se on Helsingin viimeisiä laajoja ja yhtenäisiä metsäalueita ja luontoarvoiltaan merkittävä- monipuoliset liikuntamahdollisuudet luonnontilaisessa lähimetsässä kohentavat ratkaisevasti viihtyvyyttä ja hyvinvointia Meri-Rastilassa ja torjuvat näin osaltaan segregaatiota
- metron ansiosta luonnontilaisesta metsästä pääsevät nauttimaan myös autottomat kaupunkilaiset – heidän määränsä kasvaa jatkuvasti
- koulut ja päiväkodit hyödyntävät kaavaehdotuksen uhkaamaa aluetta aktiivisesti: liikunta, Metsämörri-opetus, ympäristökasvatus, metsämatikka…
- monimuotoisen luonnon läheisyys tasaa tutkimusten mukaan sosioekonomisten ryhmien välisiä terveyseroja: metsä ennaltaehkäisee ongelmia edullisesti
- alueen asukasmäärää voidaan kasvattaa kolmanneksella (2000 asukasta) kehittämällä ja täydennysrakentamalla nykyistä Meri-Rastilaa metroaseman ja ostoskeskuksen ympäristössä
- metsän säästävä OURcity-vaihtoehtokaava lähtee asukkaiden toiveista, on ammattiarkkitehtien tekoa ja puolueettoman selvitykseen mukaan osayleiskaavaehdotusta kokonaistaloudellisempi
- laajoja virkistysalueita on oltava eri puolilla kaupunkia, nykysuunnitelmien perusteella Itä-Helsinki olisi jäämässä paitsioon
20. marraskuuta 2013
Meri-Rastilan metsä pitää säilyttää rakentamattomana, koska...
17. marraskuuta 2013
Luonto-Liiton Metsäryhmä tempaisee Meri-Rastilan metsän puolesta 23.11.2013
 |
| Pirunpeltoa. Kuva Olli Vento. |
Luonto-Liiton Metsäryhmä järjestää lauantaina 23.11. klo 12.00 alkaen Meri-Rastilan metsässä tapahtuman, jossa kaavasuunnitelma-alue kyltitetään ja merkitään punakeltaisin nauhoin. Tapaaminen on metsän reunassa Märssykujan kohdalla. Lisätietoja voi kysyä Lauri Kajanderilta, lauri.kajander(at)luontoliitto.fi tai puh. 045 1179610.
Tervetuloa mukaan!
14. marraskuuta 2013
Meri-Rastilan osayleiskaavasuunnitelma kaupunginhallituksessa maanantaina 18.11.2013
 |
| Meri-Rastilan ulkoilupuistossa on mm. 2,5 km latu. |
http://metsablogi.wordpress.com/2013/11/14/pelastetaan-meri-rastilan-metsa-kaupunginhallitus/
6. marraskuuta 2013
Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotus lautakunnassa 5.11.2013
 |
| Meri-Rastila, syksy 2013. Kuva Olli Vento. |
Metsäkokonaisuuden säilyttämisen puolesta äänestivät Vihreiden Elina Moisio ja Osmo Soininvaara sekä vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Meri-Rastilan äänikuningattareksi ja -kuninkaaksi nousseet Eija Loukoila (vas.) ja Jape Lovén (SD). Kiitokset heille.
Moisiota ja Soininvaaraa haluan vielä erikseen kiittää siitä, että he ovat blogeissaan tarjonneet mahdollisuuden keskustella aiheesta. Politiikan avoimuus lisääntyisi, jos käytäntö leviäisi myös muihin puolueisiin.
Syihin, joiden vuoksi viisi lautakunnan jäsentä äänesti osayleiskaavaehdotuksen etenemisen puolesta, on vaikea pureutua, sillä ne eivät ole näkyviä. Asuntopulaan vetoaminen on huono peruste, koska vaihtoehtossuunnitelma olisi tuottanut saman määrän asuntoja paitsi nopeammin myös varmemmin.
Väite länsirannan metsään suunniteltujen asuntojen suuremmasta houkuttavuudesta OURCity-asuntoihin verrattuna ontuu sekin. Juuri luonnon läheisyys on useimmille syy asua Meri-Rastilassa. Jos osayleiskaava jossain vaiheessa sattuisi läpäisemään koko päätös- ja mahdollisen valitusprosessin, on vaikea kuvitella, miksi asunnot, joiden vuoksi niin poliittista kuin virkamiesmoraaliakin on venytetty äärimmilleen, olisivat erityisen haluttuja.
Todelliset syyt äänestyskäyttäytymiseen löytyvätkin siitä, mitä on tapahtunut ja tapahtuu kulisseissa. Osaan poliitikoista on ollut mahdotonta saada kontaktia. Päätös on ollut ennalta tehty ja siinä pysyminen on ollut helpompaa asioihin tutustumatta.
Kuvaavaa on, että viime viikolla asiasta huolestunut tutkija otti minuun yhteyttä ja ihmetteli, onkohan hänen viestinsä lautakuntalaisille mennyt perille, kun yhtään vastausta ei ollut tullut. Kerroin tämän olevan tavallista. "Aivan uskomatonta arroganssia," hän totesi.
Äänestyksen jälkeen julkisuuteen on tihkunut Meri-Rastilan asukkaita ilkkuvia kokoomuslaisten kommentteja. Kommenttien kirjoittajat taitavat poiketa kokoomusnuorista vain ikänsä ja asemansa perusteella.
Demarileirissä taitaa olla hiljaisempaa. Vaikka Meri-Rastilassa itsekin asuva Jape Lovén sai asettua puolustamaan metsää, ratkaisi SDP:n toinen edustaja Heta Välimäki käytännössä äänestyksen. Sen, ettei ratkaisu tapahtunut puolueen arvoihin vaan valtapolitiikkaan liittyviin syihin perustuen, täytyy sattua demareihin itseensäkin.
Teksti: Hanna-Leena Ylinen
4. marraskuuta 2013
Kirje kaupunkisuunnittelulautakunnalle
Hyvä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen,
esitän kunnoittavasti muistutuksen Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaehdotuksesta.
Vastustan Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaehdotusta sen Meri-Rastilan viheralueeseen kohdistuvilta osilta. Sen sijaan kannatan metroaseman ja Meri-Rastilan ostoskeskuksen kehittämistä. Nyt olisi syytä ottaa Meri-Rastilan kaavoituksessa aikalisä ja tarkastella alueen kehittämistä tulevan yleiskaavan kontekstissa.
Osayleiskaavaehdotuksen pohjaksi on valittu n. 2000 asukkaan vaihtoehto, joka ei prosessin aikana edes ollut esillä; ns. 3-vaihtoehto eli raskaimman rakentamisen vaihtoehto sisälsi asuntoja 1800 asukkaalle. Lisäksi esitetty vaihtoehto ulottuu jopa yleiskaavan rajauksen ulkopuolelle.
Meri-Rastilan viheralue on erittäin suosittu ja paikallisesti, alueellisesti ja seudullisesti merkittävä virkistysalue. Viheralue on hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen sekä julkisilla liikennevälineillä, talvisin jopa hiihtäen ja luistellen. Meri-Rastilan metsäalueilla ja sen hyvillä ulkoiluteillä ja -poluilla kohtaa paljon kuntourheilijoita, sienestäjiä ja marjastajia, koiranulkoiluttajia, lapsiperheitä, vanhuksia ja maahanmuuttajia. Erityisesti kolme viimeksi mainittua ryhmää (lapsiperheet, vanhukset ja maahanmuuttajat) ovat sellaisia, joiden lähiluonnossa liikkumista sekä siitä saatavaa fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja syrjäytymisen ehkäisemistä tulisi yhteiskunnan ja Helsingin kaupungin kaikin keinoin tukea, ei hankaloittaa tai estää.
Monien lähialueen asukkaiden ja alueella ulkoilevien kanssa keskusteltuani tiedän, että en ole yksin huoleni kanssa. Toivonkin, että olisi vielä mahdollista harkita Meri-Rastilan viheralueen rakentamisen järkevyyttä, ainakin osayleiskaavaehdotuksessa esitetyssä laajuudessa. Koko alue, ja erityisesti sen länsiranta, on yksinkertaisesti liian arvokas jotta sitä kannattaisi uhrata asuntotuotannolle. Helsingissä on tulevina vuosikymmeninä ylitarjontaa rakentamiseen soveltuvasta maasta. Myös Vuosaaressa on rakentamattomia tontteja.
Kaupunkisuunnitteluviraston tuoreet suunnitelmat sisääntuloväylien bulevardisoinnista eivät ainoastaan lupaa riittävästi tonttimaata lähivuosikymmenten tarpeisiin; ne myös sisältävät oletuksen sadoistatuhansista uusista helsinkiläisistä, joiden hyvinvointi edellyttää saavutettavia virkistysalueita. Meri-Rastilan länsirannan kaltaiset merkittävät viheralueet ovatkin nykyisten ja tulevien kaupunkilaisten yhteistä omaisuutta, jota ei tule hätiköiden pilata. Nyt tehty esintetynkaltainen, laaja rakentamisratkaisu olisi peruuttamaton, ja todennäköisesti tulevien sukupolvien intressien vastainen.
Vuosaareen on viimeisten 15 vuoden aikana rakennettu niin paljon asuntoja, että paikallisten virkistysalueiden kulumisesta uhkaa tulla todellinen ongelma. Kaupunkilaiset, mukaan lukien itähelsinkiläiset, tarvitsevat ja toivovat lähellä sijaitsevia yhtenäisiä luontoalueita virkistyäkseen. On myös syytä ottaa huomioon, että juuri hienot viheralueet ovat yksi keskeinen syy siihen, että Itä-Helsingissä haluaa edelleen asua myös moni keski- ja hyvätuloinen. Tuhoamalla Meri-Rastilan viheralueen Helsingin kaupunki saattaa tulla ajaneeksi tällaiset hyödylliset veronmaksajat ympäryskuntiin toivotun, mutta pääkaupungista kadotetun luonnonläheisyyden perässä.
Meri-Rastilan viheralue on ainutlaatuinen, yhtenäinen ja kokonaan rakentamattomana myös harvinainen viheraluekokonaisuus. Asiantuntijoiden mukaan juuri laajuus ja yhteinäisyys ovat merkittäviä Meri-Rastilan metsäalueen luonnonsuojelullisten arvojen kannalta. Alue sisältää monenlaisia maisematyyppejä ja ekosysteemejä: rantaniittyjä, lehtoja, jyrkkiä kalliorantoja, kaislikoita, kuivaa kangasmetsää, vanhaa
kuusimetsää, purolaakson ja kaksi ylänkösuota. Monet näistä ekosysteemeistä ovat Etelä-Suomessa erittäin harvinaisia. Alueen lajisto on siis runsas ja monimuotoinen, ja se tulisi ehdottomasti suojella laajalta asuinrakentamiselta jo ekologisistakin syistä. Alueella on myös historiallisesti merkittäviä kohteita, kuten muinainen "pirunpelto". Esitetyn kaltainen laaja asuinrakentaminen mm. maan alle louhittavine pysäköintitiloineen muuttaisi ja pilaisi väistämättä alueen luonteen, vaikka yksittäisiä kohteita luvataankin "pääosin" suojella.
Helsingin Puotilassa ja Joensuussa 28.10.2013
Ystävällisin terveisin,
Laura Assmuth
Professori, yhteiskuntapolitiikka
esitän kunnoittavasti muistutuksen Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaehdotuksesta.
Vastustan Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaehdotusta sen Meri-Rastilan viheralueeseen kohdistuvilta osilta. Sen sijaan kannatan metroaseman ja Meri-Rastilan ostoskeskuksen kehittämistä. Nyt olisi syytä ottaa Meri-Rastilan kaavoituksessa aikalisä ja tarkastella alueen kehittämistä tulevan yleiskaavan kontekstissa.
Osayleiskaavaehdotuksen pohjaksi on valittu n. 2000 asukkaan vaihtoehto, joka ei prosessin aikana edes ollut esillä; ns. 3-vaihtoehto eli raskaimman rakentamisen vaihtoehto sisälsi asuntoja 1800 asukkaalle. Lisäksi esitetty vaihtoehto ulottuu jopa yleiskaavan rajauksen ulkopuolelle.
Meri-Rastilan viheralue on erittäin suosittu ja paikallisesti, alueellisesti ja seudullisesti merkittävä virkistysalue. Viheralue on hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen sekä julkisilla liikennevälineillä, talvisin jopa hiihtäen ja luistellen. Meri-Rastilan metsäalueilla ja sen hyvillä ulkoiluteillä ja -poluilla kohtaa paljon kuntourheilijoita, sienestäjiä ja marjastajia, koiranulkoiluttajia, lapsiperheitä, vanhuksia ja maahanmuuttajia. Erityisesti kolme viimeksi mainittua ryhmää (lapsiperheet, vanhukset ja maahanmuuttajat) ovat sellaisia, joiden lähiluonnossa liikkumista sekä siitä saatavaa fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja syrjäytymisen ehkäisemistä tulisi yhteiskunnan ja Helsingin kaupungin kaikin keinoin tukea, ei hankaloittaa tai estää.
Monien lähialueen asukkaiden ja alueella ulkoilevien kanssa keskusteltuani tiedän, että en ole yksin huoleni kanssa. Toivonkin, että olisi vielä mahdollista harkita Meri-Rastilan viheralueen rakentamisen järkevyyttä, ainakin osayleiskaavaehdotuksessa esitetyssä laajuudessa. Koko alue, ja erityisesti sen länsiranta, on yksinkertaisesti liian arvokas jotta sitä kannattaisi uhrata asuntotuotannolle. Helsingissä on tulevina vuosikymmeninä ylitarjontaa rakentamiseen soveltuvasta maasta. Myös Vuosaaressa on rakentamattomia tontteja.
Kaupunkisuunnitteluviraston tuoreet suunnitelmat sisääntuloväylien bulevardisoinnista eivät ainoastaan lupaa riittävästi tonttimaata lähivuosikymmenten tarpeisiin; ne myös sisältävät oletuksen sadoistatuhansista uusista helsinkiläisistä, joiden hyvinvointi edellyttää saavutettavia virkistysalueita. Meri-Rastilan länsirannan kaltaiset merkittävät viheralueet ovatkin nykyisten ja tulevien kaupunkilaisten yhteistä omaisuutta, jota ei tule hätiköiden pilata. Nyt tehty esintetynkaltainen, laaja rakentamisratkaisu olisi peruuttamaton, ja todennäköisesti tulevien sukupolvien intressien vastainen.
Vuosaareen on viimeisten 15 vuoden aikana rakennettu niin paljon asuntoja, että paikallisten virkistysalueiden kulumisesta uhkaa tulla todellinen ongelma. Kaupunkilaiset, mukaan lukien itähelsinkiläiset, tarvitsevat ja toivovat lähellä sijaitsevia yhtenäisiä luontoalueita virkistyäkseen. On myös syytä ottaa huomioon, että juuri hienot viheralueet ovat yksi keskeinen syy siihen, että Itä-Helsingissä haluaa edelleen asua myös moni keski- ja hyvätuloinen. Tuhoamalla Meri-Rastilan viheralueen Helsingin kaupunki saattaa tulla ajaneeksi tällaiset hyödylliset veronmaksajat ympäryskuntiin toivotun, mutta pääkaupungista kadotetun luonnonläheisyyden perässä.
Meri-Rastilan viheralue on ainutlaatuinen, yhtenäinen ja kokonaan rakentamattomana myös harvinainen viheraluekokonaisuus. Asiantuntijoiden mukaan juuri laajuus ja yhteinäisyys ovat merkittäviä Meri-Rastilan metsäalueen luonnonsuojelullisten arvojen kannalta. Alue sisältää monenlaisia maisematyyppejä ja ekosysteemejä: rantaniittyjä, lehtoja, jyrkkiä kalliorantoja, kaislikoita, kuivaa kangasmetsää, vanhaa
kuusimetsää, purolaakson ja kaksi ylänkösuota. Monet näistä ekosysteemeistä ovat Etelä-Suomessa erittäin harvinaisia. Alueen lajisto on siis runsas ja monimuotoinen, ja se tulisi ehdottomasti suojella laajalta asuinrakentamiselta jo ekologisistakin syistä. Alueella on myös historiallisesti merkittäviä kohteita, kuten muinainen "pirunpelto". Esitetyn kaltainen laaja asuinrakentaminen mm. maan alle louhittavine pysäköintitiloineen muuttaisi ja pilaisi väistämättä alueen luonteen, vaikka yksittäisiä kohteita luvataankin "pääosin" suojella.
Helsingin Puotilassa ja Joensuussa 28.10.2013
Ystävällisin terveisin,
Laura Assmuth
Professori, yhteiskuntapolitiikka
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)