Vuosaaren Meri-Rastilaan suunnitellaan uusia pientaloja ja Meri-Rastilan tien varteen kerrostaloja. Osa uudisrakennuksista sijoittuu nykyisille puistoalueille Ole Kandelinin puistoon ja Haruspuistoon ja osa purettavaksi esitettyjen rakennusten paikalle. Pysäköinti järjestettäisiin tontti- tai korttelikohtaisesti. Kaavamuutoksessa luovutaan voimassa olevassa kaavassa merkityistä keskitetyistä pysäköintilaitoksista, ja osa tonteista muutetaan kerrostaloasumisesta pientaloasumiseen.
Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö, Vuosaari-toimikunta ja Pro Meri-Rastila -liike näkevät uusien suunnitelmien pienimuotoisemman rakentamisen osalla alueesta huomattavana parannuksena nykyiseen lainvoimaiseen asemakaavaan, mutta allekirjoittajat eivät voi edelleenkään puoltaa Meri-Rastilan puistoalueille rakentamista, ja näkevät nykyisten 1990-luvun alussa rakennettujen talojen purkamisen problemaattisena.
Harbonkadun varrella sijaitsevan tyhjillään olevan entisen päiväkotitontin muuttaminen uudisrakentamisen alueeksi on kannatettava esitys. Sen sijaan nykyisen kallioisen metsän rakentaminen mainitun alueen lounaispuolella kaventaisi merkittävästi Ole Kandelinin puiston Ison Kallahden puiston välistä nykyiselläänkin kapeaa viheryhteyttä.
Nähtävillä ollut alustava maankäyttöluonnos toistaa monella tapaa ikävästi nykyisen vuonna 2022 voimaan tulleen asemakaavan nuivaa asennetta Meri-Rastilan nykyiseen rakennuskantaan. Olemassa olevia taloja puretaan uusien rakennusten alta. Allekirjoittajien mielestä Meri-Rastilan tie 19 rakennukset tulee kaavoittajan ehdottaman purkamisen sijaan suojella asemakaavassa. Rakennukset ovat Arkkitehtitoimisto V-P Tuomisen suunnittelemia. Veli-Pekka Tuominen on palkittu arkkitehti, joka on suunnitellut esimerkiksi Itäkeskuksen Stoan ja Matteuksen kirkon. Meri-Rastilan tie 19 on ainutlaatuinen alkuperäisessä käytössään oleva kortteli, jonka rakennuksissa on Meri-Rastilalle ja postmodernismin kaudelle tyypillisiä piirteitä, kuten inhimillinen mittakaava, leikillisyys, yhteisöllisyys, kodikas piha, porttiaihe ja pastellisävyinen vaaleanpunainen väritys.
Samalla nyt Meri-Rastilan asemakaavoja päivitettäessä on korkea aika inventoida koko 1990-luvulla rakennetun Meri-Rastilan rakennuskanta, koska sellaista ei tehty nykyisen asemakaavan taustasuunnittelun yhteydessä. Helsingin kaupunginmuseo ei ole ottanut kantaa muihin kuin Korttelitalo Merirastin purkamiseen. On turvattava Meri-Rastilan ominaisluonne ja kerroksellisuus. Alue on harvinainen ja kokonaisuutena säilynyt esimerkki suomalaisesta postmodernismista, jonka tunnetuin esimerkki Helsingissä on Pikku-Huopalahti.
Haruspuisto oli Vesa Jakkulan 1980-luvun lopulla piirtämässä Meri-Rastilan alkuperäisessä asemakaavassa kerrostaloalueen vehreä sydän, jota Meri-Rastilan tie kiertää, ja jonka ympärille asuinrakentaminen on sijoitettu. Haruspuisto on myös edelleen täysin autoton alue. Puisto on kuitenkin alueeltaan melko pieni, joten kaikki sen sisään nyt edelleen ehdotettu uudisrakentaminen vähentää Haruspuiston puustoa lisäten läpinäkyvyyttä ja heikentäen suuresti puistoalueen kokemuksellista avaruutta.
Nykyisessä Linda Wikstenin laatimassa asemakaavassa on piirretty Haruspuiston ja Ison Kallahden puiston yhdistävä jalankulku- ja pyöräilypolku Harbonpolku. Asemakaavaa toteuttavassa Haruspuiston puistosuunnitelmassa Harbonpolun kaakkoisessa loppupäässä on merkitty mittavaa kallion louhimista polun korkeuserojen tasoittamiseksi. Polun louhimisen välttämättömyyttä on syytä vielä vakavasti harkita uudelleen nyt kun asemakaavaa ollaan uudistamassa alueella. Rinteessä Harbonpolun ja Meri-Rastilan tien risteyksen pohjoispuolella sijaitsee kaupungin luontotietojärjestelmästä puuttuva arvokas geologinen kohde noin 20 mpy korkeudella. Tämä noin 5000 vuotta vanha muinaisrantakivikko tulee säilyttää.
Muistutuksessaan Meri-Rastilan länsiosan asemakaavasta lokakuussa 2019 Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta moittivat vasta noin neljännesvuosisadan ikäisten kerrostalojen suurimittaisen purkamisen järkevyyttä ja ekologisuutta. Nykyaikainen kerrostalorakentaminen on kokonaisprosessina hyvin energiaintensiivistä ja sen hiilijalanjälki on erittäin suuri. Purkavassa saneerauksessa rakentamisen vaatimat hiilidioksidipäästöt tuotetaan vielä uudestaan. Kestävän kehityksen mukaista olisi rakennusten mahdollisimman pitkä käyttöikä ja säilyttävä korjaaminen.
Kuluneen seitsemän vuoden aikana purkava saneeraus on tullut laajan kriittisen julkisen keskustelun kohteeksi kaupunkisuunnittelussa, ja nyt lokakuun lopulla 2026 Suomen Arkkitehtiliitto SAFA esittää, että seuraavalla hallituskaudella asetetaan riippumaton selvityshenkilö rakennuskannan kestävämmän käytön kartoittamiseksi. Myös Helsingin kaupungilla tulisi olla rohkeutta luopua Meri-Rastilan suunnitelmien päivityksen yhteydessä vanhentuneista ajatusmalleista.
Helsingissä 29.10. 2026
Vuosaari-Seura
Jukka Virman
puheenjohtaja
Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja
Vuosaari-toimikunta
Eero Hildén
puheenjohtaja
Pro Meri-Rastila -liikkeen puolesta,
Salla Valtari
