Adressi Meri-Rastilan, Kivinokan ja Vartiosaaren puolesta

Meri-Rastilan osayleiskaava on etenee kaupunginvaltuustoon 11.12.2013.

Kaupunkisuunnittelulautakunta kokouksessaan 12.11.2013 hyväksyi Vartiosaaren osayleiskaavan suunnittelun periaatteeksi raskaimman vaihtoehdon. Kivinokan suunnitteluperiaatteita käsitellään todennäköisesti alkuvuodesta.

Adressin näiden alueiden puolesta voi allekirjoittaa täällä.

Meri-Rastilan osayleiskaavasuunnitelma kaupunginhallituksessa 25.11.2013

Meri-Rastilan osayleiskaavasuunnitelma eteni kaupunginhallituksessa äänin 9 - 6.

Seuraavaksi suunnitelmaa käsitellään kaupunginvaltuustossa todennäköisesti 11.12.2013.

Valtuutettujen yhteystiedot löytyvät täältä.

HBL:ssä Meri-Rastilasta ja Vartiosaaresta

Vartiosaari elokuussa 2013.

Hufvudstadsbladetissa oli tänään juttuja Vartiosaaresta ja Meri-Rastilasta:

http://hbl.fi/lokalt/2013-11-25/533066/stadens-grona-oaser-i-vagskalen

http://hbl.fi/lokalt/2013-11-25/533096/den-vardefulla-skogen-maste-bevaras

http://hbl.fi/lokalt/2013-11-24/532846/med-roddbat-hem-i-metropolen

Luonto-Liitto tempaisi Meri-Rastilan metsän puolesta

Tapaamispaikalla

Luonto-Liitto tempaisi lauantaina 23.11.2013 Meri-Rastilan metsän puolesta. Tapahtumassa osayleiskaavasuunnitelma-alue merkittiin punakeltaisin nauhoin. Osallistujia tempauksessa oli noin 70.

Tässä lisää kuvia:

Kylttiä rei'itetään ripustamista varten.

Tapahtumassa oli myös lapsia. Meri-Rastilan metsä on lähiseudun koulujen ja päiväkotien ahkerassa käytössä.

Pulkkamäen rinteessä.

Havainnekuvissa näkyy vain taivaalta laskeutuneita taloja. Todellisuudessa rakennettaisiin myös kadut ja parkkipaikat.

Tähän on helppo vastata.

Emme vastusta kerrostaloja, mutta tämä ei ole niille oikea paikka:

Hyvännäköinen talo, mutta sen paikka on jossain muualla.

Materiaalia tuotettiin vielä tempauksen aikanakin. Pahvilaatikoista leikattiin pohjia, joihin tehtiin spraymaalilla kuva sabluunaa käyttäen.

Pahvilaatikoita leikataan.

Valmis kuva.

Tähänkin virasto on suunnitellut taloja:

Metsän keskellä.

Tästä on kyse. Tai vielä pahemmasta, sillä puiden kaatamisen jälkeen dynamiitti viimeistelisi tuhon ja tuhansia vuosia vanhat kalliot olisivat muisto vain:

Moottorisahavaara.

Kiitokset Laurille ja muille Luonto-Liiton aktiiveille!

Teksti ja kuvat Hanna-Leena Ylinen.

Suomen luonnonsuojeluliitto huolissaan Helsingin rakentamisesta viheralueille

Suomen luonnonsuojeluliitto on huolissaan Helsingin tärkeitä viher- ja luontoalueita uhkaavasta rakentamista. Maan pääkaupungin aikoma tärkeiden virkistysalueiden nakertaminen on huono malli myös muille kaupungeille. Lähiluonnolla on keskeinen merkitys ihmisten viihtyvyydelle ja luontosuhteelle jokaisessa kaupungissa.

Helsingin yleiskaavan vision luonnoksessa ehdotetaan viheralueiden määrän karsimista. Kaupunkirakenteen tiivistyminen "edellyttää" sen mukaan "virkistysalueitten osalta laadun painottamista määrän sijasta."

"Tämä tarkoittaa juuri lähiluonnon rakentamista. Helsinki on lyhytnäköisesti tuhomassa yhtä kaupungin keskeistä imago- ja viihtyvyystekijää, luontoa", sanoo Luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsen Sirkku Manninen. "Vision kartoissa on rakentamista jopa kansainvälisesti arvokkaalla Vanhankaupunginlahdella."

Luonnonsuojeluliitto ihmettelee, että kaupunkisuunnittelulautakunnan visioon on valittu kaavoituksen perustaksi kovimman väestönkasvun vaihtoehto. Kaupungin tietokeskuksen perusvaihtoehdossa väestö kasvaa 735 000 asukkaaseen vuonna 2050 eli 125 000 vähemmän kuin visioon valitussa vaihtoehdossa..

Liitto pitää nyt esillä olevien Meri-Rastilan metsän, Vartiosaaren ja Kivinokan säilyttämistä ensisijaisesti virkistyskäytössä olennaisena.

”Kaikilla kolmella alueella on merkittäviä luontoarvoja ja ne ovat tärkeitä virkistysalueita", sanoo Sirkku Manninen.

”Helsinkiläisillä on oikeus lähiluontoon", sanoo Sirkku Manninen. "Kyse on yli kymmenesosasta suomalaisista, joten Helsingin rakentamisen valinnat ovat valtakunnallinen kysymys ja suomalaisten luontosuhteen säilymisen kannalta tärkeitä. Nyt ollaan menossa kipurajan yli kasvussa viheralueille."

"Luonnolla on aivan keskeinen vaikutus kaupunkien viihtyisyyteen sekä ihmisten fyysiseen ja henkiseen terveyteen", korostaa Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Nieminen.

Liitto pitää luonnon huomioimista uudessa yleiskaavassa keskeisenä ja pitää yleiskaavan visioon esitettyä 860 000 asukkaan väestötavoitetta perusteettomana. Visio on kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä joulukuussa. Yksi yleiskaavan tärkeimmistä ratkaistavista asioista on rakentamisen ulkopuolelle jätettävän viheralueverkoston laajuus.

Lisätietoja:

Sirkku Manninen, SLL liittohallituksen jäsen, SLL:n Uudenmaan piirin puheenjohtaja 1.1.2014 alkaen, p. 040 563 15 46

Jarmo Nieminen, Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja, p. 045 656 75 42

Helsingin uusi yleiskaava (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2013). Asukasluvun muutokset kartalla esim. sivulla 79:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ksv_2013-10-22_Kslk_28_El/C831CBC6-561A-476A-A89E-FD35F9308D66/Liite.pdf

Meri-Rastilan metsä pitää säilyttää rakentamattomana, koska...

• 
  se on Helsingin viimeisiä laajoja ja yhtenäisiä metsäalueita ja luontoarvoiltaan merkittävä
• monipuoliset liikuntamahdollisuudet luonnontilaisessa lähimetsässä kohentavat ratkaisevasti viihtyvyyttä ja hyvinvointia Meri-Rastilassa ja torjuvat näin osaltaan segregaatiota
• metron ansiosta luonnontilaisesta metsästä pääsevät nauttimaan myös autottomat kaupunkilaiset – heidän määränsä kasvaa jatkuvasti
• koulut ja päiväkodit hyödyntävät kaavaehdotuksen uhkaamaa aluetta aktiivisesti: liikunta, Metsämörri-opetus, ympäristökasvatus, metsämatikka…
• monimuotoisen luonnon läheisyys tasaa tutkimusten mukaan sosioekonomisten ryhmien välisiä terveyseroja: metsä ennaltaehkäisee ongelmia edullisesti
• alueen asukasmäärää voidaan kasvattaa kolmanneksella (2000 asukasta) kehittämällä ja täydennysrakentamalla nykyistä Meri-Rastilaa metroaseman ja ostoskeskuksen ympäristössä
• metsän säästävä OURcity-vaihtoehtokaava lähtee asukkaiden toiveista, on ammattiarkkitehtien tekoa ja puolueettoman selvitykseen mukaan osayleiskaavaehdotusta kokonaistaloudellisempi
• laajoja virkistysalueita on oltava eri puolilla kaupunkia, nykysuunnitelmien perusteella Itä-Helsinki olisi jäämässä paitsioon

Luonto-Liiton Metsäryhmä tempaisee Meri-Rastilan metsän puolesta 23.11.2013

Pirunpeltoa. Kuva Olli Vento.

Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaehdotus hyväksyttiin 5.11. kaupunkisuunnittelulautakunnassa äänin 5 - 4. Päätös ei ole lopullinen ja metsän kohtaloon on yhä mahdollista vaikuttaa.  

Luonto-Liiton Metsäryhmä järjestää lauantaina 23.11. klo 12.00 alkaen Meri-Rastilan metsässä tapahtuman, jossa kaavasuunnitelma-alue kyltitetään ja merkitään punakeltaisin nauhoin. Tapaaminen on metsän reunassa Märssykujan kohdalla. Lisätietoja voi kysyä Lauri Kajanderilta, lauri.kajander(at)luontoliitto.fi tai puh. 045 1179610.

Tervetuloa mukaan!

Meri-Rastilan osayleiskaavasuunnitelma kaupunginhallituksessa maanantaina 18.11.2013

Meri-Rastilan ulkoilupuistossa on mm. 2,5 km latu.

Meri-Rastilan osayleiskaavasuunnitelma on etenemässä pikavauhtia kaupunginhallitukseen. Lue Luonto-Liiton metsävastaavan Lauri Kajanderin blogi aiheesta:

http://metsablogi.wordpress.com/2013/11/14/pelastetaan-meri-rastilan-metsa-kaupunginhallitus/

Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotus lautakunnassa 5.11.2013

Meri-Rastila, syksy 2013. Kuva Olli Vento.

Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotus hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa äänin 5 - 4. Ehdotuksen puolesta ja siis metsäalueen säilyttämistä vastaan äänestivät Kokoomuksen edustajat Hennariikka Andersson, Matti Niiranen ja Risto Rautava sekä Tom Packalén (PS) ja Heta Välimäki (SD).

Metsäkokonaisuuden säilyttämisen puolesta äänestivät Vihreiden Elina Moisio ja Osmo Soininvaara sekä vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Meri-Rastilan äänikuningattareksi ja -kuninkaaksi nousseet Eija Loukoila (vas.) ja Jape Lovén (SD). Kiitokset heille.

Moisiota ja Soininvaaraa haluan vielä erikseen kiittää siitä, että he ovat blogeissaan tarjonneet mahdollisuuden keskustella aiheesta. Politiikan avoimuus lisääntyisi, jos käytäntö leviäisi myös muihin puolueisiin.

Syihin, joiden vuoksi viisi lautakunnan jäsentä äänesti osayleiskaavaehdotuksen etenemisen puolesta, on vaikea pureutua, sillä ne eivät ole näkyviä. Asuntopulaan vetoaminen on huono peruste, koska vaihtoehtossuunnitelma olisi tuottanut saman määrän asuntoja paitsi nopeammin myös varmemmin.

Väite länsirannan metsään suunniteltujen asuntojen suuremmasta houkuttavuudesta OURCity-asuntoihin verrattuna ontuu sekin. Juuri luonnon läheisyys on useimmille syy asua Meri-Rastilassa. Jos osayleiskaava jossain vaiheessa sattuisi läpäisemään koko päätös- ja mahdollisen valitusprosessin, on vaikea kuvitella, miksi asunnot, joiden vuoksi niin poliittista kuin virkamiesmoraaliakin on venytetty äärimmilleen, olisivat erityisen haluttuja.

Todelliset syyt äänestyskäyttäytymiseen löytyvätkin siitä, mitä on tapahtunut ja tapahtuu kulisseissa. Osaan poliitikoista on ollut mahdotonta saada kontaktia. Päätös on ollut ennalta tehty ja siinä pysyminen on ollut helpompaa asioihin tutustumatta.

Kuvaavaa on, että viime viikolla asiasta huolestunut tutkija otti minuun yhteyttä ja ihmetteli, onkohan hänen viestinsä lautakuntalaisille mennyt perille, kun yhtään vastausta ei ollut tullut. Kerroin tämän olevan tavallista. "Aivan uskomatonta arroganssia," hän totesi.

Äänestyksen jälkeen julkisuuteen on tihkunut Meri-Rastilan asukkaita ilkkuvia kokoomuslaisten kommentteja. Kommenttien kirjoittajat taitavat poiketa kokoomusnuorista vain ikänsä ja asemansa perusteella.

Demarileirissä taitaa olla hiljaisempaa. Vaikka Meri-Rastilassa itsekin asuva Jape Lovén sai asettua puolustamaan metsää, ratkaisi SDP:n toinen edustaja Heta Välimäki käytännössä äänestyksen. Sen, ettei ratkaisu tapahtunut puolueen arvoihin vaan valtapolitiikkaan liittyviin syihin perustuen, täytyy sattua demareihin itseensäkin.

Teksti: Hanna-Leena Ylinen

Kirje kaupunkisuunnittelulautakunnalle

Hyvä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen,

esitän kunnoittavasti muistutuksen Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaehdotuksesta.

Vastustan Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaehdotusta sen Meri-Rastilan viheralueeseen kohdistuvilta osilta. Sen sijaan kannatan metroaseman ja Meri-Rastilan ostoskeskuksen kehittämistä. Nyt olisi syytä ottaa Meri-Rastilan kaavoituksessa aikalisä ja tarkastella alueen kehittämistä tulevan yleiskaavan kontekstissa.

Osayleiskaavaehdotuksen pohjaksi on valittu n. 2000 asukkaan vaihtoehto, joka ei prosessin aikana edes ollut esillä; ns. 3-vaihtoehto eli raskaimman rakentamisen vaihtoehto sisälsi asuntoja 1800 asukkaalle. Lisäksi esitetty vaihtoehto ulottuu jopa yleiskaavan rajauksen ulkopuolelle.

Meri-Rastilan viheralue on erittäin suosittu ja paikallisesti, alueellisesti ja seudullisesti merkittävä virkistysalue. Viheralue on hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen sekä julkisilla liikennevälineillä, talvisin jopa hiihtäen ja luistellen. Meri-Rastilan metsäalueilla ja sen hyvillä ulkoiluteillä ja -poluilla kohtaa paljon kuntourheilijoita, sienestäjiä ja marjastajia, koiranulkoiluttajia, lapsiperheitä, vanhuksia ja maahanmuuttajia. Erityisesti kolme viimeksi mainittua ryhmää (lapsiperheet, vanhukset ja maahanmuuttajat) ovat sellaisia, joiden lähiluonnossa liikkumista sekä siitä saatavaa fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja syrjäytymisen ehkäisemistä tulisi yhteiskunnan ja Helsingin kaupungin kaikin keinoin tukea, ei hankaloittaa tai estää.

Monien lähialueen asukkaiden ja alueella ulkoilevien kanssa keskusteltuani tiedän, että en ole yksin huoleni kanssa. Toivonkin, että olisi vielä mahdollista harkita Meri-Rastilan viheralueen rakentamisen järkevyyttä, ainakin osayleiskaavaehdotuksessa esitetyssä laajuudessa. Koko alue, ja erityisesti sen länsiranta, on yksinkertaisesti liian arvokas jotta sitä kannattaisi uhrata asuntotuotannolle. Helsingissä on tulevina vuosikymmeninä ylitarjontaa rakentamiseen soveltuvasta maasta. Myös Vuosaaressa on rakentamattomia tontteja. 

Kaupunkisuunnitteluviraston tuoreet suunnitelmat sisääntuloväylien bulevardisoinnista eivät ainoastaan lupaa riittävästi tonttimaata lähivuosikymmenten tarpeisiin; ne myös sisältävät oletuksen sadoistatuhansista uusista helsinkiläisistä, joiden hyvinvointi edellyttää saavutettavia virkistysalueita. Meri-Rastilan länsirannan kaltaiset merkittävät viheralueet ovatkin nykyisten ja tulevien kaupunkilaisten yhteistä omaisuutta, jota ei tule hätiköiden pilata. Nyt tehty esintetynkaltainen, laaja rakentamisratkaisu olisi peruuttamaton, ja todennäköisesti tulevien sukupolvien intressien vastainen.

Vuosaareen on viimeisten 15 vuoden aikana rakennettu niin paljon asuntoja, että paikallisten virkistysalueiden kulumisesta uhkaa tulla todellinen ongelma. Kaupunkilaiset, mukaan lukien itähelsinkiläiset, tarvitsevat ja toivovat lähellä sijaitsevia yhtenäisiä luontoalueita virkistyäkseen. On myös syytä ottaa huomioon, että juuri hienot viheralueet ovat yksi keskeinen syy siihen, että Itä-Helsingissä haluaa edelleen asua myös moni keski- ja hyvätuloinen. Tuhoamalla Meri-Rastilan viheralueen Helsingin kaupunki saattaa tulla ajaneeksi tällaiset hyödylliset veronmaksajat ympäryskuntiin toivotun, mutta pääkaupungista kadotetun luonnonläheisyyden perässä.

Meri-Rastilan viheralue on ainutlaatuinen, yhtenäinen ja kokonaan rakentamattomana myös harvinainen viheraluekokonaisuus. Asiantuntijoiden mukaan juuri laajuus ja yhteinäisyys ovat merkittäviä Meri-Rastilan metsäalueen luonnonsuojelullisten arvojen kannalta. Alue sisältää monenlaisia maisematyyppejä ja ekosysteemejä: rantaniittyjä, lehtoja, jyrkkiä kalliorantoja, kaislikoita, kuivaa kangasmetsää, vanhaa
kuusimetsää, purolaakson ja kaksi ylänkösuota. Monet näistä ekosysteemeistä ovat Etelä-Suomessa erittäin harvinaisia. Alueen lajisto on siis runsas ja monimuotoinen, ja se tulisi ehdottomasti suojella laajalta asuinrakentamiselta jo ekologisistakin syistä. Alueella on myös historiallisesti merkittäviä kohteita, kuten muinainen "pirunpelto". Esitetyn kaltainen laaja asuinrakentaminen mm. maan alle louhittavine pysäköintitiloineen muuttaisi ja pilaisi väistämättä alueen luonteen, vaikka yksittäisiä kohteita luvataankin "pääosin" suojella.

Helsingin Puotilassa ja Joensuussa 28.10.2013

Ystävällisin terveisin,

Laura Assmuth
Professori, yhteiskuntapolitiikka