että lähetätte suunnitelman takaisin valmisteluun tilasijoittelun osalta, jotta yhteisö-/kulttuuritila voidaan sijoittaa kappeliin, ja jotta tilan koko voidaan mitoittaa toiminnan edellyttämään laajuuteen. 


Pro Meri-Rastilan kannanottoja aiheeseen liittyen

Pro Meri-Rastilan kannanotto 2.10.2025 Maija Karhusen ym. valtuustoaloitteeseen taide- ja kulttuuritoiminnan mahdollistamiseksi Meri-Rastilassa

Pro Meri-Rastilan esitykset kaupungille 19.6.2025: monitoimitalon vaihtoehtoinen suunnitelma ja yhteisötalon rahoittaminen monitoimitaloon

Pro Meri-Rastilan kannanotto Meri-Rastilan monitoimitalon arkkitehtuurikilpailun finaaliehdotuksiin (20.10.2024)

Pro Meri-Rastila lähestyi kaupunkia kannanotolla myös joulukuussa 2024, jolloin asukasliike ehdotti kulttuuritilan sijoittamista entiseen kappeliin.

2. lokakuuta 2025

Pro Meri-Rastilan kannanotto 2.10.2025 Maija Karhusen ym. valtuustoaloitteeseen taide- ja kulttuuritoiminnan mahdollistamiseksi Meri-Rastilassa

Toivomme, että kaupunkiympäristölautakunta edellyttää päätöksessään, että kulttuuritila sijoitetaan kappelirakennukseen.

Emme pyynnöstä huolimatta pääse tutustumaan monitoimitalon suunnitelmiin KYMP-talolle ennen valtuustoaloitteen ensi tiistaista käsittelyä, vaan meille on tarjottu aikaa vasta marraskuun alkuun. Pidämme tätä hyvin valitettavana. Kaupunkiuudistuksen periaatteisiin kuuluu, että suunnittelua tehdään yhdessä asukkaiden kanssa.

Olemme erittäin kiitollisia Helsingin kaupungille, että Merirasti-kappelin rakennus säilyy. Haluamme kiittää kaupunkia myös siitä, että monitoimitalon hankesuunnitelmaan sisältyy toivomiamme kulttuuritiloja.

Esitämme vielä, että entisen Merirasti-kappelin tiloja käytetään tarkoituksiin, joihin sen alkuperäiset tilaratkaisut ja status arvorakennuksena sopivat. Esitämme, että kappelin saleja käytetään jatkossakin yleisötilaisuuksien ja näyttelyiden pitämiseen. Saleissa voidaan järjestää kaiken ikäisille suunnattuja tilaisuuksia. Nuorisotalon tilat voidaan sijoittaa monitoimitalon uudisosaan ja rakentaa täysin nuorten tarpeista käsin.

Esitämme, että kappelin korjaamiseen käytetään rakennussuojelun asiantuntijoita.

Kaupungin on tässä tapauksessa syytä poiketa linjastaan, että kulttuuritilojen toimintaa ei jatketa rakennuksissa peruskorjausten jälkeen, koska Meri-Rastilan kulttuuritilatoiminta on jo päätetty vakinaistaa. Olisi hassua rakentaa kulttuuritila aivan seinän taakse uudisosaan ja kieltää vakinaistaminen tilaan, johon sen toiminta todistetusti sopii loistavasti ja jossa se on viime vuodet kukoistanut. 

Kokemuksemme perusteella kaupungin tilojen varaamisesta emme pidä realistisena, että nuoristotilan tiloja voisi varata siinä määrin, jota kulttuuritilatoiminta ja kaikkien asukkaiden kohtaaminen todella tarvitsisi (mm. tilat käytössä vain pienen osan viikosta; ilta-ajat eivät onnistu; tiloissa on kalusteita, joita ei saa siirrettyä pois toiminnan tieltä; tiloihin ei voi jättää näyttelyripustuksia; jos annetaan varattavaksi kaikille toimijoille, kulttuuritilatoiminnalle ei jää sitäkään vähää).

Perustelut: Kappelirakennuksen tulee jatkossakin olla arvoisessaan käytössä

Pro Meri-Rastila -liike ei ole ajanut kappelirakennuksen säilyttämistä vain siksi, että sen seinät ja julkisivu säilyvät, vaan myös ja ennen kaikkea siksi, että tila olisi tulevaisuudessakin siinä käytössä, johon sen arkkitehtuuri ja tilat parhaiten sopivat. Helsingin kaupunginmuseo esitti kappelille suojelumerkintää. Vaikka se ei ole sitä saanut, on kohtuullista, että siinä säilyvät arkkitehti Kaarlo Leppäsen ratkaisut, “joissa toteutuu mieltä ylentävä tilakokemus”. (Lähde: Meri-Rastilan korttelitalo, Rakennushistoriaselvitys)

Kappelirakennuksen tulee olla alueen asukkaita palveleva avoin kohtaamispaikka ja yhteisöllinen tapahtumien, taiteen ja musiikin tila. Isojen salien muuttaminen esimerkiksi nuorisotalon biljardi- ja pelisaleiksi on arkkitehtuurisesti arvokkaiden, akustiikaltaan ja valaistukseltaan upeiden tilojen hukkaan heittämistä. Kauniin kappelin säilymiseksi lisäyksiä tulisi tehdä vain irtaimiston ja irrotettavien osien avulla. Leppäsen suunnittelema kappeli on kokonaistaideteos ja sellaisena se tulisi myös korjata ja säilyttää. 

Kappelirakennus on tarjonnut asukkaille muistoja ja yhteisöllisyyttä niin seurakunnan kuin Kulttuuritila Merirastin aikaan. Kappelin tuomaa ajallista jatkuvuutta ja tuttua, turvallisuutta luovaa kiintopistettä tarvitaan kipeästi, kun alueelta puretaan 40 kerrostaloa ja koko muu Meri-Rastilan tori muuttuu vanhaa terveyskeskusrakennusta lukuun ottamatta totaalisesti.

Kun kappelin toiminnallisuutta ei muutettaisi, myös sen korjaaminen ja entistäminen arvokasta arkkitehtuuria kunnioittaen olisi helpompaa.

Liitteet

Kulttuuritila Merirastin merkityksestä kertova tutkimuksellinen raportti (pdf) (Hel.fi)

Kaupunginmuseon lausunto (Google Drive, pdf 165 kt), joka kertoo yhteisöllisen rakennuksen ainutlaatuisesta ja korkealuokkaisesta arkkitehtuurista.

Rakennushistoriaselvitys (Google Drive, pdf 7,7 Mt). Katso esimerkiksi yhteenveto, jossa rakennusta kuvaillaan alueen ainoaksi arvorakennukseksi ja kehutaan kappelisalien akustiikkaa.

19. kesäkuuta 2025

Pro Meri-Rastilan esitykset kaupungille 19.6.2025: monitoimitalon vaihtoehtoinen suunnitelma ja yhteisötalon rahoittaminen monitoimitaloon

Esitys Meri-Rastilan monitoimitalon suunnittelijoille ja Meri-Rastilan kaupunkiuudistusprojektille 19.6.2025

Esitämme [kaupungin kanssa 16.6.2025 pidetyn] tapaamisen pohjalta, että OPUS-arkkitehdit saavat vielä tutkia huolellisesti Pro Meri-Rastila -asukasliikkeen tekemää esitystä ja suunnitella version, jossa yhteisötalo sijoittuu kappelisaleihin siten, että yhteisötalon käytössä ovat myös salien eteisaula, toimisto ja vessat sekä keittiö yhteiskäytössä, ja muu monitoimitalon kortteli suunnitellaan sen mukaisesti. Ymmärrämme, että tämä tarkoittaa myös koulun tilojen sijoittelua uudella tavalla. Näemme kuitenkin, että  kappelitilojen säilyttäminen julkisessa käytössä kaikille avoimena kulttuuritilana on sen arvoista – samoin kappelisalien innoittaman asukastoiminnan vaaliminen.

Olemme esittäneet asiaa myös kaupungin kanslialle.

Esitys rahoitusjohtaja Tuula Saxholmille ja kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujulalle sekä yhteisötalojen johdolle 19.6.2025

Lähestymme Pro Meri-Rastila -asukasliikkeen asialla liittyen Meri-Rastilan monitoimitalon suunnitteluun. Olemme kuulleet kaupungin eri tahoilta, että keskustelussa on myös yhteisötalon sijoittaminen monitoimitaloon. Tämä on hieno uutinen!

Pro Meri-Rastila esittää, että monitoimitaloon rahoitettaisiin noin 300 neliömetrin yhteisötalo ja että se sijoitetaan entiseen kappeliin – erityisesti akustiikaltaan ja muodoltaan erinomaisiin kappelisaleihin, jotka on suunniteltu erilaisten musiikki- ja yleisötilaisuuksien järjestämiseen. Esityksemme olisi linjassa 18.6. valtuustossa jätetyn valtuustoaloitteen kanssa.

Toivomme, että kaupungin hankeryhmä OPUS-arkkitehtien kanssa saisi resurssit suunnitella monitoimitalon perusratkaisun vielä tästä lähtökohdasta. Näin arvokas kappeli säilyisi aidosti julkisena, kaikkien ryhmien matalan kynnyksen tilana.

Muistutusviesti kesäkuussa tehdystä esityksestä Meri-Rastilan monitoimitalon suunnittelijoille ja Meri-Rastilan kaupunkiuudistusprojektille 14.8.2025

Toivomme, että ennen kesälomia tekemämme esitys (viesti 19.6.) huomioidaan Meri-Rastilan monitoimitalon suunnittelussa ja rahoituspäätöksissä. Asia on meille alueen asukkaille hyvin tärkeä. 

Kuulemme mielellämme, miten monitoimitalon suunnitelu on edennyt kesäkuisen tapaamisemme jälkeen.

Muistutusviesti kesäkuussa tehdystä esityksestä rahoitusjohtaja Tuula Saxholmille ja kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujulalle sekä yhteisötalojen johdolle 14.8.2025

Toivomme, että ennen kesälomia tekemämme esitys (viesti 19.6.2025) huomioidaan Meri-Rastilan monitoimitalon suunnittelussa ja rahoituspäätöksissä. Asia on meille alueen asukkaille hyvin tärkeä.