Meri-Rastilaa, kuva: Olli Vento |
Pro Meri-Rastila on lähettänyt hakemuksen Helsingin kaupungin osallistavan kaupunkisuunnittelun pilottihankkeeksi.
Hakemus
Demokratiaryhmän kokeiluhankkeeksi
Taustaa
Helsingissä on pitkään keskusteltu kaupunkilaisten
osallisuuden lisäämisestä kaupunkisuunnittelussa. Nykyinen kaavoituksen
muodollinen vuorovaikutuskäytäntö on usein koettu turhauttavaksi
ja asukkaiden kokemusta sekä aluetuntemusta vähätteleväksi.
Meri-Rastilan
osayleiskaavaa suunniteltaessa asukkaiden näkökulma alueen länsirannan metsän
säilyttämisestä on myös jäänyt täysin huomiotta. Tämän vuoksi OURCity-ryhmä
suunnitteli keväällä 2012 designpääkaupunkivuoden hankkeena vaihtoehtoisen
asemakaavan Meri-Rastilaan.
Suunnitelma
osoitti, että Meri-Rastilan alueelle on mahdollista rakentaa Helsingin
kaupungin haluama määrä asuntoja koskematta asukkaiden arvostamaan metsäiseen
virkistysalueeseen. Suunnitelman pohjaksi OURCity-ryhmä selvitti asukkaiden ja
alueen muiden toimijoiden näkemyksiä mm. työpajatoiminnalla.
Designpääkaupunkivuoden
hanke on ensimmäinen versio Meri-Rastilan osallistavan kaupunkisuunnittelun
keinoin toteutetusta kaavasuunnitelmasta. Nyt alkavan uuden hankkeen
tarkoituksena on aloittaa prosessi alusta ja tuottaa yhteistyössä asukkaiden ja
muiden Meri-Rastilan toimijoiden kanssa alueelle uusi kaavasuunnitelma. Samalla
hanke tuottaisi uuden kaupunkisuunnittelumallin, jota olisi mahdollista käyttää
myös muualla kuin Meri-Rastilassa.
Nyt suunnitteilla olevan hankkeen tavoitteet
Maankäyttö-
ja rakennuslain mukaan asukkaiden ja muiden osallisten kuulemisella tulisi olla
keskeinen rooli kaavoituksessa. Käytännössä kuuleminen jää kuitenkin usein
muodolliseksi ja aito vuorovaikutus alueen kehittämisessä jää toteutumatta.
Hankkeen
välitavoitteena on suunnitella Meri-Rastilaa niin, että asukkaiden osallisuus
toteutuisi ja alueen voimatekijä – luonnontilainen metsäalue – saataisiin
säilytettyä. Samalla tarkoituksena on edistää Meri-Rastilan asukkaiden
sosiaalista integraatiota lisäämällä yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä
asukasryhmien välillä.
Lopullisena
tavoitteena on toimia pilottikohteena uudenlaiselle mallille, jolla
osallistavaa kaupunkisuunnittelua voitaisiin toteuttaa muuallakin.
Hanke
antaisi Helsingin kaupungille mahdollisuuden toimia osallistavan
kaupunkisuunnittelun edelläkävijänä. Osallistava suunnittelu saattaa
myös vähentää asukkaiden tarvetta valittaa kaavoituspäätöksistä, mikä osaltaan
selkiyttäisi kaupungin kehittämistä.
Hankkeen toteutus
Hankkeen
toteutuksessa on tarkoitus hyödyntää OURCity-vaihtoehtokaavan
suunnitteluprosessista saatuja kokemuksia. OURCity-suunnitelman taustalla oli
mm. kolme asukastyöpajaa, joissa asukkaat kertoivat näkemyksiään
aluesuunnittelusta ehdottamalla rakennus- ja kehityskohteita Meri-Rastilan
alueelle esimerkiksi muovailuvahaa, karttaa ja rakennuspalikoita käyttäen.
Uudessa hankkeessa on tarkoitus pitää noin kymmenen työpajaa, jotta asukkaiden
toiveet ja ideat saadaan laajemmin käyttöön.
Kaupungilta
odotamme asukkaille vuosien kuluessa kertyneen ”hiljaisen tiedon” arvostamista.
Asukkaiden aluetuntemusta tarvitaan suunnittelun avuksi, jotta ymmärrettäisiin,
mitä kaupungin antamat suunnitteluperusteet kyseisen alueen ominaispiirteet
huomioon ottaen saattaisivat tarkoittaa. Kaupunkisuunnittelu on tällä hetkellä
pääsääntöisesti yksittäisen suunnittelijan käsissä riippumatta siitä, miten
hyvin hän tuntee alueen, jolle on suunnittelemassa. Asukaslähtöisyys auttaisi
uudistamaan prosessia niin, että virheet pystyttäisiin karsimaan sen kuluessa. Samalla
asukkaiden tarve valittaa kaavoituspäätöksistä vähenisi.
Koska
hankkeelle tarvitaan ammattitaitoinen projektinvetäjä, toivomme kaupungilta
myös taloudellista panostusta. Kuluja aiheutuu paitsi projektinvetäjän palkasta
myös työtilan vuokrasta ja tuotettavasta materiaalista (mm. painokustannukset).
Kaupunkisuunnitteluvirasto
on luonteva yhteistyökumppani hankkeelle. Sen tietotaitoa tarvitaan erityisesti
teknisiin yksityiskohtiin liittyen. Toivomme yhteistyötä myös rakennusviraston,
sosiaaliviraston aluetyöyksikön ja Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto
ATT:n kanssa.
Myös
kaupunkisuunnittelulautakunnan toivottaisiin olevan alusta lähtien mukana
hankkeessa. Tarkoituksena on, että hankkeen etenemistä esiteltäisiin
lautakunnalle aina vaiheesta toiseen siirryttäessä.
Muita
yhteistyökumppaneita olisivat esimerkiksi Aalto-yliopisto, luontojärjestöt
(Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Tringa) sekä Meri-Rastilan
alueen yritykset.
Yhteistyöstä
on alustavasti neuvoteltu myös Sitran kanssa, joka on mahdollisesti rahoittamassa
analyysiä, jossa vertaillaan nyt olemassa olevan vaihtoehtoisen kaavan ja KSV:n
tekemän suunnitelman kustannuksia ja ympäristövaikutuksia.
Hankkeen
vastuuhenkilönä toimisi sille valittava projektinvetäjä.
Alueen ja teeman kuvaus
Hankkeen
teemana on osallistava kaupunkisuunnittelu. Meri-Rastila on luonteva
pilottikohteeksi, koska työpajatoimintaa on jo testattu alueella. Meri-Rastilassa
on myös halukkuutta aktiiviseen osallistumiseen. Hanke olisi omiaan edistämään
alueen asukkaiden sosiaalista integraatiota.
Hankkeen
voimavarana ovat Meri-Rastilan asukkaat sekä OURCity-toiminnasta saadut
kokemukset. Haasteena on saada eri asukasryhmiä mahdollisimman kattavasti
mukaan työpajatoimintaan. Avoimessa OURCity-työpajassa tähän haasteeseen
vastattiin mm. hankkimalla paikalle venäjän- ja somalikielentaitoiset tulkit.
Uudessa hankkeessa kattavaan osallistumiseen pyrittäisiin myös järjestämällä
noin kymmenen työpajatilaisuutta.
Hankkeen tietojenkeruu, johon mm. työpajatoiminta liittyisi, kestäisi noin
neljä kuukautta. Tämän jälkeen seuraisi noin kuukauden kestävä
suunnittelujakso, jonka tuloksena valmistuisi ensimmäinen luonnos. Tätä
käsiteltäisiin jälleen uudella, noin kaksi kuukautta kestävällä
osallistumiskierroksella. Suunnitelman hienosäätöön aikaa varattaisiin vielä 1
– 2 kuukautta.
Vuonna
2014 hankkeen olisi tarkoitus edetä normaalin poliittisen menettelyn kautta. Olisi luontevaa, että hankkeessa
kehitetty aluedemokratiaa tukeva ja lainsäädännön asettamat vuorovaikutustavoitteet
huomioiva osallistavan kaupunkisuunnittelun menetelmä otettaisiin tulevaisuudessa käyttöön laajemminkin.
Hakemus löytyy myös täältä:
VastaaPoistahttp://pilotti.forumvirium.fi/2012/09/28/osallistavan-kaupunkisuunnittelun-pilottihanke/
KaupSu-yhdistys on jättänyt demokratia-projektiin liittyvän hankehakemuksen, esimerkkikohteena on Rastilan metroaseman ympäristön täydennysrakentaminen. Ohessa hankkeen teemoja.
VastaaPoistaDemokratiapilotti, hankehakemus
KaupSu-yhdistys
Osallistuvan vaihtoehtosuunnittelun kehittäminen
Esimerkkikohde:
Rastilan metroaseman ympäristön täydennysrakentaminen. Vaihtoehtoinen osayleiskaava
Kaupunkisuunnittelu ei ole yksityisasia. Olemassa olevan kaupunkirakenteen täydentäminen koskee nykyisiä ja tulevia asukkaita pitkälle tulevaisuuteen, sadoiksi vuosiksi. Kaikki viisaus ei asu Kaupunkisuunnitteluvirastossa. Alueen asukkailla on tietoa ja tavoitteita, jotka voivat poiketa viraston suunnittelijoiden näkemyksistä. Kaupunkilaisilla tulisi olla mahdollisuus laatia ammattitasoiset vaihtoehtosuunnitelmat päätöksenteon pohjaksi.
Hankkeen teemoja:
Teema 1:
Vaihtoehtosuunnitelmat samalle viivalle.
Vaihtoehtojen tasapuoliseksi arvioimiseksi suunnittelumateriaali, myös suuritöiset 3D-havainnekuvat tulisi saada samantasoiseksi kaupungin omien suunnitelmien kanssa. Kaavoituksen ”tilaajat”, lautakuntien jäsenet ja valtuutetut eivät useinkaan ole suunnittelun ammattilaisia ja heidän johtopäätöksiinsä vaihtoehdoista vaikuttaa helposti muotoseikat kuten näyttävät ilmaperspektiivit. Vaihtoehtosuunnitelmien esittelyyn tulisi tarjota riittävät resurssit kaupungin toimesta.
Teema 2:
Feedback- suunnittelumenetelmä käytäntöön myös kaavoituksessa
Suunnitteluympäristön ratkaisevasti muuttuessa tulisi suunnittelussa voida palata edelliselle suunnittelutasolle. Ongelma on erityisesti suunnittelusyklin loppupäässä, kun esimerkiksi voimassa oleva yleiskaava on vanhentunut.
Rastilassa yleiskaavatilanne on ratkaisevasti muuttunut kymmenen vuotta sitten valmistuneen yleiskaavan jälkeen, mm. Östersundom on liitetty Helsinkiin. Kaikkea lisärakentamista ei toki ole tarkoituksenmukaista ehdottaa sinne, mutta ahtaaksi käynyt leirintäalue sopisi sinne hyvin.
Myös tietoisuus lähimetsien ja muiden luontokohteiden merkityksestä on muuttunut sitten viime yleiskaavakierroksen. Silloin piirretyt rakentamisalueiden rajaukset mm. Meri-Rastilan metsässä tulisi harkita uudelleen.
Teema 3:
Vaihtoehtosuunnittelussa tarvittavat lähtötiedot julkisiksi.
Kaupungin tuottama kartta-, liikenne-, tilasto- ym. data on yleensä saatavilla, tosin sen etsiminen talkootyöna on aikaa vievää. Varsinaisen ongelman muodostavat liikelaitokset, jonka tietoihin yksityisellä kansalaisella tai yhdistyksellä on rajoitettu pääsy.
Esimerkiksi Rastilan leirintäaluetta pyörittävä Rastila-Camping on yhtiöitetty. Matkailijamääriin ja asuntovaunualueen kausittaisen käyttöasteen vaihteluun liittyvät tiedot ovat kiven takana. Erityisesti huippusesonkina leirintäalueen portilta käännytettyjen asuntovaunujen lukumäärä, joka kertoo parhaiten kapasiteetin riittämättömyydestä, on liikesalaisuus.
Hankkeen tavoite
on kehittää keväällä 2012 tehty vaihtoehtoinen osayleiskaavatasoinen luonnos esitystavaltaan tasaveroiseksi KSV:n suunnitelman kanssa. Yhteistyökumppaneina voivat toimia Kaupunkisuunnitteluvirasto, alueella asuvat ammattilaiset tai vapaaehtoistyöhön valmiit konsultit. Myös suunnittelukorkeakoulujen diplomityöntekijöiden resursseja voisi hyödyntää nykyistä enemmän, ei vain peruskurssin opiskelijoita.
Suunnitelma esitellään alueen asukkaille ja muille toimijoille mm. yleisötilaisuuksien, lehtiartikkeleiden ja näyttelyiden avulla. Saadun palautteen perusteella muokattu suunnitelma viedään vaihtoehtona Ks-lautakuntaan normaaliin päätöksentekoprosessiin ja mahdollisesti siitä eteenpäin.
Liitteenä on viitesuunnitelma, via coc, ramses, 20v, 007
LEIRINTÄALUEEN SIIRTÄMINEN SÄÄSTÄISI MERI-RASTILAN RANTAMETSÄN
VastaaPoistaRastilan suunnitelmat perustuvat vanhentuneeseen 2002 yleiskaavaan ja tuhoaisivat rantametsän pohjoisosan kallioineen ja rantoineen. Vuosaaren asukkaat vastustavat yksissä tuumin metsän hävittämistä, se olisi myös täysin vastoin ilmastopolitiikan tavoitteita.
Metroaseman ympäristön tiivistäminen on sinänsä perusteltua ja kestävän kehittämisen mukaista, se koskee kaikkia vanhoja asemia Mellunmäestä Kulosaareen. Rastilassa sen voi kuitenkin tehdä kaatamatta käytännössä yhtään puuta, suuri osa asuinkortteleista on mahdollista sijoittaa nykyisen asuntovaunualueen paikalle. Rastilan kartano ympäristöineen ja rantametsä voidaan ja tulee toki säilyttää. Asuntovaunualue on rakennettua aluetta eikä siellä ole luontoarvoja.
Leirintä on mahdollisimman tehotonta maankäyttöä metroaseman vieressä, tehottomampaa olisi vain golfkenttä. Alueella on varsinaista toimintaa parina kesäkuukautena, suurimman osan vuotta se palvelee lähinnä asuntovaunujen talvisäilytystä. Leirintäalueen nykysijainti on epätarkoituksenmukainen, se on jäänyt korkean Rastilankallion korttelin ja raskaasti liikennöidyn Vuotien väliin. Vuosaaren asukkaat eivät itse hyödy aidatusta leirintäalueesta millään tavalla.
Sesonkiaikaan leirinalueen kapasiteetti on jo täynnä eikä laajennusmahdollisuutta ole. Alue joudutaan joka tapauksessa joidenkin vuosien päästä siirtämään väljempiin maisemiin.
Liikuntavirasto saattaa pitää nykyistä sijaintia hyvänä kun kesäturistit pääsevät imetrolla keskustaan. Kuitenkin oleellisempaa on tuhannen uuden asukkaan päivittäiset työ- ja asiointimatkat. Paradoksaalisesti juuri metroaseman läheisyys, joka on etu leirintäalueen asiakkaille, on juuri se syy jonka vuoksi se kannattaa siirtää muualle.
Korvaava tontti on löydettävissä esim. Östersundomin liitosalueelta jonne ollaan suunnittelemassa yleiskaavaa. Rannoilla on Natura-alueita mutta sinne on suunniteltu myös venesatamia, uimarantoja ja rantapuistoja, Talosaaressa sijaitsee ratsutila. Näiden yhteydessä on ihanteellinen paikka leirintäalueelle. Liityntäliikenne Itäkeskukseen on helppo järjestää. Sitä paitsi karavaanarit ja perheet liikkuvat yleensä – autolla!
Leirintäalueen nykyinen tontti on kaupungin omistuksessa ja toimintaa hoitaa Liikuntavirasto. Siirto on kaupungin omassa päätösvallassa. Uuden leirintäalueen perustamiskustannukset olisivat murto-osa nykyisen leirintäalueen tontin myynnistä saatavista tuloista, kaupungille siirto olisi joka tapauksessa tuottava toimi.
Kaupungin kasvaessa ja maankäytön tehostuessa pääkaupunkiseudulla joudutaan usein siirtämään ns. ”väärässä” paikassa sijaitsevia toimintoja, viimeksi mm. Jätkäsaaren satama. Espoossa ollaan siirtämässä kaksikin urheilukeskusta tulevien metroasemien tieltä, niihin on investoitu enemmän kuin Rastilan leirintäalueeseen.
Vaihtoehtosuunnitelmassa on sijoitettu n. 2000 asukasta 500 m:n jalankulkuetäisyyden päähän metroasemasta. Radan pohjoispuolelle, pääasiassa asuntovaunualueelle mahtuu n. 1000 asukasta. Ostoskeskuksen ympäristöä ton mahdollista tiivisttää ja metroradan päällekin rakentaa jotain. Metroradan kupeeseen on sijoitettu 1-2 tornitaloa (16-18 krs) Rastilan maamerkiksi ja Vuosaaren ”kaupunginportiksi”. Haruspuiston yhteydessä on jonkin verran täydennysrakentamista.
Kaikki kolme, leirintäalue, uusi asuinalue ja metsä eivät saman metroaseman viereen mahdu. Jos voi valita uhrataanko metroaseman ympäristön tiivistämiseen asukkaiden lähimetsä Meri-Rastilasta, vai asuntovaunujen parkkipaikka ja muutama lautamökki leirintäalueelta, vastaus lienee itsestään selvä. Leirintäalueen voi aina siirtää ja perustaa muualle, kerran kaadettua ja rakennettua metsää ei saa koskaan takaisin.
Leirintäalueen siirtäminen olisi ns. WIN-WIN-WIN-ratkaisu, josta kaikki osapuolet hyötyvät. Retkeilijät saisivat paremman, merellisen alueen, Meri-Rastilan asukkaat säilyttäisivät lähimetsänsä ja tarvittavat kerrosalat voidaan sijoittaa metroaseman viereen.
KAUPSU-yhdistys / RASTILA – työryhmä, Vuosaari
Nyt kun näitä hankehakemuksiakin Meri-Rastilan metsään liittyen on tullut kaksin kappalein, niin toivottavasti kaupunki ymmärtää, ettei metsään suunnittelua tulisi jatkaa.
VastaaPoista