Lautakunta hyväksyi KSV:n osayleiskaavaehdotuksen

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi eilen 11.12.2012 kaupunkisuunnitteluviraston esittämän Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaehdotuksen.

Kokouksessa viraston esitykselle tehtiin seuraava palautusehdotus: "Lautakunta esittää tavoitteeksi yleiskaavaluonnoksen mukaisen asukasmäärän, mutta palauttaa asian sen selvittämiseksi, missä määrin tavoiteltu asukasluvun lisäys on mahdollista toteuttaa asukkaiden esittämien tiivistämisvaihtojen avulla."

Palautusehdotusta kannattivat Vihreiden, Vasemmiston ja RKP:n lautakuntajäsenet. Viraston ehdotuksen hyväksymistä kannattivat Kokoomuksen ja SDP:n jäsenet. KSV:n ehdotus hyväksytttin äänin 4-5.

Lisäksi lautakunta piti yksimielisesti tärkeänä, että Meri-Rastilan alueen jatkokaavoituksessa tutkitaan mahdollisuuksia ryhmä- ja omatoimirakentamiseen.

Kaavaehdotus etenee todennäköisesti ensi syksynä kaupunginhallituksen kautta valtuuston käsiteltäväksi.

Luontojärjestöjen kannanotto Meri-Rastilan länsirannan yleiskaavaehdotuksesta

Meri-Rastilan länsirannan metsästä, kuva Olli Vento.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kannanotto Meri-Rastilan länsirannan yleiskaavaehdotuksesta löytyy täältä.

Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavan käsittelystä

Kaupunkisuunnittelulautakunnalle                 

Pro Meri-Rastila ehdottaa kohteliaimmin Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaehdotuksen lautakuntakäsittelyn siirtämistä ensi valtuustokaudelle. Perustelemme ehdotustamme seuraavasti:

1)   Kaupunkisuunnitteluviraston suunnittelema osayleiskaavaehdotus on Yleiskaava 2002:n vastainen

2)   Meri-Rastilan länsirannan rakentamisuhan alainen alue on liikuntaviraston hallinnoima ulkoilupuisto

3)   Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaehdotus on voimassa olevan maakuntakaavan vastainen

Jos kaupunkisuunnitteluviraston osayleiskaavaehdotus hyväksytään nyt jatkokäsittelyn pohjaksi, niin seurauksena tulee olemaan valitusten ja vastatoimien suma. Käsittelyn lykkääminen myöhemmäksi antaisi päätöksentekijöille mahdollisuuden paremmin ottaa huomioon uudet tutkimustulokset Meri-Rastilan länsirannan luonto- ja virkistysarvoista sekä osayleiskaavan laillisuusnäkökohdat.

Helsingissä 9.12.2012

Pro Meri-Rastilan puolesta

Jaana Pylkkänen               

Meri-Rastilan ala-asteen koulu on mukana SLL:n koulumetsähankkeessa

Koulumetsässä on suunnistettu, kuva Olli Vento (kesällä 2012)

Viime perjantaina (30.11.2012) oli Helsingin Sanomissa juttu otsikolla "Koulumetsä on luokkahuoneen lisäsiipi". Jutussa Meri-Rastilan koulun oppilaat kuvaavat lähimetsäänsä.

Jutun luettuani kysyin SLL:n koulumetsäkoordinaattori Virpi Sahilta, onko Meri-Rastilan ala-aste mukana koulumetsähankkeessa ja sain myönteisen vastauksen sekä linkin koulumetsäkilpailuun, jossa Meri-Rastilan ala-asteen työtä kuvataan näin:

"Työn laatijana on ollut alkuideoinnista lähtien koko luokka. Idea kuvista nousi myös oppilailta, kuva kun kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Metsä on meille kaikille tärkeä oppimisympäristö, mutta myös vapaa-ajan viettopaikka. Työmme on myös vastalause Meri-Rastilan metsien ja Ramsinniemen rakentamissuunnitelmille, jotka ovat olleet vireillä jo vuosia. Me Meri-Rastilan ala-asteelta huudamme kovaan ääneen: tämä metsä on meille tärkeä!" Meri-Rastilan koulun opettaja Noora Nurmola kiteyttää.

Kilpailutyö löytyy täältä.

Kaavaehdotus jäi pöydälle

Kaupunkisuunnittelulautakunta jätti eilisessä kokouksessaan Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaehdotuksen pöydälle kahdeksi viikoksi eli asiaan palataan uudelleen tiistaina 11.12.2012.

Kaavoituksellisen vuorovaikutuksen nollapiste

Avoin kirje kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille 25.11.2012

Vuosaaren Meri-Rastilan ulkoilualueelle suunnitellun kerrostaloalueen osayleiskaavahanke on tulossa kaavaehdotuksena kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn.

En tässä enää palaa niihin lukuisiin syihin, jotka puoltavat suositun ja perinteikkään helsinkiläisen virkistysalueen ja arvokkaan luontoalueen jättämistä nykyiselleen (uskon lautakunnan jäsenien olevan asiasta jo tietoisia), vaan kommentoin lyhyesti kaavoittajan hankkeen vuorovaikutusraporttiin nyt syksyllä lisäämiä uusia vastineita.

Kaavoittajan vuorovaikutusraporttiin laatimat vastineethan ovat se etuoikeutettu viimeinen sana, jonka kaavahankkeen laatija virkamiehenä aina saa kaavahankkeesta riippumatta. Tekstien kriittinen arviointi jää lukijalle ja tulkinnallisten johtopäätösten teko poliittisten päätöksentekijöiden vastuulle.

Meri-Rastilan kaavahankkeelle laaditusta OURCity-vaihtoehtokaavasta kaavoittaja toteaa: "täydennysrakentamistarve mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi Helsingin vanhoilla asuntoalueilla on ajankohtainen eikä sitä voi korvata rakentamalla "jonnekin muualle"."

Nimby-argumenttia tavoitteleva lause on tässä tapauksessa harvinaisen nurinkurinen logiikaltaan. Nimenomaan KSV nyt ehdottaa rakennettavaksi uutta Ranta-Rastilan kerrostaloaluetta vanhasta Meri-Rastilasta erilleen luontoalueelle, kun OURCity taas ehdottaa aitoa nykyisen yhdyskuntarakenteen täydennysrakentamista.

Kaavoittaja jatkaa: "Osayleiskaavahankkeen konkreettisena tavoitteena on laajentaa asuntoaluetta ja siten tiivistää kaupunkirakennetta Rastilan metroaseman lähialueella. OURCity-hankkeen täydennysrakentamissuunnitelman mahdollista toteuttamista ei tämän vuoksi voi nähdä vaihtoehtoisena vaan pikemminkin aikaa myöten täydentävänä ratkaisuna Meri-Rastilan länsirannan laajennuksen rinnalla. Rastilan metroaseman seudun täydennysrakentamismahdollisuuksia tullaan jatkossa selvittämään riippumatta länsirannan osayleiskaavan ratkaisusta."

Kaavoittajan teksti on kiinnostava ja havainnollinen ylimielisyydessään, röyhkeydessään sekä tarkoitushakuisessa väärintulkinnassaan. OURCity-vaihtoehtokaava on laadittu ja esitetty kaupunkisuunnittelulautakunnalle nimenomaan vaihtoehtona KSV:n hankkeelle, eikä sitä tietenkään ole tarkoitettu toteutettavaksi luontoalueen rakentamisen lisäksi.

Vaihtoehtokaavan ajatuksena on nimenomaisesti osoittaa aidon ja toteutettavissa olevan kaavoituksellisen vaihtoehdon mahdollisuus.

Kaavoituksellisen vuorovaikutuksen umpikuja on täydellinen kun kaavoittaja itse asianosaisena arvioi vaihtoehtoisen suunnittelun toteuttamismahdollisuuksia ja näkee muut vaihtoehdot vain oman kyseenalaistetun kaavahankkeensa mahdollisina täydennyksinä.

Aito dialogi vaihtoehtoisista suunnitelmista on näin eliminoitu keskustelusta pois kieltämättä tehokkaasti, mutta Helsingin kaupunkisuunnittelun tulevaisuuden näkymien sekä kaupunkilaisten osallistumisen motivoinnin ja asukasvaikuttamisen mahdollisuuksien hyödyntämisen kannalta vahingollisesti.

Onneksi kaavahankkeista Helsingissä päättävät lopulta kuitenkin virkamiesten ennakko-oletuksista vapaat itsenäisesti ja kriittisesti ajattelevat kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunginvaltuuston jäsenet.

Ystävällisin terveisin,

Matti Lipponen
Helsinki

Uusi Helsingin yleiskaava

Uuden yleiskaavaan vamistelu aloitetaan pian:
http://www.yleiskaava.fi/2012/uuden-yleiskaavan-valmistelu-kaynnistyi/

OURCity-näyttelyt Laiturilla ja Stoassa

Designpääkaupunkivuoden hankkeena toteutettu Meri-Rastilan vaihtoehtoinen kaavasuunnitelma on tällä hetkellä esillä kahdessakin paikassa. Laiturin näyttely jatkuu 10.11.2012 saakka. Stoan 1.12. asti jatkuvan näyttelyn avajaisia puolestaan vietettiin eilen.

Pro Meri-Rastila halusi avajaisissa kiittää OURCity-ryhmää sen alueemme hyväksi tekemästä työstä. Arkkitehdit Tristan Hughes ja Marcelo Diez Gutiérrez ottivat ryhmänsä puolesta vastaan kunniakirjat Pro Meri-Rastilan Jaana Pylkkäseltä.

Jaana Pylkkänen luovutti kunniakirjan arkkitehti Tristan Hughesille.

Arkkitehdit Marcelo Diez Gutiérrez ja Tristan Hughes.

OURCity-näyttelyt Stoassa sekä Laiturilla

OURCity-hanke rohkaisee asukkaita osallistumaan ja suunnittelemaan itse Vuosaaren Meri-Rastilasta avoimen ja elävän lähiön osana Helsingin designpääkaupunkivuotta 2012. OURCity-projekti on lähestymässä loppuaan Helsingin designvuoden tapaan. Loppuhuipennuksena järjestetään kaksi näyttelyä.

Ensimmäinen näyttely Stoassa 8.11.-1.12.2012 esittelee koko OURCity-projektin tuloksia.

Toinen näyttely järjestetään Laiturilla 30.10-10.11.2012, ja se esittelee Meri-Rastilan vaihtoehtoisen asemakaavan.

Syksyllä 2011 alkanut OURCity-hanke teemanaan Tehdään yhdessä parempi kaupunki on työskennellyt suorassa yhteistyössä paikallisten asukkaiden kanssa luodakseen uusia ideoita kehittää Meri-Rastilaa Vuosaaressa entistä yhteisöllisemmäksi ja eloisammaksi ympäristöksi.

Seitsemän samanmielisen, eri kulttuuritaustaisen henkilön keväällä 2010 perustama MEIDÄN ourcity ry on verkostoitunut viranomaisten, yritysten ja yhteisöjen kanssa Meri-Rastilan ja Itä-Helsingin alueella, erityisesti yhteistyötä on tehty Pro Meri-Rastila -liikkeen ja Meri-Rastilan aluefoorumin kanssa.

OURCity-projekti koostuu kolmesta alaohjelmasta jotka eri medioiden välityksellä on esitellyt Meri-Rastilaa monipuolisena lähiönä ja koko Itä-Helsinkiä kulttuurisesti rikkaana osana kaupunkia; OURColours vaatteiden ja muodin välityksellä, OURCourse koulutuksen ja designin kautta ja OUTReach kulttuurien välistä dialogia ja yhteisöllisyyttä korostaen. Osaprojekteja koordinoivat eri työryhmät, mutta OURCity-ryhmän jäsenet ovat tehneet yhteistyötä ja jakaneet ideoita kaikissa osaprojekteissa.

OURColours tapahtuma, joka yhdisti catwalk-muotinäytöksen, musiikki- ja tanssiesityksiä sekä myyntikojuja monikulttuurisine vaatteineen ja tavaroineen järjestettiin 15.5.2012.

OURCourse oli poikkitieteellinen, oppilaitosten yhteistyössä toteutettu ohjelma, jossa kukin oppilaitos järjesti osana opinto-ohjelmaansa kurssin Meri-Rastilaan liittyvistä haasteista. Ensimmäisenä lukukautena Laurea Ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelman Design thinking -kurssi perehtyi käyttäjälähtöiseen suunnitteluun kehittämällä innovatiivisia palvelukonsepteja Meri-Rastilaan.

Marraskuussa 2011 Helsingin yliopiston Our City - A Workshop on Public Space -kurssi keskittyi luomaan uusia ideoita julkisiksi tiloiksi nuorten ja aikuisten miesten käyttöön. Aalto-Yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen Local Development and Globalisation -kurssi Tammi-Toukokuussa 2012 käytti aiempien kurssien tulosmateriaaleja hyväkseen tutkiessaan Case Study -menetelmällä Meri-Rastilan paikallista ja alueellista kehitystä Eurooppalaisessa ja Globaalissa kontekstissa.

OUTReach -projektissa muiden  OURCity:n osaprojektien kehittyessä syntyneitä uusia ajatuksia ja kokemuksia sekä syntyneitä yhteistyökontakteja kehitettiin eteenpäin. Meri-Rastilan vaihtoehtoinen asemakaava -projekti tammi-kesäkuussa 2012, oli suora tulos aiemmasta yhteistyöstä. Projektissa työskenteli sekä arkkitehteja että Helsingin yliopiston ja Aalto yliopiston opiskelijoita ja professoreja.

Helmi-maaliskuussa järjestettiin 2012 useita kaupunkisuunnittelun työpajoja kaavan laadinnan pohjaksi. Tämän lisäksi projekti osallistui ja keräsi palautetta Meri-Rastilan Rastori-tapahtumassa 18.5.2012 ja 24.5.2012. Kurdilaisille naisille järjestettiin oma työpaja 28.4.2012. Viimeisimpänä on järjestetty tutkimusprojekti kartoittamaan erilaisten sosiaalisten palvelujen saavutettavuutta maahanmuuttajaväestölle lokakuussa 2012.

Vaihtoehtoinen asemakaava on saanut laajaa huomiota ja Pro Meri-Rastila -liike jatkaa keskustelua Helsingin kaupungin kanssa alueen tulevasta kehityksestä.

Lisätietoja OURCity -projektista ja sen tapahtumista: http://meidankaupunki.wordpress.com, sähköpostitse: ourcity2012@gmail.com

MEIDÄN Ourcity ry – Association: Michail Galanakis (chairman), Seija Välimäki-Adie (vice chairman), Tristan Hughes (secretary), Mustafa Gürler, (treasurer), Mariana Salgado, Hossam Hewidy, Dina Fuad-Luke

Stoan näyttely: 08.11.2012 – 01.12.2012

Laiturin näyttely: 30.10.2012 – 10.11.2012

Member of Kaupunkisuunnittelulautakunta that have been re-elected

Those who supported us -
IN: Mari Holopainen  VIHR, Silvia Modig VAS
OUT: Mikko Särelä VIHR, Stefan Johansson RKP

Those who did NOT support us -
IN: Arja Karhuvaara KOK, Lasse Männistö KOK,
OUT: Matti Niemi SDP, Elina Palmroth-Leino KOK, Heli Puura SDP

We do not know which of those who have been voted back in will continue to sit on the Lautakunta board

(Laura Finne-Elonen RKP, Laura Simik KOK and Osmo Soininvaara VIHR who were members of lautakunta but who did not vote on the ALT M-P have also been voted into the city council)

Uria Meri-Rastilan rantakalliossa

Geologi Antti Salla huomasi osallistuessaan lokakuun alussa Meri-Rastilan retkelle, että yhdellä rantakallioista on mystisiä uria, joille hän ei ainakaan heti osannut keksiä selitystä. Jääkausi ei kuitenkaan ole niitä aiheuttanut.

,

Uria rantakalliossa, Meri-Rastila. Kuva: Olli Vento

Edelleen uria, Meri-Rastila. Kuva: Olli Vento

Uria on kalliolla laajasti. Samalta kallio-osuudelta löytyi myös numeromerkintä:

Rantakallio, Meri-Rastila. Kuva: Olli Vento

Tietääkö kukaan selitystä kalliossa oleville urille tai niiden tuntumasta löytyvälle numerolle?

PS. Kirjoitukseni kallion tuntumassa sijaitsevasta "mysteerikivestä" löytyy täältä.

Retki Meri-Rastilan luontoalueelle 7.10.2012

Retki alkoi muinaisrannan tuntumasta, kuva: Olli Vento.

Laajasalolainen vaaliehdokas Piia J. Häkkinen (vihr.) järjesti sunnuntaina 7.10.2012 retken Meri-Rastilan metsään. Oppaina retkellä olivat Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajander, biologi Kati Vierikko ja geologi Antti Salla.

Retki alkoi muinaisrannan tuntumasta; paikalta, johon kaupunkisuunnitteluvirasto on kaavoittamassa asuintaloja. Salla kertoi, että Meri-Rastilan 8 000 vuotta vanha Litorinameren muinaisranta on ensimmäisen luokan geologinen kohde. Hänen jälkeensä Kajander totesi, että samainen kohta on ensimmäistä luokkaa myös luonnon monimuotoisuuden osalta, sillä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tekemissä kartoituksissa alue täytti METSO I -kriteerit. Kyse on siis monin tavoin arvokkaasta kohteesta.

Käytimme tilaisuuden hyväksemme ja esittelimme Sallalle KSV:n suunnittelualueella sijaitsevan valtavan siirtolohkareen, joka sulautuu maastoon niin hyvin, etteivät monet paikallisetkaan sitä tiedä. Lohkare oli jäänyt myös Sallalta aiemmin huomaamatta. Nyt kivi on pääsemässä Helsingin kaupungin Luontotietojärjestelmään.

Antti Salla ja siirtolohkare, kuva: Olli Vento.

Parin tunnin retken aikana keskusteltiin niin kaavoituksesta kuin luonnonhoidostakin. Esittelimme Pro Meri-Rastilan puolesta vaihtoehtokaavaa, joka mahdollistaa kaupungin asukastavoitteiden saavuttamisen ilman, että metsään tarvitsisi koskea.  Kajander kertoi, että oikeilla hoitamattomuuskäytännöillä kaupunkimetsä voi toimia turvapaikkana sellaisille lajeille, jotka eivät pärjää talousmetsissä. Hän korosti maapuiden tärkeyttä, sillä ne suojaavat alueita ihmisten kulkemiselta. Vaikka kaikki eivät pidäkään maapuita kauniina, kyse on pitkälti makuasiasta. Kaupunkimetsien hallitulla hoitamattomuudella on Kajanderin mukaan kasvatuksellista merkitystä, sillä ne totuttavat ihmiset näkemään luonnon monimuotoisuuden esteettisenä.

Retken lopussa kävimme kallioisella rannalla, jonka tuntumassa oli merkkejä taannoisesta louhimisesta. Sileältä kalliolta löysimme myös vaakunan muotoisen kaiverruksen, joka oli tehty ehkä kihlautumisen merkiksi. Kuviossa oli nimikirjaimet, päivämäärä ja yksi sydän. Jotain oli myöhemmin käyty poistamassa – ehkä toinen sydän?

Kuvio rantakalliossa, kuva: Olli Vento.

Meri-Rastilaan halutaan osallistavan kaupunkisuunnittelun pilottikohde

Meri-Rastilaa, kuva: Olli Vento

Pro Meri-Rastila on lähettänyt hakemuksen Helsingin kaupungin osallistavan kaupunkisuunnittelun pilottihankkeeksi.

Hakemus Demokratiaryhmän kokeiluhankkeeksi

Taustaa

Helsingissä on pitkään keskusteltu kaupunkilaisten osallisuuden lisäämisestä kaupunkisuunnittelussa. Nykyinen kaavoituksen muodollinen vuorovaikutuskäytäntö on usein koettu turhauttavaksi ja asukkaiden kokemusta sekä aluetuntemusta vähätteleväksi.

Meri-Rastilan osayleiskaavaa suunniteltaessa asukkaiden näkökulma alueen länsirannan metsän säilyttämisestä on myös jäänyt täysin huomiotta. Tämän vuoksi OURCity-ryhmä suunnitteli keväällä 2012 designpääkaupunkivuoden hankkeena vaihtoehtoisen asemakaavan Meri-Rastilaan.

Suunnitelma osoitti, että Meri-Rastilan alueelle on mahdollista rakentaa Helsingin kaupungin haluama määrä asuntoja koskematta asukkaiden arvostamaan metsäiseen virkistysalueeseen. Suunnitelman pohjaksi OURCity-ryhmä selvitti asukkaiden ja alueen muiden toimijoiden näkemyksiä mm. työpajatoiminnalla.

Designpääkaupunkivuoden hanke on ensimmäinen versio Meri-Rastilan osallistavan kaupunkisuunnittelun keinoin toteutetusta kaavasuunnitelmasta. Nyt alkavan uuden hankkeen tarkoituksena on aloittaa prosessi alusta ja tuottaa yhteistyössä asukkaiden ja muiden Meri-Rastilan toimijoiden kanssa alueelle uusi kaavasuunnitelma. Samalla hanke tuottaisi uuden kaupunkisuunnittelumallin, jota olisi mahdollista käyttää myös muualla kuin Meri-Rastilassa.    

Nyt suunnitteilla olevan hankkeen tavoitteet

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asukkaiden ja muiden osallisten kuulemisella tulisi olla keskeinen rooli kaavoituksessa. Käytännössä kuuleminen jää kuitenkin usein muodolliseksi ja aito vuorovaikutus alueen kehittämisessä jää toteutumatta.

Hankkeen välitavoitteena on suunnitella Meri-Rastilaa niin, että asukkaiden osallisuus toteutuisi ja alueen voimatekijä – luonnontilainen metsäalue – saataisiin säilytettyä. Samalla tarkoituksena on edistää Meri-Rastilan asukkaiden sosiaalista integraatiota lisäämällä yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä asukasryhmien välillä.

Lopullisena tavoitteena on toimia pilottikohteena uudenlaiselle mallille, jolla osallistavaa kaupunkisuunnittelua voitaisiin toteuttaa muuallakin.

Hanke antaisi Helsingin kaupungille mahdollisuuden toimia osallistavan kaupunkisuunnittelun edelläkävijänä. Osallistava suunnittelu saattaa myös vähentää asukkaiden tarvetta valittaa kaavoituspäätöksistä, mikä osaltaan selkiyttäisi kaupungin kehittämistä.

Hankkeen toteutus

Hankkeen toteutuksessa on tarkoitus hyödyntää OURCity-vaihtoehtokaavan suunnitteluprosessista saatuja kokemuksia. OURCity-suunnitelman taustalla oli mm. kolme asukastyöpajaa, joissa asukkaat kertoivat näkemyksiään aluesuunnittelusta ehdottamalla rakennus- ja kehityskohteita Meri-Rastilan alueelle esimerkiksi muovailuvahaa, karttaa ja rakennuspalikoita käyttäen. Uudessa hankkeessa on tarkoitus pitää noin kymmenen työpajaa, jotta asukkaiden toiveet ja ideat saadaan laajemmin käyttöön.

Kaupungilta odotamme asukkaille vuosien kuluessa kertyneen ”hiljaisen tiedon” arvostamista. Asukkaiden aluetuntemusta tarvitaan suunnittelun avuksi, jotta ymmärrettäisiin, mitä kaupungin antamat suunnitteluperusteet kyseisen alueen ominaispiirteet huomioon ottaen saattaisivat tarkoittaa. Kaupunkisuunnittelu on tällä hetkellä pääsääntöisesti yksittäisen suunnittelijan käsissä riippumatta siitä, miten hyvin hän tuntee alueen, jolle on suunnittelemassa. Asukaslähtöisyys auttaisi uudistamaan prosessia niin, että virheet pystyttäisiin karsimaan sen kuluessa. Samalla asukkaiden tarve valittaa kaavoituspäätöksistä vähenisi.

Koska hankkeelle tarvitaan ammattitaitoinen projektinvetäjä, toivomme kaupungilta myös taloudellista panostusta. Kuluja aiheutuu paitsi projektinvetäjän palkasta myös työtilan vuokrasta ja tuotettavasta materiaalista (mm. painokustannukset).

Kaupunkisuunnitteluvirasto on luonteva yhteistyökumppani hankkeelle. Sen tietotaitoa tarvitaan erityisesti teknisiin yksityiskohtiin liittyen. Toivomme yhteistyötä myös rakennusviraston, sosiaaliviraston aluetyöyksikön ja Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT:n kanssa.

Myös kaupunkisuunnittelulautakunnan toivottaisiin olevan alusta lähtien mukana hankkeessa. Tarkoituksena on, että hankkeen etenemistä esiteltäisiin lautakunnalle aina vaiheesta toiseen siirryttäessä.    

Muita yhteistyökumppaneita olisivat esimerkiksi Aalto-yliopisto, luontojärjestöt (Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Tringa) sekä Meri-Rastilan alueen yritykset.

Yhteistyöstä on alustavasti neuvoteltu myös Sitran kanssa, joka on mahdollisesti rahoittamassa analyysiä, jossa vertaillaan nyt olemassa olevan vaihtoehtoisen kaavan ja KSV:n tekemän suunnitelman kustannuksia ja ympäristövaikutuksia.

Hankkeen vastuuhenkilönä toimisi sille valittava projektinvetäjä.

Alueen ja teeman kuvaus

Hankkeen teemana on osallistava kaupunkisuunnittelu. Meri-Rastila on luonteva pilottikohteeksi, koska työpajatoimintaa on jo testattu alueella. Meri-Rastilassa on myös halukkuutta aktiiviseen osallistumiseen. Hanke olisi omiaan edistämään alueen asukkaiden sosiaalista integraatiota.

Hankkeen voimavarana ovat Meri-Rastilan asukkaat sekä OURCity-toiminnasta saadut kokemukset. Haasteena on saada eri asukasryhmiä mahdollisimman kattavasti mukaan työpajatoimintaan. Avoimessa OURCity-työpajassa tähän haasteeseen vastattiin mm. hankkimalla paikalle venäjän- ja somalikielentaitoiset tulkit. Uudessa hankkeessa kattavaan osallistumiseen pyrittäisiin myös järjestämällä noin kymmenen työpajatilaisuutta.   

Hankkeen tietojenkeruu, johon mm. työpajatoiminta liittyisi, kestäisi noin neljä kuukautta. Tämän jälkeen seuraisi noin kuukauden kestävä suunnittelujakso, jonka tuloksena valmistuisi ensimmäinen luonnos. Tätä käsiteltäisiin jälleen uudella, noin kaksi kuukautta kestävällä osallistumiskierroksella. Suunnitelman hienosäätöön aikaa varattaisiin vielä 1 – 2 kuukautta.

Vuonna 2014 hankkeen olisi tarkoitus edetä normaalin poliittisen menettelyn kautta. Olisi luontevaa, että hankkeessa kehitetty aluedemokratiaa tukeva ja lainsäädännön asettamat vuorovaikutustavoitteet huomioiva osallistavan kaupunkisuunnittelun menetelmä otettaisiin tulevaisuudessa käyttöön laajemminkin.

Meri-Rastilan metsän promootiovideo

Kuluneen vuoden aikana olen huomannut, että Meri-Rastilan metsää puolustavat myös muut kuin merirastilalaiset. Taustalla on monenlaisia toimijoita, jotka tekevät työtä puolestamme, mutta eivät pidä meteliä itsestään. Luonnonsuojelijat ilmestyivät pyytämättä paikalle juuri, kun heitä tarvittiin. Enkä vieläkään tiedä, kuka antoi Yleisradion toimittajalle vinkin, että metsästä kannattaisi tehdä ohjelma. 

Borislav Borisov on yksi metsän puolesta taustalla toimineista. Hän kävi vuoden aikana useita kertoja Meri-Rastilassa kuvaamassa. Sain tiedon hänen aikeistaan koota aineistosta metsälle promootiovideo vasta, kun pari viikkoa sitten päädyin itse mukaan materiaaliin.   

Borislavin koostaman videon voi katsoa täältä.

Meri-Rastilassa on useita rakennustyömaita

KSV on perustellut haluaan rakentaa Meri-Rastilan rantametsään sillä, että alueella ei ennestään olisi kovan rahan asuntoja. Karttaa katsomalla kuitenkin huomaa, että Meri-Rastilassa on väitettyä monipuolisempi asutus. Verkkotien seudulla on pientaloja usealta vuosikymmeneltä ja Ramsinniemi on historiallinen huvila-alue. Lisäksi Meri-Rastilaan on 2000-luvulla rakennettu pääasiassa omistusasuntoja. Useita taloyhtiöitä on tälläkin hetkellä rakenteilla.

Harbonkadun tuntumaan on tulossa paritaloja.

Harbonkadun tuntumaan ollaan rakentamassa neljää paritaloa. Kuvassa taustalla näkyy Meri-Rastilan tiellä sijaitsevia Hitas-kerrostaloja.

Osa Hiidenmaankadulla sijaitsevasta taloyhtiöstä on edelleen kesken.

Meri-Rastilassa sijaitsevan Ramsinranta I:n alueen piti olla valmis vuoden 2005 loppuun mennessä. Alue on edelleen kesken. Kuvassa on rivi- ja paritaloyhtiö, jonka asunnoista puolet on valmiina. Loppuja alettiin rakentaa alkukesästä, mutta työt eivät ole edistyneet muutamaan kuukauteen.

Pärnunkadulle rakennetaan rivitaloja.

Ramsinranta II:een ollaan tällä hetkellä rakentamassa rivitaloasuntoja Pärnunkadulle. Samoin kuin naapurissa Ramsinranta I:ssä, myös tällä alueella aikataulut ovat venyneet.

Rastilannevan luonnonsuojelualue olisi tarvinnut suojavyöhykkeen.

Ramsinranta II:n ensimmäiset talot valmistuivat vuonna 2008 Rastilannevan luonnonsuojelualueen viereen. Luonnonsuojelualue olisi tarvinnut ympärilleen suojavyöhykkeen. Nyt aluskasvillisuus on paikoin kokonaan kulunut. Myös Meri-Rastilan länsirannalla haittavaikutukset ulottuisivat suunnittelualuetta laajemmalle, jos sinne rakennettaisiin KSV:n suunnitelman mukaisesti.

Ramsinniementietä reunustavat lepät saavat väistyä.

Ei kahta ilman kolmatta: Ramsinranta III tekee jo tuloaan. Sen vuoksi Ramsinniementietä reunustavat lepät joutuvat väistymään, koska autojen kulkuväylää halutaan leventää. Kapea kulkuväylä olisi kuitenkin omiaan hillitsemään ajonopeuksia. Ramsinniementie on monen lapsen koulutie.

Vuorannan seinässä on elämää.

Meri-Rastilan Ramsinrannassa on mahdollisuus pohtia, missä kunnossa nyt rakennettavat talot tulevat olemaan muutaman kymmenen vuoden kuluttua. Aikoinaan Alkon koulutuskeskuksena ja sittemmin hotellina toiminut Vuoranta antaa nyt tilaa uudelle elämälle.

Teksti: Hanna-Leena Ylinen, kuvat: Olli Vento

Meri-Rastilan metsän mysteerikivi

Meri-Rastilan mysteerikivestä on louhittu paloja ja siinä on poran reikiä.

Kesän aikana olen inventoinut Meri-Rastilan metsää ja nähnyt paljon sellaista, mitä en olisi arvannut kotikulmiltani löytyvän. Yksi erikoisista löydöistä on rannan tuntumassa oleva kivi, josta on louhittu paloja ja jossa on poran reikiä. Näyttää siltä, että irrotetuista lohkareista on aikoinaan alettu rakentaa kiven lähistölle pengertä tai kivijalkaa.

Tunnetko kiven tarinan? Jos, niin kerro se osoitteeseen hlylinen(at)gmail.com ja lisään tiedon blogiin.

Teksti: Hanna-Leena Ylinen, kuva: Olli Vento

Kaupungin olemus

Hanna-Leena Ylinen pohti miksi kaupunki tuottaa huonoa ympäristöä. Asukkaiden vastustuksesta huolimatta harvennetaan ja hakataan metsiköitä, esimerkiksi, ja muutetaan puistomaisemmiksi. Välitön syy lienee liikamäärä työntekijöitä rakennusvirastossa. Mutta tuntuu että pienenkin bisneksen edistäminen olisi myös kaupungille tärkeämpää kuin luonnonmukainen kaunis ympäristö. Rakennuttajayhtiöiden isot bisnekset ovat itsestään selvästi ”kehittämisprojektien” takana.

Joudumme kysymään mikä on yleensä kaupunki. 

Kaupunkeja on ollut muutaman tuhannen vuoden ajan. Kun maanviljely oli keksitty, alkoi myös kertyä ylijäämävarallisuutta. Vaihto eli kauppa tuli tarpeelliseksi. Sitä käytiin tietysti hyvien kulkuyhteyksien varrella, rannikoilla, jokilaaksoissa, tasankojen tienoilla jne. Sinne kertyi kauppiaita ja heille rakennuksia. 

Edelleen kaupunki on nimensä mukaisesti (vrt. ruotsin köping, joka on samaa kantaa kuin suomen sana) olennaisesti kauppapaikka. Siitä ei kenelläkään voi olla epäilystä esimerkiksi Helsingin keskustassa. Kaupallisuus käy päälle kaikkialla. 

Entä mikä on kaupunginhallinto? 

Alun perin sen joka elimellä on varmasti ollut järkiperäinen tarkoitus. Kaupunginjohtaja, palokunnat, poliisi, sosiaalihuolto, kaupunginvaltuustot jne. 

Mutta kuten organisaatiot aina, jokainen kaupungin organisaatio pyrkii vakiintuessaan edelleen vahvistamaan itseään. Perustelu on selvä, pinnallisesti: Me voisimme hoitaa tehtävämme paremmin, jos meillä olisi enemmän määrärahoja ja enemmän toimihenkilöitä ja toimivaltaa. Tietysti vaatimuksista seuraa myös kilpailua instituuttien kesken. Mutta nykyisen suurtuotannon ja suuren kansantulon aikana jaettavaa riittää. 

Hallinnon kasvaessa sille syntyy myös näköharha. Se rupeaa pitämään itse itseään kaupunkina. Hallinnon vinoutuneesta näkökulmasta Helsinki ei ole enää olennaisesti kauppapaikka, eikä Helsinki ole myöskään sen asukkaat, helsinkiläiset, vaikka niin usein propagandasävyisesti vakuutellaan. Kaupunginhallinnon kannalta Helsinki on Helsingin hallintorakenne. Sen elossapysyminen ja vahvistuminen on todellinen tavoite kaupungin virkakunnassa. 

Tätä varten tarvitaan verotuloja. Ja verotuloja varten tarvitaan työtä ja toimintaa, ja niitä varten väkeä työtä tekemään. Siis kasvu, sekä talouden että väestön, on Helsingin tapaisen suurkaupungin hallintokoneiston itsestään selvä tavoite.

Niin varallisuudeltaan kuin sivistystasoltaan muita vahvemmat suomenruotsalaiset voivat tarvittaessa luopuakin asemistaan, myös kaupunginhallinnoissa. Tammisaaren kaupunkia ei enää ole, hallinnollisesti. Se on osa suurempaa Raaseporin kuntakokonaisuutta. Tammisaaren kaupungin ei tarvitse enää kasvaa. Se voi säilyä surrealistisen kauniina puukaupunkina, jossa meri ja huvitukset ovat pääasioita. Talouselämä ja hallinto ovat jossakin kulisseissa, kaikeksi onneksi. Niiden kasvuvaatimukset eivät pääse pilaamaan keskustaa ainakaan. 

Helsingissä järkeistäminen on mahdotonta. Suurkaupunki on syntynyt siten että kaikkialta maasta on tullut väkeä, useimmiten vielä hyvin toimintatarmoista. Osa heistä on ajautunut kaupunginhallintoonkin. Kasvu vaatii täällä lisää kasvua joka alalla, eikä luopuminen tule kysymykseen. Ei luopuminen uusista asukkaista, asunto-alueista, kauppakeskuksista, liikenneyhteyksistä, hallintoelimistä, kansainvälisistä yhteyksistä, taidetapahtumista – ei mistään.

Ja yleinen kasvuideologia tukee kaikkea.

Teksti: Erkki Haapaniemi

Viherrakentaminen tuottaa huonoa ympäristöä

Rastilan uusittu kuusiaita on esimerkki viherrakentamisen tuottamasta huonosta ympäristöstä.

Viime aikoina olen miettinyt viherrakentamista, joka sanana kuulostaa myönteiseltä, vaikka tosiasiassa kyse on pelkästä bisneksestä. Kaupunkiluonnon ja asukkaiden kannalta paras ratkaisu olisi, että viheralueilla annettaisiin vallita hallittu hoitamattomuus. Tämän luulisi olevan myös kaupungin kannalta järkevin vaihtoehto, koska se ei maksa juuri mitään.

Helsingissä näyttää unohtuvan, että kaupungin kuuluisi olla asukkaitaan varten. Usein tuntuu, että kaupunki kokee tehtäväkseen pikemminkin tuottaa liiketoimintaa yrityksille. Vai miksi kaupunki luonnontilaisten ympäristöjen sijaan näyttäisi suosivan viherrakentamista vaativia puistoja, joita varten tarvitaan konsultteja laatimaan suunnitelmia ja viheralan yrityksiä toteuttamaan ne?

Rastilan leirintäalueen tuntumassa ollut komea kuusiaita on tyypillinen esimerkki viherrakentamisesta. Aita oli merkitty asemakaavaan kaupunkikuvallisesti merkittäväksi ja säilytettäväksi elementiksi. Kaupungin tulkinta säilyttämisestä oli omalaatuinen: puolet hyväkuntoisista vanhoista kuusista kaadettiin vuonna 2009 ja loput 2010. Tilalle istutettiin joulukuusipellolta näyttänyt rivistö serbiankuusia, joista pystyi ilman puutarha-alan koulutustakin arvaamaan, etteivät ne tule pärjäämään.

En ollut vielä alkanut dokumentoida Helsingin kaupungin toimia ennen Rastilan vanhan kuusiaidan kaatamista.  Kuvia aidasta löytyy kuitenkin täältä.

Teksti: Hanna-Leena Ylinen, kuva: EV

Julkaistu aiemmin osoitteessa http://hlylinen.blogspot.fi/

Kiviä Meri-Rastilassa

Meri-Rastilan muinaisranta on Helsingin todennäköisesti laajin Litorina-meren aikainen rantakivikko.

Muinaisrantakivikkoa Meri-Rastilassa.

Meri-Rastilan muinaisranta on keskeistä pirunpeltoa laajempi kokonaisuus. Sammaleen peittämää kivikkoa on kaikkialla metsässä ja muinaisrannan yhteys mereen on säilynyt.

Muinaisrannan ohella jääkaudella Meri-Rastilaan kulkeutuneet siirtolohkareet lisäävät alueen geologista merkittävyyttä. Jos Meri-Rastilaan rakennettaisiin KSV:n suunnitelman mukaisesti, mm. kuvassa oleva valtava siirtolohkare joutuisi väistymään.

Tämä valtava siirtolohkare jäisi rakentamisen alle.

Teksti: Hanna-Leena Ylinen, kuvat: Olli Vento

Suunnittelualueen reunalta

Vaikka Meri-Rastilan suunnittelualueen reuna on Vuosaaren sillan ja Vuotien lähellä, on siellä lasten suosiman pulkkamäen ("matomäki") lisäksi monimuotoista luontoa. Metsä myös suojaa Meri-Rastilan tiellä olevaa asutusta liikenteen melulta ja hiukkaspäästöiltä.

Ilmastonmuutoksen edetessä alueen kasvillisuus vähentää äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamia haittoja mm. muodostamalla asutuksen eteen tuulensuojan sekä imemällä vettä rankkasateiden aikana. Kasvillisuus auttaa myös hillitsemään ilmaston lämpenemisen aiheuttamia terveyshaittoja, koska luontoalueilla ilman lämpötila pysyy noin asteen alhaisempana kuin rakennetuilla alueilla.

Kalliota ja kasvillisuutta suunnittelualueen reunan tuntumassa.

Lehtipuita suunnittelualueen reunan lähistöllä.

Teksti: Hanna-Leena Ylinen, kuvat: Olli Vento

Yleistä vai yksityistä?

Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa 2009 - 2012 todetaan yhdeksi periaatteeksi ”yhtenäisten viheralueiden ja viheralueyhteyksien säilyttäminen sekä rantojen säilyttäminen kaikkien kaupunkilaisten virkistyskäytössä”.

Strategiaohjelman voimassaoloaikana on Meri-Rastilan Lohiniemenrantaan rakennettu kolme yksityistä rantasaunaa asukkaiden aiemmin suosimille retkipaikoille. Isoimman saunan vierestä purettiin lepakkojen lisääntymispaikkana käyttämä vaja, joka olisi tullut luonnonsuojelulain 49 §:n mukaan säilyttää. Kaikkien saunojen ympäristöt on huolella merkitty yksityisalueiksi.

Uusin sauna sijaitsee rannalla, jolla monilla Vuosaaren asukkailla oli tapana käydä uimassa tai nauttimassa ulkokahvit. Meitä aiempia käyttäjiä muistutetaan rannan muuttuneesta statuksesta peräti viidellä yksityisaluekyltillä.

Kyltti saunan edessä, Lohiniemenranta, Meri-Rastila

Missä ovat ne viheralueet ja rannat, joita strategiaohjelman periaate tarkoittaa? 

Teksti: Hanna-Leena Ylinen, kuva: Olli Vento

Rakentamisen jäljet ennen ja nyt

Aiemmin rakentaminen sovitettiin ympäristöön. Vielä 1970-luvulla kerrostalot saattoivat myötäillä kallion muotoja siten, että samassa talossa asuinkerrosten lukumäärä vaihteli maaston korkeuden mukaan.

Alla on kuva Vuosaaren Kallahdesta. Paikalla oli noin 100-vuotias huvila, joka tuhoutui tulipalossa vuonna 2010. Maasto on purkutöiden jälkeen jo lähes palautunut.

Tästä paloi noin satavuotias huvila vuonna 2010. Vuosaari, Kallahti.

Nykyinen rakennustekniikka sen sijaan muuttaa maaston lopullisesti. Alla on kuva rakennustyömaalta Vuosaaren Meri-Rastilasta. Kun paikalle rakennettava rivitalo muutaman kymmenen vuoden kuluttua tulee elinkaarensa päähän, ei sen tieltä räjäytettyä kumpuilevaa kalliota pysty palauttamaan. Taustalla näkyy vuonna 2005 valmistunut asuintalo, jonka myyntivalttina oli "luonnonkaunis, kallioinen ympäristö".

Rakennustyömaa vuonna 2012. Vuosaari, Meri-Rastila.

Teksti: Hanna-Leena Ylinen

OURCity-näyttely

OURCity – Vaihtoehtoinen asemakaava Meri-Rastilaan –hanke on esillä näyttelyssä Meri-Rastilan ostoskeskuksessa (Meri-Rastilan kuja 2, 00980 Helsinki) 4.6.-17.6.2012.

Projektin  tavoitteena on ollut tehdä alueen asukkaiden näkemyksiin ja toiveisiin perustuva uusi asemakaava Meri-Rastilaan.

Hanke tuotti selvityksenä A3-kirjan, joka äskettäin toimitettiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle tutustuttavaksi. Selvitystä käsiteltiin lautakunnassa vaihtoehtosuunnitelmana lautakunnan käsittelyssä olevalle kaupunkisuunnitteluviraston tekemälle osayleiskaavaluonnokselle.

Työskentelemällä yhteistyössä Pro Meri-Rastila -liikkeen ja Meri-Rastilan aluefoorumin kanssa OURCity tuotti suunnitelman, joka ratkaisi Meri-Rastilan kohtaamat avoimet kysymykset alueen omien asukkaiden avustuksella.

OURCity-ryhmä

Suunnitelma ehdottaa alueelle hajautettuja täydennysrakennusryhmiä, jotka mahdollistavat asunnot 1800 hengelle sekä myös uutta kauppatilaa.

Vaihtoehtosuunnitelma jättää laajan Meri-Rastilan ulkoilualueen koskemattomaksi, mutta samalla hyödyntää vajaakäytössä olevaa Rastilan metroasemaa.

Suunnitelman esittämä uusi ja dynaaminen arkkitehtoninen kerrostuma pyrkii elävöittämään Meri-Rastilaa ja vähentämään ennaltaehkäisevästi alueen oletettua ekonomisen segregaation mielikuvaa.

Vaihtoehtoinen asemakaava Meri-Rastilaan -projekti kuuluu MEIDÄN OURCity ry:n kokonaishankkeeseen ja on virallinen osa World Design Capital Helsinki 2012 –ohjelmaa.

Lisätietoa OURCity-ryhmästä ja projektista löytyy blogista: http://meidankaupunki.wordpress.com/

Suomalaiselle metsäaktivistille Pohjoismaiden neuvoston luonto- ja ympäristöpalkinto

Pohjoismaiden neuvoston luonto- ja ympäristöpalkinto on tänään 22.5. myönnetty suomalaiselle metsäaktivisti Olli Manniselle. Palkinto myönnetään pohjoismaiselle yritykselle, organisaatiolle tai henkilölle, joka on esikuvallisesti ottanut luonnon ja ympäristön huomioon toiminnassaan tai joka on muutoin antanut merkittävän panoksen luonto- ja ympäristötyöhön. Palkinto on suuruudeltaan 350 000 Tanskan kruunua eli noin 47 000 euroa.

Olli Mannisen (s. 1974) tinkimätön työ metsäluonnon puolesta on jatkunut katkeamatta vuodesta 1998. Ennen kaikkea Manninen on koko ajan keskittynyt suojelemattomien arvokkaiden metsäalueiden luontoarvojen kartoittamiseen ja lajitiedon keräämiseen. Manninen on toiminut vapaaehtoisena useissa luontojärjestöissä.

Mannisen tuottama kartoitustieto on ollut merkittävässä roolissa erityisesti viime vuosien suurissa suojelupäätöksissä Pohjois-Suomessa. Samalla hän on hankkinut vankan osaamisen erityisesti sieni- ja jäkälälajiston tuntijana. Vuodesta 2005 alkaen Manninen on rakentanut yhteistyötä suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten luonnonsuojelijoiden välille. Viime vuosina hän on viettänyt vuosittain useita kuukausia Ruotsin ja Norjan suojelemattomia metsiä kartoittaen.

"Haluan nähdä palkinnon kunnianosoituksena koko vapaaehtoiselle luonnonsuojelutyölle, jota ihmiset tekevät järjestöissä ja omatoimisesti. Vapaaehtoistyön merkitys luonnonsuojelun edistämisessä on aina ollut ratkaisevan tärkeä", sanoo maastosta Ruotsin Etelä-Värmlannista tavoitettu Olli Manninen.

"Kesät metsissä ja talvet karttojen, ilmakuvien ja mikroskoopin parissa viettävä Olli on innostanut ja opastanut vuosien mittaan lukemattomia luontoharrastajia toimimaan uhanalaisen metsäluonnon suojelun edistämiseksi", iloitsee Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajander.

Palkinnon myöntamistä Manniselle ehdottivat Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Hän on toiminut Luonto-Liiton metsäryhmän pitkäaikaisena puheenjohtajana ja Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonsuojeluvaliokunnan jäsenenä.

Hakemusta tukivat useat eturivin tutkijat ja pohjoismaiset järjestöt, kuten Greenpeace, Natur och Miljö, Norjan luonnonsuojeluliitto ja Ruotsin luonnonsuojeluliitto.

Suomen luonnonsuojeluliiton tiedote 22.5.2012

http://www.epressi.com/tiedote/ymparisto-ja-luonto/suomalaiselle-metsaaktivistille-pohjoismaiden-neuvoston-luonto-ja-ymparistopalkinto

Luontojärjestöt: Meri-Rastilan ulkoilualue on maakunnallisesti merkittävä

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ovat julkistaneet yhteisen kannanoton tänään tiistaina 8.5. kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn uudelleen tulevasta Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaluonnoksesta: Kannanotto liittyen Meri-Rastilan osayleiskaavehdotukseen.

Kommentteja keskusteluun Meri-Rastilan osayleiskaavaluonnoksesta ja OURCity- vaihtoehtokaavasta

Väite: Asuntoja tarvitaan Helsingissä lisää väestöpaineen ja asumisväljyyden kasvun takia 

Pro Meri-Rastila: Asumisväljyyden kasvattaminen on ristiriidassa ilmastonmuutoksen torjumisen kanssa. Merenrannoille ja arvokkaille luontoalueille rakentaminen on huono ratkaisu asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiseksi; on mahdollista löytää paikkoja, joissa rakentaminen on mahdollista luontoarvoja uhraamatta.

Väite: Vuosaareen jää joka tapauksessa viheralueita runsaasti yli Helsingin keskiarvon

Pro Meri-Rastila: Meri-Rastilan ulkoilualue arvioitiin Helsingin kaupungin rakennusviraston vuonna 2009 teettämässä kyselyssä Etelä-Vuosaaren arvostetuimmaksi luontoalueeksi. Hyvät lähiluontoalueet tukevat tutkitusti hyvinvointia. Vuosaari on laaja kaupunginosa: jos viheralueelle ei pääse kävellen, sinne mennään harvoin ja tuki hyvinvoinnille jää vähäiseksi.

Meri-Rastilan ulkoilualueen luontoarvoja on tutkittu vuonna 2011 perusteellisesti Helsingin ympäristökeskuksen teettämissä, mutta vielä julkaisemattomassa METSO-inventoinnissa. Julkisuudessa muualla jo esiintyneiden tietojen mukaan suuri osa osayleiskaavahankkeen alueesta on maakunnallisestikin arvokasta luontoaluetta.

Osayleiskaavahankkeen käynnistyessä vuoden 2009 syksyllä tutkittua tietoa alueen luonnosta oli varsin rajoitetusti saatavissa. Arvokasta monimuotoista lähiluontoa on Helsingissä nykyään vähän, eivätkä kaupunkimetsät kestä luonnoltaan monimuotoisena pieniksi tilkuiksi pilkottuina.

Väite: Rastilan metroasema tarvitsee lisää käyttäjiä lähialueelta

Pro Meri-Rastila: Uutta asumista on suunniteltu itäisen metroradan lähelle jo nyt niin paljon, ettei metron kapasiteetti tulevaisuudessa enää riitä.

Metro on jo nyt ruuhka-aikoina kuljetuskykynsä rajoilla Itä-Helsingissä, ja metron tulevaan kehittämiseen liittyy lisääntyvä määrä avoimia kysymyksiä Espoon suunnan vaatimien nykyistä lyhyempien junien vuoksi. Työmatkalaiset eivät halua seistä metrossa, vaan siirtyvät henkilöautoihin.

Väite: Meri-Rastilan vuokra-asuntovaltaisuuden vuoksi alueelle tarvitaan korkeatasoisia omistusasuntoja

Pro Meri-Rastila: Asumismuotoa keskeisempää on, että hyvän elämän edellytykset on järjestetty toimivasti. Rakennetun ympäristön lisäksi vaikuttavat myös luontoalueet ja kaupungin palvelurakenteen koko kirjo. Myös asuinalueen ihmisten yhteisöllisyydellä ja oma-aloitteisuuden rohkaisemisella on merkitystä.

Meri-Rastilan länsiranta ei ole houkutteleva asuinpaikka sillalta tulevan melun ja hiukkaspäästöjen vuoksi. Uusi Ranta-Rastilaksi hahmoteltu alue ei kehittäisi lainkaan nykyistä Meri-Rastilaa, vaan huonontaisi sen viihtyisyyttä tuhoamalla ison osan alueen keskeistä vetovoimatekijää: Meri-Rastilan ulkoilualuetta.

Korkeatasoisia asuntoja voi sen sijaan rakentaa OURCity-vaihtoehtokaavan esittämänä täydennysrakentamisena.

Väite: OURCity-vaihtoehtokaavan täydennysrakentamisena ehdottamia omistusasuntoja on käytännössä mahdoton toteuttaa Meri-Rastilassa

Pro Meri-Rastila: Jos muut rakennuttajat eivät ole kiinnostuneita korkeatasoisten omistus- ja asumisoikeusasuntojen rakentamisesta ulkoilualueen ja meren läheisyyteen, on rakentaminen mahdollista toteuttaa kaupungin oman rakennuttajayhtiön Helsingin Asuntotuotantotoimiston (ATT) kautta.

Vaihtoehtokaavassa esitetty rakentaminen on myös sijoitettu kokonaisuuksiksi, joiden toteuttaminen on taloudellisesti järkevää. Väitämme myös, että asukaslähtöinen kaupunkisuunnittelu lisää alueen kiinnostavuutta nostamalla keskeiseksi hienon luontoalueen ja asukkaiden yhteisöllisyyden.