Uusia tietoja ja piirteitä lisätty blogiin:
-"Meri-Rastila Promotional video"
-Lisämateriaalia Vaihtoehtoisesta Asemakaavasta
-Kaupunkisuunnittelulautakunnan ja Kaupunginvaltuuston jäsenluettelot
-Uusia lehtiartikkeleita lehdistö-kokoelmaan
-Uusia linkkejä
Marcelo Diez
23. helmikuuta 2013
22. helmikuuta 2013
Meri-Rastila - Muistutus - Tristan Hughes
Meri-Rastila Länsimetsa Muistutus 11.02.2013
Länsimetsa area of Meri-Rastila, Vuosaari, Helsinki.
A perfect opportunity to develop a new and sustainable planning strategy for Helsinki.
The additional housing requirement for Meri-Rastila presents the perfect opportunity to test a new and more inclusive urban planning strategy, that responding smartly to the complexities of our modern digital society. There is a real possibility for the area to be a model for new participatory, green and sustainable planning solutions.
The ERA17 report published by Ministry of Environment, Sitra and Tekes, states that cities should draw up a ERA17 action plan including energy smart strategies on how Finland could become the pioneer in energy efficiency by 2017. There is now only 4 years left and in Helsinki there still aren’t any physical examples of how the city could achieve this. Meri-Rastila could be a prime test bed for the expansion and renovation of an area into a nearly zero energy neighbourhood; creating a new identity for the area as a truly green neighbourhood offering the possibility to construct new housing, retail and office forms using the latest technology and thinking which in turn would attract professional forward-looking individuals into the area.
In addition, by implementing a sustainable urban development plan, for example one based on LEED for Neighbourhood Development, Meri-Rastila could exemplify this new planning approach, by optimising first the areas of land currently in use before new areas are built on. The preservation of natural environments within urban spaces is an extremely important and necessary part of sustainable urban planning. And the Länsimetsä with its great and special natural values, as nature organisations like Metso have reported, is a prime example of those areas that should be protected.
This Green and Sustainable design strategy could be a very good selling point for the new in-filling properties as long as it is accompanied by high quality, modern and contemporary architecture.
For this new planning approach to really work, multidisciplinary co-operation of residents, officials, designers and experts should be a founding principle in order to share new knowledge and innovation and any design solution should find an equal balance between its economic, social and ecological aspects. Deep and extensive research by qualified experts should be done to find out what are the causes of segregation in Meri-Rastila and to determine the reasons for people moving out. Meri-Rastila deserves as much effort in planning as any other area of the city.
The drafting of the new Helsinki Yleiskaava has just begun so now is the perfect time to reconsider the planning strategy for Meri-Rastila and areas like it.
In the future a master-plan competition, which encompasses the whole of Meri-Rastila would be an excellent way to discover the best methods for developing areas in a green and sustainable way. It would also be possible to use the OURCity proposal as a reference plan as it uses the same building requirements as KSV and has been drafted considering similar goals. However, its design approach has included the action and opinions of neighbour associations and it offers a more contemporary, sustainable and socially inclusive planning approach.
Tristan P Hughes, BA (hons), BArch, Architect SAFA
Marcelo Diez, Architect SAFA
Länsimetsa area of Meri-Rastila, Vuosaari, Helsinki.
A perfect opportunity to develop a new and sustainable planning strategy for Helsinki.
The additional housing requirement for Meri-Rastila presents the perfect opportunity to test a new and more inclusive urban planning strategy, that responding smartly to the complexities of our modern digital society. There is a real possibility for the area to be a model for new participatory, green and sustainable planning solutions.
The ERA17 report published by Ministry of Environment, Sitra and Tekes, states that cities should draw up a ERA17 action plan including energy smart strategies on how Finland could become the pioneer in energy efficiency by 2017. There is now only 4 years left and in Helsinki there still aren’t any physical examples of how the city could achieve this. Meri-Rastila could be a prime test bed for the expansion and renovation of an area into a nearly zero energy neighbourhood; creating a new identity for the area as a truly green neighbourhood offering the possibility to construct new housing, retail and office forms using the latest technology and thinking which in turn would attract professional forward-looking individuals into the area.
In addition, by implementing a sustainable urban development plan, for example one based on LEED for Neighbourhood Development, Meri-Rastila could exemplify this new planning approach, by optimising first the areas of land currently in use before new areas are built on. The preservation of natural environments within urban spaces is an extremely important and necessary part of sustainable urban planning. And the Länsimetsä with its great and special natural values, as nature organisations like Metso have reported, is a prime example of those areas that should be protected.
This Green and Sustainable design strategy could be a very good selling point for the new in-filling properties as long as it is accompanied by high quality, modern and contemporary architecture.
For this new planning approach to really work, multidisciplinary co-operation of residents, officials, designers and experts should be a founding principle in order to share new knowledge and innovation and any design solution should find an equal balance between its economic, social and ecological aspects. Deep and extensive research by qualified experts should be done to find out what are the causes of segregation in Meri-Rastila and to determine the reasons for people moving out. Meri-Rastila deserves as much effort in planning as any other area of the city.
The drafting of the new Helsinki Yleiskaava has just begun so now is the perfect time to reconsider the planning strategy for Meri-Rastila and areas like it.
In the future a master-plan competition, which encompasses the whole of Meri-Rastila would be an excellent way to discover the best methods for developing areas in a green and sustainable way. It would also be possible to use the OURCity proposal as a reference plan as it uses the same building requirements as KSV and has been drafted considering similar goals. However, its design approach has included the action and opinions of neighbour associations and it offers a more contemporary, sustainable and socially inclusive planning approach.
Tristan P Hughes, BA (hons), BArch, Architect SAFA
Marcelo Diez, Architect SAFA
18. helmikuuta 2013
Meri-Rastila - Muistutus
Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaehdotus (nro 12155) koskee 54.
kaupunginosan (Vuosaari) Meri-Rastilan länsirantaa. Alue sijaitsee
Vuosaaren kaupunginosassa Vartiokylänlahden rannalla. Alueeseen kuuluu
Meri-Rastilan ja Vartiokylänlahden välinen rakentamaton metsäalue, osa
Rysäpuistosta sekä ostoskeskus ja metroasema ympäristöineen
KANNANOTTO
KSV:n osayleiskaavaehdotus esittää keskelle arvokasta metsää ja elintärkeää olemassa olevaa ulkoilualuetta aivan uutta kerrostalovaltaista asuntoaluetta. Toteutuessan ehdotus ei eheyttäisi eikä voimistaisi Meri-Rastilaa eikä Vuosaarta. Se olisi ekologisesti sekä sosiaalisesti tuhoisa ja se olisi Helsingin kaavoitukselle suuren mahdollisuuden menetys. Se tekisi traagisen ja peruuttamattoman haavan yhteiseen ympäristöömme.
Ehdotettu tehoton rakentaminen metsään ei palvelisi alueen nykyisiä asukkaita (päin vastoin) eikä se palvelisi ympäristöhallinnon pyrkimyksiä turvata luontoarvoja sekä hyvinvointiin välttämättömiä virkistysalueita ruuhkautuvassa Etelä Suomessa. Todettakoon myös, että ranta-näkymillä varustettujen asuntojen myynti ns. hyville veronmaksajille ei ole automaattinen rahasampo millekään kaupungille eikä varsinkaan syrjäiselle Helsingille. Sosioekonomisesti Meri-Rastilan metsään rakentaminen edistäisi helsinkiläisittäin ennenäkemätöntä polarisoitumista. Sellaisen tuhoisiin seurauksiin voi käydä tutustumassa esimerkiksi maailman suurkaupunkien ongelma-alueilla (Pariisi ja Lontoo tulevat heti mieleen).
Meri-Rastilan kaavoituksen tulee ehdottomasti taata rakentamattoman metsäalueen säilyttäminen virkistysalueena. Rantametsän selkeä lainvoimainen suojelu olisi nyt sekä luonnontieteellisesti että sosiaalisesti perusteltua. On muistettava myös, että Helsingin kaikille avoimet luonnonmukaiset rannat tekevät kaupungistamme kansainvälisesti mielenkiintoisen ja ainutlaatuisen ja silti urbaanin ympäristön.
Kaavoituksessa tulee myös huomioida se, että pääkaupunkiseutu on pahasti hajautunut, ja että lähiömäisesti rakennetussa Meri-Rastilassa on loistava tilaisuus tehdä täydennysrakentamista, varsinkin kun asukkaat ovat kiinnostuneempia siitä kuin metsään rakentamisesta. Kaavoituksen pyrkimys kaikkialla - eikä vain juhlapuheissa - tulisi olla eheyttää olemassaolevaa hajanaista rakennuskantaa siitäkin huolimatta, että se on haastavaa (kuten kaupungin edustajat usein toteavat). Nimenomaan KSV:n tulisi otta vetovastuu ja näyttää, miten haasteeseen on mahdollista ja mielekästä vastata.
Kaavoituksen tulisi miettiä Meri-Rastilaa laajemassa yhteydessään. Suuren muutoksen viime vuosikymmeninä nähneeseen Vuosaareen asukasmäärän kasvattaminen juuri nyt vaikuttaa ideologian sanelemalta helpolta "ratkaisulta" asuntopulaan, jota se ei kuitenkaan ratkaise. Kaavaehdotus tuskin helpottaa aidosti asuntoahdingosta kärsivien tilannetta. Sen sijaan esitetty rantatonttien kaavoitus muistuttaa kansainvälistä, rakennuskantaa lähinnä pääoman kannalta lähestyvää, lyhytnäköistä kaupunkisuunnittelua. Sellaisen mahdollisuudet tuottaa hyvää tulevaisuutta Suomessa ovat lähes olemattomat. Kansalaisia kohtaava taloudellinen epävarmuus, Helsingissä kiihtyvä ja yhteiskuntarauhaa rapauttava eriarvoistuminen ja tietenkin globaali ympäristönmuutos edellyttäisivät nimenomaan ranta-alueiden läheisyydessä huolellista ja harkittua kaavoitusta.
Ottaisin vielä kantaa OURCITY-ryhmän tekemään vaihtoehtoiseen kaavaan ja siihen, miten myönteinen asia se on ollut vuorovaikutusprosesseiltaan näennäisen ja kankean tuntuisessa suomalaisessa kaavoituskulttuurissa. Niin upean vaihtoehdon tuottaminen oli hieno teko itse työryhmältä, mutta oli myös hienoa, että designpääkaupungin hallinto tuki prosessia. OURCITY hanke on nyt jo osoittanut, että Suomessa on sekä osaamista että halukkuutta osallistuvaan, ekologista ja sosiaalista kestävyyttä ajavaan laadukkaaseen suunnitteluun. Kaupungin tulisi olla kunnianhimoinen ja jatkaa sekä kehittää edelleen tällaista humaania ja uusiin globaaleihin olosuhteisiin soveltuvaa kaavoituskulttuuria.
Kun kaupunki omistaa kyseessä olevat tontit, sillä olisi ainutlaatuinen tilaisuus näyttää, mihin Helsingissä pystytään. Nyt on aika tarttua tilaisuuteen tuottaa tiivistä, hyvää, sosiaalisesti kestävää ja samalla omaleimaista kaupunginosaa Meri-Rastilaan. Kyse ei ole vain Meri-Rastilasta, vaan siitä, miten kaavoittaja kohtelee koko Etelä-Suomen luontoa ja pääkaupunkiseudun asukkaita.
ystävällisin terveisin Etu Töölöstä,
Eeva Berglund
http://eevabee.wordpress.com/
KANNANOTTO
KSV:n osayleiskaavaehdotus esittää keskelle arvokasta metsää ja elintärkeää olemassa olevaa ulkoilualuetta aivan uutta kerrostalovaltaista asuntoaluetta. Toteutuessan ehdotus ei eheyttäisi eikä voimistaisi Meri-Rastilaa eikä Vuosaarta. Se olisi ekologisesti sekä sosiaalisesti tuhoisa ja se olisi Helsingin kaavoitukselle suuren mahdollisuuden menetys. Se tekisi traagisen ja peruuttamattoman haavan yhteiseen ympäristöömme.
Ehdotettu tehoton rakentaminen metsään ei palvelisi alueen nykyisiä asukkaita (päin vastoin) eikä se palvelisi ympäristöhallinnon pyrkimyksiä turvata luontoarvoja sekä hyvinvointiin välttämättömiä virkistysalueita ruuhkautuvassa Etelä Suomessa. Todettakoon myös, että ranta-näkymillä varustettujen asuntojen myynti ns. hyville veronmaksajille ei ole automaattinen rahasampo millekään kaupungille eikä varsinkaan syrjäiselle Helsingille. Sosioekonomisesti Meri-Rastilan metsään rakentaminen edistäisi helsinkiläisittäin ennenäkemätöntä polarisoitumista. Sellaisen tuhoisiin seurauksiin voi käydä tutustumassa esimerkiksi maailman suurkaupunkien ongelma-alueilla (Pariisi ja Lontoo tulevat heti mieleen).
Meri-Rastilan kaavoituksen tulee ehdottomasti taata rakentamattoman metsäalueen säilyttäminen virkistysalueena. Rantametsän selkeä lainvoimainen suojelu olisi nyt sekä luonnontieteellisesti että sosiaalisesti perusteltua. On muistettava myös, että Helsingin kaikille avoimet luonnonmukaiset rannat tekevät kaupungistamme kansainvälisesti mielenkiintoisen ja ainutlaatuisen ja silti urbaanin ympäristön.
Kaavoituksessa tulee myös huomioida se, että pääkaupunkiseutu on pahasti hajautunut, ja että lähiömäisesti rakennetussa Meri-Rastilassa on loistava tilaisuus tehdä täydennysrakentamista, varsinkin kun asukkaat ovat kiinnostuneempia siitä kuin metsään rakentamisesta. Kaavoituksen pyrkimys kaikkialla - eikä vain juhlapuheissa - tulisi olla eheyttää olemassaolevaa hajanaista rakennuskantaa siitäkin huolimatta, että se on haastavaa (kuten kaupungin edustajat usein toteavat). Nimenomaan KSV:n tulisi otta vetovastuu ja näyttää, miten haasteeseen on mahdollista ja mielekästä vastata.
Kaavoituksen tulisi miettiä Meri-Rastilaa laajemassa yhteydessään. Suuren muutoksen viime vuosikymmeninä nähneeseen Vuosaareen asukasmäärän kasvattaminen juuri nyt vaikuttaa ideologian sanelemalta helpolta "ratkaisulta" asuntopulaan, jota se ei kuitenkaan ratkaise. Kaavaehdotus tuskin helpottaa aidosti asuntoahdingosta kärsivien tilannetta. Sen sijaan esitetty rantatonttien kaavoitus muistuttaa kansainvälistä, rakennuskantaa lähinnä pääoman kannalta lähestyvää, lyhytnäköistä kaupunkisuunnittelua. Sellaisen mahdollisuudet tuottaa hyvää tulevaisuutta Suomessa ovat lähes olemattomat. Kansalaisia kohtaava taloudellinen epävarmuus, Helsingissä kiihtyvä ja yhteiskuntarauhaa rapauttava eriarvoistuminen ja tietenkin globaali ympäristönmuutos edellyttäisivät nimenomaan ranta-alueiden läheisyydessä huolellista ja harkittua kaavoitusta.
Ottaisin vielä kantaa OURCITY-ryhmän tekemään vaihtoehtoiseen kaavaan ja siihen, miten myönteinen asia se on ollut vuorovaikutusprosesseiltaan näennäisen ja kankean tuntuisessa suomalaisessa kaavoituskulttuurissa. Niin upean vaihtoehdon tuottaminen oli hieno teko itse työryhmältä, mutta oli myös hienoa, että designpääkaupungin hallinto tuki prosessia. OURCITY hanke on nyt jo osoittanut, että Suomessa on sekä osaamista että halukkuutta osallistuvaan, ekologista ja sosiaalista kestävyyttä ajavaan laadukkaaseen suunnitteluun. Kaupungin tulisi olla kunnianhimoinen ja jatkaa sekä kehittää edelleen tällaista humaania ja uusiin globaaleihin olosuhteisiin soveltuvaa kaavoituskulttuuria.
Kun kaupunki omistaa kyseessä olevat tontit, sillä olisi ainutlaatuinen tilaisuus näyttää, mihin Helsingissä pystytään. Nyt on aika tarttua tilaisuuteen tuottaa tiivistä, hyvää, sosiaalisesti kestävää ja samalla omaleimaista kaupunginosaa Meri-Rastilaan. Kyse ei ole vain Meri-Rastilasta, vaan siitä, miten kaavoittaja kohtelee koko Etelä-Suomen luontoa ja pääkaupunkiseudun asukkaita.
ystävällisin terveisin Etu Töölöstä,
Eeva Berglund
http://eevabee.wordpress.com/
15. helmikuuta 2013
Tringan muistutus Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotuksesta
Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan muistutus Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotuksesta on luettavissa täällä.
13. helmikuuta 2013
Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen muistutus Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotuksesta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen muistutus Meri-Rastilan osayleiskaavasta löytyy täältä.
Myös SLL:n Uudenmaan piiri on lähettänyt oman muistutuksensa.
12. helmikuuta 2013
Pro Meri-Rastilan muistutus Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaehdotuksesta
Uusia taloja voi rakentaa aina, muttei uutta ikimetsää rantoineen
Meri-Rastilan suunnittelusta
Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaava ei edusta kestävän suunnittelun periaatteita eikä nykyaikaista suunnittelua. Uusimman suunnitteluajattelun mukaan kaikki mahdolliset osapuolet, joita rakentaminen koskee, on kutsuttava mukaan suunnitteluun. Suunnittelun pitäisi myös olla nykyistä moniammatillisempaa, jolloin muun muassa sosiaaliset ja virkistysarvot tulevat paremmin huomioon otetuiksi.
Meri-Rastilan suunnittelu pitää tehdä kokonaisuutena eikä erillisinä palasina rakentamattomille alueille. Nykyisellä asuinalueella infrastruktuuri on valmiina ja täydennysrakentaminen mahdollistaa sellaisen aluekehittämisen, joka hyödyttää sekä nykyisiä että tulevia asukkaita.
Aito täydennysrakentaminen ei voi kohdistua koskemattomalle luontoalueelle, vaikka länsirannan rakentamista täydennysrakentamisena kaupataankin. Alkanut uusi yleiskaavoitusprosessi perustuu voimakkaasti olemassa olevan infrastruktuurin hyödyn-tämiseen. Miksei periaate koskisi myös Meri-Rastilaa?
Taloudelliset näkökulmat ja rakennusliikkeiden toiveet rakennusmaan suhteen eivät saa olla määrääviä kaavoitusprosessissa: poliittista päätöksentekoa ei pidä yksityistää rakennusteollisuudelle. Rakentamisen painopisteet tulee määrittää sekä nykyisten että tulevien asukkaiden tarpeista lähtien. Kaupungin tulee suunnittelussa ottaa tasa-arvoisesti huomioon sosiaaliset, ympäristö- ja taloudelliset näkökohdat.
Länsirannan osayleiskaavasta
Osayleiskaavan mukaisesta rakentamisesta olisi haittaa paikallisyhteisölle, koska se lisäisi vastakkainasettelua alueen eri osien ja asukkaiden välillä ja huonontaisi ratkaisevasti tasa-arvoa virkistysalueiden suhteen. Länsirannan rakentaminen tuhoaisi Meri-Rastilan imagoa positiivisesti värittävän virkistysalueen, mitä tilalle tuleva uusi asuinalue ei mitenkään pystyisi korvaamaan. Länsiranta rakentamalla tapahtuisi myös demokratian periaatteiden vastainen yhteisen hyvän yksityistäminen. Osayleiskaavaehdotus ei ole sopusoinnussa kaupungin omien viheraluelinjausten tai Itä-Helsingin kulttuuripuisto -suunnitelmien kanssa; rakentamalla länsiranta helsinkiläisten mahdollisuus päästä julkisilla kulkuneu-voilla luontoon myös huonontuisi.
Länsirannan osayleiskaavan havainnekuvat johtavat harhaan. Suunnittelualueen puusto ja luonto tulisivat rakentamisen johdosta kärsimään huomattavasti enemmän kuin osayleiskaavan kuvista näkyy. Havainnekuvista puuttuvat myös parkkipaikat, mikä antaa suunnitelmasta kaunistellun kuvan.
Meri-Rastila voi osoittaa tietä uuteen
Käsitys, että Meri-Rastilalle on tehtävä jotakin keinolla millä hyvänsä, on elitistinen ja nykyisten asukkaiden kokemusta halveksiva. Esitetty länsirannan osayleiskaava toisi segregaation alueen sisälle, ja merenrantarakentaminen varakkaille veisi nykyisiltä asukkailta hyvinvoinnille tärkeän yhteyden mereen ja rantaluontoon. Vanhempaa Meri-Rastilaa uhkaisi taantuminen sumpussa uusien ja hyvin erilaisten asuinalueiden keskellä.
Alueen ja asukkaiden tarpeista aidosti lähtevä sekä alueen erityispiirteet ja omaleimaisuus huomioon ottava suunnittelu voisi tehdä Meri-Rastilasta kestävän kehityksen, innovatiivisen suunnittelun ja uusimman tekniikan mallialueen. Uudenlainen suunnittelu merkitsisi luonnonläheisyyden ja ekologisten arvojen korostamista sekä kierrätyksen kehittämistä. Se merkitsisi myös nollaenergiatalojen rakentamista, kaupunkiviljelyn edistämistä, yhteisten palvelutilojen ja julkisen kaupunkitilan kehittämistä. Tämän voisi parhaiten toteuttaa nykyisen alueen harkitulla täydennysrakentamisella sekä ostoskeskuksen ja metroaseman alueiden kehittämisellä.
Meri-Rastilassa 11.2.2013
Pro Meri-Rastilan puolesta,
Markku Aaltonen Tapani Aarnio Saara Immonen
Matti Lipponen Jaana Pylkkänen Laura Widén
Anna-Maija Virta
Meri-Rastilan suunnittelusta
Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaava ei edusta kestävän suunnittelun periaatteita eikä nykyaikaista suunnittelua. Uusimman suunnitteluajattelun mukaan kaikki mahdolliset osapuolet, joita rakentaminen koskee, on kutsuttava mukaan suunnitteluun. Suunnittelun pitäisi myös olla nykyistä moniammatillisempaa, jolloin muun muassa sosiaaliset ja virkistysarvot tulevat paremmin huomioon otetuiksi.
Meri-Rastilan suunnittelu pitää tehdä kokonaisuutena eikä erillisinä palasina rakentamattomille alueille. Nykyisellä asuinalueella infrastruktuuri on valmiina ja täydennysrakentaminen mahdollistaa sellaisen aluekehittämisen, joka hyödyttää sekä nykyisiä että tulevia asukkaita.
Aito täydennysrakentaminen ei voi kohdistua koskemattomalle luontoalueelle, vaikka länsirannan rakentamista täydennysrakentamisena kaupataankin. Alkanut uusi yleiskaavoitusprosessi perustuu voimakkaasti olemassa olevan infrastruktuurin hyödyn-tämiseen. Miksei periaate koskisi myös Meri-Rastilaa?
Taloudelliset näkökulmat ja rakennusliikkeiden toiveet rakennusmaan suhteen eivät saa olla määrääviä kaavoitusprosessissa: poliittista päätöksentekoa ei pidä yksityistää rakennusteollisuudelle. Rakentamisen painopisteet tulee määrittää sekä nykyisten että tulevien asukkaiden tarpeista lähtien. Kaupungin tulee suunnittelussa ottaa tasa-arvoisesti huomioon sosiaaliset, ympäristö- ja taloudelliset näkökohdat.
Länsirannan osayleiskaavasta
Osayleiskaavan mukaisesta rakentamisesta olisi haittaa paikallisyhteisölle, koska se lisäisi vastakkainasettelua alueen eri osien ja asukkaiden välillä ja huonontaisi ratkaisevasti tasa-arvoa virkistysalueiden suhteen. Länsirannan rakentaminen tuhoaisi Meri-Rastilan imagoa positiivisesti värittävän virkistysalueen, mitä tilalle tuleva uusi asuinalue ei mitenkään pystyisi korvaamaan. Länsiranta rakentamalla tapahtuisi myös demokratian periaatteiden vastainen yhteisen hyvän yksityistäminen. Osayleiskaavaehdotus ei ole sopusoinnussa kaupungin omien viheraluelinjausten tai Itä-Helsingin kulttuuripuisto -suunnitelmien kanssa; rakentamalla länsiranta helsinkiläisten mahdollisuus päästä julkisilla kulkuneu-voilla luontoon myös huonontuisi.
Länsirannan osayleiskaavan havainnekuvat johtavat harhaan. Suunnittelualueen puusto ja luonto tulisivat rakentamisen johdosta kärsimään huomattavasti enemmän kuin osayleiskaavan kuvista näkyy. Havainnekuvista puuttuvat myös parkkipaikat, mikä antaa suunnitelmasta kaunistellun kuvan.
Meri-Rastila voi osoittaa tietä uuteen
Käsitys, että Meri-Rastilalle on tehtävä jotakin keinolla millä hyvänsä, on elitistinen ja nykyisten asukkaiden kokemusta halveksiva. Esitetty länsirannan osayleiskaava toisi segregaation alueen sisälle, ja merenrantarakentaminen varakkaille veisi nykyisiltä asukkailta hyvinvoinnille tärkeän yhteyden mereen ja rantaluontoon. Vanhempaa Meri-Rastilaa uhkaisi taantuminen sumpussa uusien ja hyvin erilaisten asuinalueiden keskellä.
Alueen ja asukkaiden tarpeista aidosti lähtevä sekä alueen erityispiirteet ja omaleimaisuus huomioon ottava suunnittelu voisi tehdä Meri-Rastilasta kestävän kehityksen, innovatiivisen suunnittelun ja uusimman tekniikan mallialueen. Uudenlainen suunnittelu merkitsisi luonnonläheisyyden ja ekologisten arvojen korostamista sekä kierrätyksen kehittämistä. Se merkitsisi myös nollaenergiatalojen rakentamista, kaupunkiviljelyn edistämistä, yhteisten palvelutilojen ja julkisen kaupunkitilan kehittämistä. Tämän voisi parhaiten toteuttaa nykyisen alueen harkitulla täydennysrakentamisella sekä ostoskeskuksen ja metroaseman alueiden kehittämisellä.
Meri-Rastilassa 11.2.2013
Pro Meri-Rastilan puolesta,
Markku Aaltonen Tapani Aarnio Saara Immonen
Matti Lipponen Jaana Pylkkänen Laura Widén
Anna-Maija Virta
9. helmikuuta 2013
Vuosaarelaisten yhteisöjen kaavamuistutus
Vuosaari-Seura, Vuosaaren asukastoimikunta ja Vuosaari-Säätiö kannattavat Meri-Rastilan ulkoilualueen säilyttämistä jatkossakin nykyisessä laajuudessaan. Yhteisöjen muistutus kaupunkisuunnitteluviraston osayleiskaavahankkeeseen on nyt luettavissa Vuosaari.fi-sivustolla: Muistutus Vuosaaren Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaehdotuksesta.
7. helmikuuta 2013
Muistiinpanoja Meri-Rastilan aluefoorumista 4.2.2013
Tristan Hughes ja Marcelo Diez Gutiérrez, kuva Olli Vento. |
Arkkitehdit Tristan Hughes ja Marcelo Diez Gutiérrez kommentoivat kaupunkisuunnitteluviraston
Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotusta maanantaina 4.2.2013 pidetyssä
aluefoorumissa. Ammattilaisina he myös tulkitsivat viraston kuvamateriaalia.
Hughes esimerkiksi muistutti, ettei havainnekuvassa näkyviä puita olisi
todellisuudessa, sillä ne olisi kaadettava rakentamisvaiheessa.
Hughes ja KSV:n ehdotus |
Hughes ja OURCity |
Koska Hughes
ja Diez Gutiérrez olivat mukana OURCity-ryhmässä tekemässä Meri-Rastilaan
vaihtoehtoista kaavasuunnitelmaa, he myös vertailivat virallista ehdotusta
OURCity-ehdotukseen. Kummallakin
suunnitelmalla on sama strategia asumismuotojen, pysäköintijärjestelyjen ja
asukasmäärän suhteen.
Hughes totesi,
että vaikka kaupunkisuunnitteluviraston perusajatus on, että Meri-Rastilaa
pitäisi kehittää, olisivat osayleiskaavaehdotuksen vaikutukset päinvastaisia. Suunnittelun
lähtökohta on kestämätön, koska se sivuuttaa jo olemassa olevat rakenteet. Muualla
suunnittelu lähtee nimenomaan olemassa olevien rakenteiden hyödyntämisestä.
Täydennysrakentamisessa tulisi paitsi rakentaa uutta myös kohentaa vanhaa.
Diez
Gutiérrez näkee viheralueet Helsingin voimavarana. Hän muistutti, että niiden
on oltava riittävän laajoja säilyäkseen laadukkaina. Jos kaupunki jatkaa
levittäytymistään viheralueille, myös jäljelle jäävän luonnon laatu kärsii.
Diez
Gutiérrez kertoi, että Barcelonassa aukiot, joilla on kirkko, ovat asukkaille
tärkeitä ja Helsingissä metsillä voisi olla vastaava merkitys. On
hyvä, että tällaiset paikat ovat asukkaiden tavoitettavissa – esimerkiksi Meri-Rastilan
luontoalueelle tullaan myös muualta Helsingistä.
Yleisökeskustelussa
ihmeteltiin, miksi virasto puhuu alueen arvon noususta, vaikka
osayleiskaavaehdotus toteutuessaan tuhoaisi kaikkein arvokkaimman osan
Meri-Rastilaa. Samalla muistutettiin, ettei KSV:n tekemissä havainnekuvissa näy
pysäköintijärjestelyjä. Sen sijaan OURCity-suunnitelmassa pysäköinti on otettu
huomioon, vaikka virasto on muuta väittänyt.
Hughes
ihmetteli, miksi kaupunki on ikään kuin päättänyt, etteivät rakennusliikkeet
saisi myytyä OURCity-suunnitelman pohjalta toteutettuja asuntoja. Hän lisäsi,
ettei ole kuullut rakennusliikkeiden tällaista väittäneen. Yleisöstä
muistutettiin, ettei kaupungin tehtävänä ylipäätään ole toimia
rakennusliikkeiden toiveiden mukaisesti. Samalla todettiin, että jos rakennusliikkeet
eivät olisi halukkaita tiivistämään jo rakennetuille alueille, voitaisiin Helsingin
yleiskaavoitus lopettaa heti alkuunsa, sillä sen lähtökohtana on
täydennysrakentaminen.
Hughes ja Diez
Gutiérrez kiteyttivät mielipiteensä viraston osayleiskaavasta neljään
kommenttiin:
1.
Osayleiskaavaehdotus käyttää kaupungin vihreitä
resursseja epäreilusti niin merirastilalaisten kuin muidenkin helsinkiläisten
näkökulmasta.
2.
Ehdotus ei hyödytä yhteisöä. Se ei paranna
aluetta eikä siinä kaavoituksen keinoin käsitellä Meri-Rastilaa kokonaisuutena.
3.
Viraston ehdotuksen lähtökohta on kestämätön. Ensimmäinen ja kaikkein tärkein suunnitteluvaihe
sivuuttaa vihreän ajattelun kokonaan – kyse on pelkästä kaupunkirakenteen
levittämisestä.
4.
KSV:n suunnittelustrategia on vanhanaikainen,
koska siinä on hyödynnetty vain niukasti asukasosallistumista tai monialaista
osaamista.
5. helmikuuta 2013
meri-rastilan aluefoorumi NOTES
Here are the 4 conclusion comments about the KSV plan for Meri-Rastila that I talked about last night in the aluefoorumi.
-Unfair use of the city’s green resources
+ For "Meri-Rastilans" or for the rest of Helsinki’s residents
-Does not benefit the community
+ No real attempt to upgrade
+ No master-plan (Osayleiskaava) for the whole of Meri-Rastila
-Unsustainable design approach
+ No green thinking in the first and most important stage of planning - just more “sprawl”
-Outdated planning strategy
+ Little community involvement
+ Little multi-disciplinary involvement
Tristan Hughes
-Unfair use of the city’s green resources
+ For "Meri-Rastilans" or for the rest of Helsinki’s residents
-Does not benefit the community
+ No real attempt to upgrade
+ No master-plan (Osayleiskaava) for the whole of Meri-Rastila
-Unsustainable design approach
+ No green thinking in the first and most important stage of planning - just more “sprawl”
-Outdated planning strategy
+ Little community involvement
+ Little multi-disciplinary involvement
Tristan Hughes
4. helmikuuta 2013
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)