4. marraskuuta 2013

Kirje kaupunkisuunnittelulautakunnalle

Hyvä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen,

esitän kunnoittavasti muistutuksen Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaehdotuksesta.

Vastustan Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaehdotusta sen Meri-Rastilan viheralueeseen kohdistuvilta osilta. Sen sijaan kannatan metroaseman ja Meri-Rastilan ostoskeskuksen kehittämistä. Nyt olisi syytä ottaa Meri-Rastilan kaavoituksessa aikalisä ja tarkastella alueen kehittämistä tulevan yleiskaavan kontekstissa.

Osayleiskaavaehdotuksen pohjaksi on valittu n. 2000 asukkaan vaihtoehto, joka ei prosessin aikana edes ollut esillä; ns. 3-vaihtoehto eli raskaimman rakentamisen vaihtoehto sisälsi asuntoja 1800 asukkaalle. Lisäksi esitetty vaihtoehto ulottuu jopa yleiskaavan rajauksen ulkopuolelle.

Meri-Rastilan viheralue on erittäin suosittu ja paikallisesti, alueellisesti ja seudullisesti merkittävä virkistysalue. Viheralue on hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen sekä julkisilla liikennevälineillä, talvisin jopa hiihtäen ja luistellen. Meri-Rastilan metsäalueilla ja sen hyvillä ulkoiluteillä ja -poluilla kohtaa paljon kuntourheilijoita, sienestäjiä ja marjastajia, koiranulkoiluttajia, lapsiperheitä, vanhuksia ja maahanmuuttajia. Erityisesti kolme viimeksi mainittua ryhmää (lapsiperheet, vanhukset ja maahanmuuttajat) ovat sellaisia, joiden lähiluonnossa liikkumista sekä siitä saatavaa fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja syrjäytymisen ehkäisemistä tulisi yhteiskunnan ja Helsingin kaupungin kaikin keinoin tukea, ei hankaloittaa tai estää.

Monien lähialueen asukkaiden ja alueella ulkoilevien kanssa keskusteltuani tiedän, että en ole yksin huoleni kanssa. Toivonkin, että olisi vielä mahdollista harkita Meri-Rastilan viheralueen rakentamisen järkevyyttä, ainakin osayleiskaavaehdotuksessa esitetyssä laajuudessa. Koko alue, ja erityisesti sen länsiranta, on yksinkertaisesti liian arvokas jotta sitä kannattaisi uhrata asuntotuotannolle. Helsingissä on tulevina vuosikymmeninä ylitarjontaa rakentamiseen soveltuvasta maasta. Myös Vuosaaressa on rakentamattomia tontteja. 

Kaupunkisuunnitteluviraston tuoreet suunnitelmat sisääntuloväylien bulevardisoinnista eivät ainoastaan lupaa riittävästi tonttimaata lähivuosikymmenten tarpeisiin; ne myös sisältävät oletuksen sadoistatuhansista uusista helsinkiläisistä, joiden hyvinvointi edellyttää saavutettavia virkistysalueita. Meri-Rastilan länsirannan kaltaiset merkittävät viheralueet ovatkin nykyisten ja tulevien kaupunkilaisten yhteistä omaisuutta, jota ei tule hätiköiden pilata. Nyt tehty esintetynkaltainen, laaja rakentamisratkaisu olisi peruuttamaton, ja todennäköisesti tulevien sukupolvien intressien vastainen.

Vuosaareen on viimeisten 15 vuoden aikana rakennettu niin paljon asuntoja, että paikallisten virkistysalueiden kulumisesta uhkaa tulla todellinen ongelma. Kaupunkilaiset, mukaan lukien itähelsinkiläiset, tarvitsevat ja toivovat lähellä sijaitsevia yhtenäisiä luontoalueita virkistyäkseen. On myös syytä ottaa huomioon, että juuri hienot viheralueet ovat yksi keskeinen syy siihen, että Itä-Helsingissä haluaa edelleen asua myös moni keski- ja hyvätuloinen. Tuhoamalla Meri-Rastilan viheralueen Helsingin kaupunki saattaa tulla ajaneeksi tällaiset hyödylliset veronmaksajat ympäryskuntiin toivotun, mutta pääkaupungista kadotetun luonnonläheisyyden perässä.

Meri-Rastilan viheralue on ainutlaatuinen, yhtenäinen ja kokonaan rakentamattomana myös harvinainen viheraluekokonaisuus. Asiantuntijoiden mukaan juuri laajuus ja yhteinäisyys ovat merkittäviä Meri-Rastilan metsäalueen luonnonsuojelullisten arvojen kannalta. Alue sisältää monenlaisia maisematyyppejä ja ekosysteemejä: rantaniittyjä, lehtoja, jyrkkiä kalliorantoja, kaislikoita, kuivaa kangasmetsää, vanhaa
kuusimetsää, purolaakson ja kaksi ylänkösuota. Monet näistä ekosysteemeistä ovat Etelä-Suomessa erittäin harvinaisia. Alueen lajisto on siis runsas ja monimuotoinen, ja se tulisi ehdottomasti suojella laajalta asuinrakentamiselta jo ekologisistakin syistä. Alueella on myös historiallisesti merkittäviä kohteita, kuten muinainen "pirunpelto". Esitetyn kaltainen laaja asuinrakentaminen mm. maan alle louhittavine pysäköintitiloineen muuttaisi ja pilaisi väistämättä alueen luonteen, vaikka yksittäisiä kohteita luvataankin "pääosin" suojella.

Helsingin Puotilassa ja Joensuussa 28.10.2013

Ystävällisin terveisin,

Laura Assmuth
Professori, yhteiskuntapolitiikka

2 kommenttia:

  1. Erinomainen kannanotto!

    -Eija

    VastaaPoista
  2. Hyvä kannanotto todellakin.

    Lautakunnassa tuli taas takkiin 4 - 5, vaan keskustelua on hyvä jatkaa. Kun faktat katsotaan, ulkoilumetsä kannattaa säästää.

    Monestakin puolueesta voi löytyä poliitikkoja, jotka tulevat äänestämään valtuustossa ulkoilupuiston säilyttämisen puolesta.

    VastaaPoista