Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi eilen 11.12.2012 kaupunkisuunnitteluviraston esittämän Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaehdotuksen.
Kokouksessa viraston esitykselle tehtiin seuraava palautusehdotus: "Lautakunta esittää tavoitteeksi yleiskaavaluonnoksen mukaisen asukasmäärän, mutta palauttaa asian sen selvittämiseksi, missä määrin tavoiteltu asukasluvun lisäys on mahdollista toteuttaa asukkaiden esittämien tiivistämisvaihtojen avulla."
Palautusehdotusta kannattivat Vihreiden, Vasemmiston ja RKP:n lautakuntajäsenet. Viraston ehdotuksen hyväksymistä kannattivat Kokoomuksen ja SDP:n jäsenet. KSV:n ehdotus hyväksytttin äänin 4-5.
Lisäksi lautakunta piti yksimielisesti tärkeänä, että Meri-Rastilan alueen jatkokaavoituksessa tutkitaan mahdollisuuksia ryhmä- ja omatoimirakentamiseen.
Kaavaehdotus etenee todennäköisesti ensi syksynä kaupunginhallituksen kautta valtuuston käsiteltäväksi.
▼
12. joulukuuta 2012
10. joulukuuta 2012
Luontojärjestöjen kannanotto Meri-Rastilan länsirannan yleiskaavaehdotuksesta
Meri-Rastilan länsirannan metsästä, kuva Olli Vento. |
Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kannanotto Meri-Rastilan länsirannan yleiskaavaehdotuksesta löytyy täältä.
9. joulukuuta 2012
Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavan käsittelystä
Kaupunkisuunnittelulautakunnalle
Pro Meri-Rastila ehdottaa kohteliaimmin Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaehdotuksen lautakuntakäsittelyn siirtämistä ensi valtuustokaudelle. Perustelemme ehdotustamme seuraavasti:
1) Kaupunkisuunnitteluviraston suunnittelema osayleiskaavaehdotus on Yleiskaava 2002:n vastainen
2) Meri-Rastilan länsirannan rakentamisuhan alainen alue on liikuntaviraston hallinnoima ulkoilupuisto
3) Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaehdotus on voimassa olevan maakuntakaavan vastainen
Jos kaupunkisuunnitteluviraston osayleiskaavaehdotus hyväksytään nyt jatkokäsittelyn pohjaksi, niin seurauksena tulee olemaan valitusten ja vastatoimien suma. Käsittelyn lykkääminen myöhemmäksi antaisi päätöksentekijöille mahdollisuuden paremmin ottaa huomioon uudet tutkimustulokset Meri-Rastilan länsirannan luonto- ja virkistysarvoista sekä osayleiskaavan laillisuusnäkökohdat.
Helsingissä 9.12.2012
Pro Meri-Rastilan puolesta
Jaana Pylkkänen
Pro Meri-Rastila ehdottaa kohteliaimmin Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaehdotuksen lautakuntakäsittelyn siirtämistä ensi valtuustokaudelle. Perustelemme ehdotustamme seuraavasti:
1) Kaupunkisuunnitteluviraston suunnittelema osayleiskaavaehdotus on Yleiskaava 2002:n vastainen
2) Meri-Rastilan länsirannan rakentamisuhan alainen alue on liikuntaviraston hallinnoima ulkoilupuisto
3) Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaehdotus on voimassa olevan maakuntakaavan vastainen
Jos kaupunkisuunnitteluviraston osayleiskaavaehdotus hyväksytään nyt jatkokäsittelyn pohjaksi, niin seurauksena tulee olemaan valitusten ja vastatoimien suma. Käsittelyn lykkääminen myöhemmäksi antaisi päätöksentekijöille mahdollisuuden paremmin ottaa huomioon uudet tutkimustulokset Meri-Rastilan länsirannan luonto- ja virkistysarvoista sekä osayleiskaavan laillisuusnäkökohdat.
Helsingissä 9.12.2012
Pro Meri-Rastilan puolesta
Jaana Pylkkänen
3. joulukuuta 2012
Meri-Rastilan ala-asteen koulu on mukana SLL:n koulumetsähankkeessa
Koulumetsässä on suunnistettu, kuva Olli Vento (kesällä 2012) |
Viime perjantaina (30.11.2012) oli Helsingin Sanomissa juttu otsikolla "Koulumetsä on luokkahuoneen lisäsiipi". Jutussa Meri-Rastilan koulun oppilaat kuvaavat lähimetsäänsä.
Jutun luettuani kysyin SLL:n koulumetsäkoordinaattori Virpi Sahilta, onko Meri-Rastilan ala-aste mukana koulumetsähankkeessa ja sain myönteisen vastauksen sekä linkin koulumetsäkilpailuun, jossa Meri-Rastilan ala-asteen työtä kuvataan näin:
"Työn laatijana on ollut alkuideoinnista lähtien koko luokka. Idea kuvista nousi myös oppilailta, kuva kun kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Metsä on meille kaikille tärkeä oppimisympäristö, mutta myös vapaa-ajan viettopaikka. Työmme on myös vastalause Meri-Rastilan metsien ja Ramsinniemen rakentamissuunnitelmille, jotka ovat olleet vireillä jo vuosia. Me Meri-Rastilan ala-asteelta huudamme kovaan ääneen: tämä metsä on meille tärkeä!" Meri-Rastilan koulun opettaja Noora Nurmola kiteyttää.
Kilpailutyö löytyy täältä.
28. marraskuuta 2012
Kaavaehdotus jäi pöydälle
Kaupunkisuunnittelulautakunta jätti eilisessä kokouksessaan Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaehdotuksen pöydälle kahdeksi viikoksi eli asiaan palataan uudelleen tiistaina 11.12.2012.
26. marraskuuta 2012
Kaavoituksellisen vuorovaikutuksen nollapiste
Avoin kirje kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille 25.11.2012
Vuosaaren Meri-Rastilan ulkoilualueelle suunnitellun kerrostaloalueen osayleiskaavahanke on tulossa kaavaehdotuksena kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn.
En tässä enää palaa niihin lukuisiin syihin, jotka puoltavat suositun ja perinteikkään helsinkiläisen virkistysalueen ja arvokkaan luontoalueen jättämistä nykyiselleen (uskon lautakunnan jäsenien olevan asiasta jo tietoisia), vaan kommentoin lyhyesti kaavoittajan hankkeen vuorovaikutusraporttiin nyt syksyllä lisäämiä uusia vastineita.
Kaavoittajan vuorovaikutusraporttiin laatimat vastineethan ovat se etuoikeutettu viimeinen sana, jonka kaavahankkeen laatija virkamiehenä aina saa kaavahankkeesta riippumatta. Tekstien kriittinen arviointi jää lukijalle ja tulkinnallisten johtopäätösten teko poliittisten päätöksentekijöiden vastuulle.
Meri-Rastilan kaavahankkeelle laaditusta OURCity-vaihtoehtokaavasta kaavoittaja toteaa: "täydennysrakentamistarve mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi Helsingin vanhoilla asuntoalueilla on ajankohtainen eikä sitä voi korvata rakentamalla "jonnekin muualle"."
Nimby-argumenttia tavoitteleva lause on tässä tapauksessa harvinaisen nurinkurinen logiikaltaan. Nimenomaan KSV nyt ehdottaa rakennettavaksi uutta Ranta-Rastilan kerrostaloaluetta vanhasta Meri-Rastilasta erilleen luontoalueelle, kun OURCity taas ehdottaa aitoa nykyisen yhdyskuntarakenteen täydennysrakentamista.
Kaavoittaja jatkaa: "Osayleiskaavahankkeen konkreettisena tavoitteena on laajentaa asuntoaluetta ja siten tiivistää kaupunkirakennetta Rastilan metroaseman lähialueella. OURCity-hankkeen täydennysrakentamissuunnitelman mahdollista toteuttamista ei tämän vuoksi voi nähdä vaihtoehtoisena vaan pikemminkin aikaa myöten täydentävänä ratkaisuna Meri-Rastilan länsirannan laajennuksen rinnalla. Rastilan metroaseman seudun täydennysrakentamismahdollisuuksia tullaan jatkossa selvittämään riippumatta länsirannan osayleiskaavan ratkaisusta."
Kaavoittajan teksti on kiinnostava ja havainnollinen ylimielisyydessään, röyhkeydessään sekä tarkoitushakuisessa väärintulkinnassaan. OURCity-vaihtoehtokaava on laadittu ja esitetty kaupunkisuunnittelulautakunnalle nimenomaan vaihtoehtona KSV:n hankkeelle, eikä sitä tietenkään ole tarkoitettu toteutettavaksi luontoalueen rakentamisen lisäksi.
Vaihtoehtokaavan ajatuksena on nimenomaisesti osoittaa aidon ja toteutettavissa olevan kaavoituksellisen vaihtoehdon mahdollisuus.
Kaavoituksellisen vuorovaikutuksen umpikuja on täydellinen kun kaavoittaja itse asianosaisena arvioi vaihtoehtoisen suunnittelun toteuttamismahdollisuuksia ja näkee muut vaihtoehdot vain oman kyseenalaistetun kaavahankkeensa mahdollisina täydennyksinä.
Aito dialogi vaihtoehtoisista suunnitelmista on näin eliminoitu keskustelusta pois kieltämättä tehokkaasti, mutta Helsingin kaupunkisuunnittelun tulevaisuuden näkymien sekä kaupunkilaisten osallistumisen motivoinnin ja asukasvaikuttamisen mahdollisuuksien hyödyntämisen kannalta vahingollisesti.
Onneksi kaavahankkeista Helsingissä päättävät lopulta kuitenkin virkamiesten ennakko-oletuksista vapaat itsenäisesti ja kriittisesti ajattelevat kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunginvaltuuston jäsenet.
Ystävällisin terveisin,
Matti Lipponen
Helsinki
Vuosaaren Meri-Rastilan ulkoilualueelle suunnitellun kerrostaloalueen osayleiskaavahanke on tulossa kaavaehdotuksena kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn.
En tässä enää palaa niihin lukuisiin syihin, jotka puoltavat suositun ja perinteikkään helsinkiläisen virkistysalueen ja arvokkaan luontoalueen jättämistä nykyiselleen (uskon lautakunnan jäsenien olevan asiasta jo tietoisia), vaan kommentoin lyhyesti kaavoittajan hankkeen vuorovaikutusraporttiin nyt syksyllä lisäämiä uusia vastineita.
Kaavoittajan vuorovaikutusraporttiin laatimat vastineethan ovat se etuoikeutettu viimeinen sana, jonka kaavahankkeen laatija virkamiehenä aina saa kaavahankkeesta riippumatta. Tekstien kriittinen arviointi jää lukijalle ja tulkinnallisten johtopäätösten teko poliittisten päätöksentekijöiden vastuulle.
Meri-Rastilan kaavahankkeelle laaditusta OURCity-vaihtoehtokaavasta kaavoittaja toteaa: "täydennysrakentamistarve mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi Helsingin vanhoilla asuntoalueilla on ajankohtainen eikä sitä voi korvata rakentamalla "jonnekin muualle"."
Nimby-argumenttia tavoitteleva lause on tässä tapauksessa harvinaisen nurinkurinen logiikaltaan. Nimenomaan KSV nyt ehdottaa rakennettavaksi uutta Ranta-Rastilan kerrostaloaluetta vanhasta Meri-Rastilasta erilleen luontoalueelle, kun OURCity taas ehdottaa aitoa nykyisen yhdyskuntarakenteen täydennysrakentamista.
Kaavoittaja jatkaa: "Osayleiskaavahankkeen konkreettisena tavoitteena on laajentaa asuntoaluetta ja siten tiivistää kaupunkirakennetta Rastilan metroaseman lähialueella. OURCity-hankkeen täydennysrakentamissuunnitelman mahdollista toteuttamista ei tämän vuoksi voi nähdä vaihtoehtoisena vaan pikemminkin aikaa myöten täydentävänä ratkaisuna Meri-Rastilan länsirannan laajennuksen rinnalla. Rastilan metroaseman seudun täydennysrakentamismahdollisuuksia tullaan jatkossa selvittämään riippumatta länsirannan osayleiskaavan ratkaisusta."
Kaavoittajan teksti on kiinnostava ja havainnollinen ylimielisyydessään, röyhkeydessään sekä tarkoitushakuisessa väärintulkinnassaan. OURCity-vaihtoehtokaava on laadittu ja esitetty kaupunkisuunnittelulautakunnalle nimenomaan vaihtoehtona KSV:n hankkeelle, eikä sitä tietenkään ole tarkoitettu toteutettavaksi luontoalueen rakentamisen lisäksi.
Vaihtoehtokaavan ajatuksena on nimenomaisesti osoittaa aidon ja toteutettavissa olevan kaavoituksellisen vaihtoehdon mahdollisuus.
Kaavoituksellisen vuorovaikutuksen umpikuja on täydellinen kun kaavoittaja itse asianosaisena arvioi vaihtoehtoisen suunnittelun toteuttamismahdollisuuksia ja näkee muut vaihtoehdot vain oman kyseenalaistetun kaavahankkeensa mahdollisina täydennyksinä.
Aito dialogi vaihtoehtoisista suunnitelmista on näin eliminoitu keskustelusta pois kieltämättä tehokkaasti, mutta Helsingin kaupunkisuunnittelun tulevaisuuden näkymien sekä kaupunkilaisten osallistumisen motivoinnin ja asukasvaikuttamisen mahdollisuuksien hyödyntämisen kannalta vahingollisesti.
Onneksi kaavahankkeista Helsingissä päättävät lopulta kuitenkin virkamiesten ennakko-oletuksista vapaat itsenäisesti ja kriittisesti ajattelevat kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunginvaltuuston jäsenet.
Ystävällisin terveisin,
Matti Lipponen
Helsinki
12. marraskuuta 2012
Uusi Helsingin yleiskaava
Uuden yleiskaavaan vamistelu aloitetaan pian:
http://www.yleiskaava.fi/2012/uuden-yleiskaavan-valmistelu-kaynnistyi/
http://www.yleiskaava.fi/2012/uuden-yleiskaavan-valmistelu-kaynnistyi/
8. marraskuuta 2012
OURCity-näyttelyt Laiturilla ja Stoassa
Designpääkaupunkivuoden hankkeena toteutettu Meri-Rastilan
vaihtoehtoinen kaavasuunnitelma on tällä hetkellä esillä kahdessakin
paikassa. Laiturin näyttely jatkuu 10.11.2012 saakka. Stoan 1.12. asti jatkuvan näyttelyn avajaisia puolestaan vietettiin eilen.
Pro Meri-Rastila halusi avajaisissa kiittää OURCity-ryhmää sen alueemme hyväksi tekemästä työstä. Arkkitehdit Tristan Hughes ja Marcelo Diez Gutiérrez ottivat ryhmänsä puolesta vastaan kunniakirjat Pro Meri-Rastilan Jaana Pylkkäseltä.
Pro Meri-Rastila halusi avajaisissa kiittää OURCity-ryhmää sen alueemme hyväksi tekemästä työstä. Arkkitehdit Tristan Hughes ja Marcelo Diez Gutiérrez ottivat ryhmänsä puolesta vastaan kunniakirjat Pro Meri-Rastilan Jaana Pylkkäseltä.
Jaana Pylkkänen luovutti kunniakirjan arkkitehti Tristan Hughesille. Arkkitehdit Marcelo Diez Gutiérrez ja Tristan Hughes. |
2. marraskuuta 2012
OURCity-näyttelyt Stoassa sekä Laiturilla
OURCity-hanke rohkaisee asukkaita osallistumaan ja suunnittelemaan itse Vuosaaren Meri-Rastilasta avoimen ja elävän lähiön osana Helsingin designpääkaupunkivuotta 2012. OURCity-projekti on lähestymässä loppuaan Helsingin designvuoden tapaan. Loppuhuipennuksena järjestetään kaksi näyttelyä.
Ensimmäinen näyttely Stoassa 8.11.-1.12.2012 esittelee koko OURCity-projektin tuloksia.
Toinen näyttely järjestetään Laiturilla 30.10-10.11.2012, ja se esittelee Meri-Rastilan vaihtoehtoisen asemakaavan.
Syksyllä 2011 alkanut OURCity-hanke teemanaan Tehdään yhdessä parempi kaupunki on työskennellyt suorassa yhteistyössä paikallisten asukkaiden kanssa luodakseen uusia ideoita kehittää Meri-Rastilaa Vuosaaressa entistä yhteisöllisemmäksi ja eloisammaksi ympäristöksi.
Seitsemän samanmielisen, eri kulttuuritaustaisen henkilön keväällä 2010 perustama MEIDÄN ourcity ry on verkostoitunut viranomaisten, yritysten ja yhteisöjen kanssa Meri-Rastilan ja Itä-Helsingin alueella, erityisesti yhteistyötä on tehty Pro Meri-Rastila -liikkeen ja Meri-Rastilan aluefoorumin kanssa.
OURCity-projekti koostuu kolmesta alaohjelmasta jotka eri medioiden välityksellä on esitellyt Meri-Rastilaa monipuolisena lähiönä ja koko Itä-Helsinkiä kulttuurisesti rikkaana osana kaupunkia; OURColours vaatteiden ja muodin välityksellä, OURCourse koulutuksen ja designin kautta ja OUTReach kulttuurien välistä dialogia ja yhteisöllisyyttä korostaen. Osaprojekteja koordinoivat eri työryhmät, mutta OURCity-ryhmän jäsenet ovat tehneet yhteistyötä ja jakaneet ideoita kaikissa osaprojekteissa.
OURColours tapahtuma, joka yhdisti catwalk-muotinäytöksen, musiikki- ja tanssiesityksiä sekä myyntikojuja monikulttuurisine vaatteineen ja tavaroineen järjestettiin 15.5.2012.
OURCourse oli poikkitieteellinen, oppilaitosten yhteistyössä toteutettu ohjelma, jossa kukin oppilaitos järjesti osana opinto-ohjelmaansa kurssin Meri-Rastilaan liittyvistä haasteista. Ensimmäisenä lukukautena Laurea Ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelman Design thinking -kurssi perehtyi käyttäjälähtöiseen suunnitteluun kehittämällä innovatiivisia palvelukonsepteja Meri-Rastilaan.
Marraskuussa 2011 Helsingin yliopiston Our City - A Workshop on Public Space -kurssi keskittyi luomaan uusia ideoita julkisiksi tiloiksi nuorten ja aikuisten miesten käyttöön. Aalto-Yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen Local Development and Globalisation -kurssi Tammi-Toukokuussa 2012 käytti aiempien kurssien tulosmateriaaleja hyväkseen tutkiessaan Case Study -menetelmällä Meri-Rastilan paikallista ja alueellista kehitystä Eurooppalaisessa ja Globaalissa kontekstissa.
OUTReach -projektissa muiden OURCity:n osaprojektien kehittyessä syntyneitä uusia ajatuksia ja kokemuksia sekä syntyneitä yhteistyökontakteja kehitettiin eteenpäin. Meri-Rastilan vaihtoehtoinen asemakaava -projekti tammi-kesäkuussa 2012, oli suora tulos aiemmasta yhteistyöstä. Projektissa työskenteli sekä arkkitehteja että Helsingin yliopiston ja Aalto yliopiston opiskelijoita ja professoreja.
Helmi-maaliskuussa järjestettiin 2012 useita kaupunkisuunnittelun työpajoja kaavan laadinnan pohjaksi. Tämän lisäksi projekti osallistui ja keräsi palautetta Meri-Rastilan Rastori-tapahtumassa 18.5.2012 ja 24.5.2012. Kurdilaisille naisille järjestettiin oma työpaja 28.4.2012. Viimeisimpänä on järjestetty tutkimusprojekti kartoittamaan erilaisten sosiaalisten palvelujen saavutettavuutta maahanmuuttajaväestölle lokakuussa 2012.
Vaihtoehtoinen asemakaava on saanut laajaa huomiota ja Pro Meri-Rastila -liike jatkaa keskustelua Helsingin kaupungin kanssa alueen tulevasta kehityksestä.
Lisätietoja OURCity -projektista ja sen tapahtumista: http://meidankaupunki.wordpress.com, sähköpostitse: ourcity2012@gmail.com
MEIDÄN Ourcity ry – Association: Michail Galanakis (chairman), Seija Välimäki-Adie (vice chairman), Tristan Hughes (secretary), Mustafa Gürler, (treasurer), Mariana Salgado, Hossam Hewidy, Dina Fuad-Luke
Stoan näyttely: 08.11.2012 – 01.12.2012
Laiturin näyttely: 30.10.2012 – 10.11.2012
29. lokakuuta 2012
Member of Kaupunkisuunnittelulautakunta that have been re-elected
Those who supported us -
IN: Mari Holopainen VIHR, Silvia Modig VAS
OUT: Mikko Särelä VIHR, Stefan Johansson RKP
Those who did NOT support us -
IN: Arja Karhuvaara KOK, Lasse Männistö KOK,
OUT: Matti Niemi SDP, Elina Palmroth-Leino KOK, Heli Puura SDP
We do not know which of those who have been voted back in will continue to sit on the Lautakunta board
(Laura Finne-Elonen RKP, Laura Simik KOK and Osmo Soininvaara VIHR who were members of lautakunta but who did not vote on the ALT M-P have also been voted into the city council)
IN: Mari Holopainen VIHR, Silvia Modig VAS
OUT: Mikko Särelä VIHR, Stefan Johansson RKP
Those who did NOT support us -
IN: Arja Karhuvaara KOK, Lasse Männistö KOK,
OUT: Matti Niemi SDP, Elina Palmroth-Leino KOK, Heli Puura SDP
We do not know which of those who have been voted back in will continue to sit on the Lautakunta board
(Laura Finne-Elonen RKP, Laura Simik KOK and Osmo Soininvaara VIHR who were members of lautakunta but who did not vote on the ALT M-P have also been voted into the city council)
28. lokakuuta 2012
Uria Meri-Rastilan rantakalliossa
Geologi Antti Salla huomasi osallistuessaan lokakuun alussa Meri-Rastilan retkelle,
että yhdellä rantakallioista on mystisiä uria, joille hän ei ainakaan
heti osannut keksiä selitystä. Jääkausi ei kuitenkaan ole niitä
aiheuttanut.
Uria on kalliolla laajasti. Samalta kallio-osuudelta löytyi myös numeromerkintä:
Tietääkö kukaan selitystä kalliossa oleville urille tai niiden tuntumasta löytyvälle numerolle?
PS. Kirjoitukseni kallion tuntumassa sijaitsevasta "mysteerikivestä" löytyy täältä.
, | |||
Uria rantakalliossa, Meri-Rastila. Kuva: Olli Vento |
Edelleen uria, Meri-Rastila. Kuva: Olli Vento |
Rantakallio, Meri-Rastila. Kuva: Olli Vento |
PS. Kirjoitukseni kallion tuntumassa sijaitsevasta "mysteerikivestä" löytyy täältä.
11. lokakuuta 2012
Retki Meri-Rastilan luontoalueelle 7.10.2012
Retki alkoi muinaisrannan tuntumasta, kuva: Olli Vento. |
Laajasalolainen
vaaliehdokas Piia J. Häkkinen
(vihr.) järjesti sunnuntaina 7.10.2012 retken Meri-Rastilan metsään. Oppaina
retkellä olivat Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajander, biologi Kati
Vierikko ja geologi Antti Salla.
Retki alkoi
muinaisrannan tuntumasta; paikalta, johon kaupunkisuunnitteluvirasto on
kaavoittamassa asuintaloja. Salla kertoi, että Meri-Rastilan 8 000 vuotta
vanha Litorinameren muinaisranta on ensimmäisen luokan geologinen kohde. Hänen
jälkeensä Kajander totesi, että samainen kohta on ensimmäistä luokkaa myös
luonnon monimuotoisuuden osalta, sillä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen
tekemissä kartoituksissa alue täytti METSO I -kriteerit. Kyse on siis monin
tavoin arvokkaasta kohteesta.
Käytimme
tilaisuuden hyväksemme ja esittelimme Sallalle KSV:n suunnittelualueella
sijaitsevan valtavan siirtolohkareen, joka sulautuu maastoon niin hyvin,
etteivät monet paikallisetkaan sitä tiedä. Lohkare oli jäänyt myös Sallalta
aiemmin huomaamatta. Nyt kivi on pääsemässä Helsingin kaupungin
Luontotietojärjestelmään.
Antti Salla ja siirtolohkare, kuva: Olli Vento. |
Parin tunnin
retken aikana keskusteltiin niin kaavoituksesta kuin luonnonhoidostakin.
Esittelimme Pro Meri-Rastilan puolesta vaihtoehtokaavaa,
joka mahdollistaa kaupungin asukastavoitteiden saavuttamisen ilman, että
metsään tarvitsisi koskea. Kajander
kertoi, että oikeilla hoitamattomuuskäytännöillä kaupunkimetsä voi toimia
turvapaikkana sellaisille lajeille, jotka eivät pärjää talousmetsissä. Hän
korosti maapuiden tärkeyttä, sillä ne suojaavat alueita ihmisten kulkemiselta.
Vaikka kaikki eivät pidäkään maapuita kauniina, kyse on pitkälti makuasiasta.
Kaupunkimetsien hallitulla hoitamattomuudella on Kajanderin mukaan
kasvatuksellista merkitystä, sillä ne totuttavat ihmiset näkemään luonnon
monimuotoisuuden esteettisenä.
Retken
lopussa kävimme kallioisella rannalla, jonka tuntumassa oli merkkejä
taannoisesta louhimisesta. Sileältä kalliolta löysimme myös vaakunan muotoisen
kaiverruksen, joka oli tehty ehkä kihlautumisen merkiksi. Kuviossa oli
nimikirjaimet, päivämäärä ja yksi sydän. Jotain oli myöhemmin käyty poistamassa
– ehkä toinen sydän?
Kuvio rantakalliossa, kuva: Olli Vento. |
28. syyskuuta 2012
Meri-Rastilaan halutaan osallistavan kaupunkisuunnittelun pilottikohde
Meri-Rastilaa, kuva: Olli Vento |
Pro Meri-Rastila on lähettänyt hakemuksen Helsingin kaupungin osallistavan kaupunkisuunnittelun pilottihankkeeksi.
Hakemus
Demokratiaryhmän kokeiluhankkeeksi
Taustaa
Helsingissä on pitkään keskusteltu kaupunkilaisten
osallisuuden lisäämisestä kaupunkisuunnittelussa. Nykyinen kaavoituksen
muodollinen vuorovaikutuskäytäntö on usein koettu turhauttavaksi
ja asukkaiden kokemusta sekä aluetuntemusta vähätteleväksi.
Meri-Rastilan
osayleiskaavaa suunniteltaessa asukkaiden näkökulma alueen länsirannan metsän
säilyttämisestä on myös jäänyt täysin huomiotta. Tämän vuoksi OURCity-ryhmä
suunnitteli keväällä 2012 designpääkaupunkivuoden hankkeena vaihtoehtoisen
asemakaavan Meri-Rastilaan.
Suunnitelma
osoitti, että Meri-Rastilan alueelle on mahdollista rakentaa Helsingin
kaupungin haluama määrä asuntoja koskematta asukkaiden arvostamaan metsäiseen
virkistysalueeseen. Suunnitelman pohjaksi OURCity-ryhmä selvitti asukkaiden ja
alueen muiden toimijoiden näkemyksiä mm. työpajatoiminnalla.
Designpääkaupunkivuoden
hanke on ensimmäinen versio Meri-Rastilan osallistavan kaupunkisuunnittelun
keinoin toteutetusta kaavasuunnitelmasta. Nyt alkavan uuden hankkeen
tarkoituksena on aloittaa prosessi alusta ja tuottaa yhteistyössä asukkaiden ja
muiden Meri-Rastilan toimijoiden kanssa alueelle uusi kaavasuunnitelma. Samalla
hanke tuottaisi uuden kaupunkisuunnittelumallin, jota olisi mahdollista käyttää
myös muualla kuin Meri-Rastilassa.
Nyt suunnitteilla olevan hankkeen tavoitteet
Maankäyttö-
ja rakennuslain mukaan asukkaiden ja muiden osallisten kuulemisella tulisi olla
keskeinen rooli kaavoituksessa. Käytännössä kuuleminen jää kuitenkin usein
muodolliseksi ja aito vuorovaikutus alueen kehittämisessä jää toteutumatta.
Hankkeen
välitavoitteena on suunnitella Meri-Rastilaa niin, että asukkaiden osallisuus
toteutuisi ja alueen voimatekijä – luonnontilainen metsäalue – saataisiin
säilytettyä. Samalla tarkoituksena on edistää Meri-Rastilan asukkaiden
sosiaalista integraatiota lisäämällä yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä
asukasryhmien välillä.
Lopullisena
tavoitteena on toimia pilottikohteena uudenlaiselle mallille, jolla
osallistavaa kaupunkisuunnittelua voitaisiin toteuttaa muuallakin.
Hanke
antaisi Helsingin kaupungille mahdollisuuden toimia osallistavan
kaupunkisuunnittelun edelläkävijänä. Osallistava suunnittelu saattaa
myös vähentää asukkaiden tarvetta valittaa kaavoituspäätöksistä, mikä osaltaan
selkiyttäisi kaupungin kehittämistä.
Hankkeen toteutus
Hankkeen
toteutuksessa on tarkoitus hyödyntää OURCity-vaihtoehtokaavan
suunnitteluprosessista saatuja kokemuksia. OURCity-suunnitelman taustalla oli
mm. kolme asukastyöpajaa, joissa asukkaat kertoivat näkemyksiään
aluesuunnittelusta ehdottamalla rakennus- ja kehityskohteita Meri-Rastilan
alueelle esimerkiksi muovailuvahaa, karttaa ja rakennuspalikoita käyttäen.
Uudessa hankkeessa on tarkoitus pitää noin kymmenen työpajaa, jotta asukkaiden
toiveet ja ideat saadaan laajemmin käyttöön.
Kaupungilta
odotamme asukkaille vuosien kuluessa kertyneen ”hiljaisen tiedon” arvostamista.
Asukkaiden aluetuntemusta tarvitaan suunnittelun avuksi, jotta ymmärrettäisiin,
mitä kaupungin antamat suunnitteluperusteet kyseisen alueen ominaispiirteet
huomioon ottaen saattaisivat tarkoittaa. Kaupunkisuunnittelu on tällä hetkellä
pääsääntöisesti yksittäisen suunnittelijan käsissä riippumatta siitä, miten
hyvin hän tuntee alueen, jolle on suunnittelemassa. Asukaslähtöisyys auttaisi
uudistamaan prosessia niin, että virheet pystyttäisiin karsimaan sen kuluessa. Samalla
asukkaiden tarve valittaa kaavoituspäätöksistä vähenisi.
Koska
hankkeelle tarvitaan ammattitaitoinen projektinvetäjä, toivomme kaupungilta
myös taloudellista panostusta. Kuluja aiheutuu paitsi projektinvetäjän palkasta
myös työtilan vuokrasta ja tuotettavasta materiaalista (mm. painokustannukset).
Kaupunkisuunnitteluvirasto
on luonteva yhteistyökumppani hankkeelle. Sen tietotaitoa tarvitaan erityisesti
teknisiin yksityiskohtiin liittyen. Toivomme yhteistyötä myös rakennusviraston,
sosiaaliviraston aluetyöyksikön ja Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto
ATT:n kanssa.
Myös
kaupunkisuunnittelulautakunnan toivottaisiin olevan alusta lähtien mukana
hankkeessa. Tarkoituksena on, että hankkeen etenemistä esiteltäisiin
lautakunnalle aina vaiheesta toiseen siirryttäessä.
Muita
yhteistyökumppaneita olisivat esimerkiksi Aalto-yliopisto, luontojärjestöt
(Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Tringa) sekä Meri-Rastilan
alueen yritykset.
Yhteistyöstä
on alustavasti neuvoteltu myös Sitran kanssa, joka on mahdollisesti rahoittamassa
analyysiä, jossa vertaillaan nyt olemassa olevan vaihtoehtoisen kaavan ja KSV:n
tekemän suunnitelman kustannuksia ja ympäristövaikutuksia.
Hankkeen
vastuuhenkilönä toimisi sille valittava projektinvetäjä.
Alueen ja teeman kuvaus
Hankkeen
teemana on osallistava kaupunkisuunnittelu. Meri-Rastila on luonteva
pilottikohteeksi, koska työpajatoimintaa on jo testattu alueella. Meri-Rastilassa
on myös halukkuutta aktiiviseen osallistumiseen. Hanke olisi omiaan edistämään
alueen asukkaiden sosiaalista integraatiota.
Hankkeen
voimavarana ovat Meri-Rastilan asukkaat sekä OURCity-toiminnasta saadut
kokemukset. Haasteena on saada eri asukasryhmiä mahdollisimman kattavasti
mukaan työpajatoimintaan. Avoimessa OURCity-työpajassa tähän haasteeseen
vastattiin mm. hankkimalla paikalle venäjän- ja somalikielentaitoiset tulkit.
Uudessa hankkeessa kattavaan osallistumiseen pyrittäisiin myös järjestämällä
noin kymmenen työpajatilaisuutta.
Hankkeen tietojenkeruu, johon mm. työpajatoiminta liittyisi, kestäisi noin
neljä kuukautta. Tämän jälkeen seuraisi noin kuukauden kestävä
suunnittelujakso, jonka tuloksena valmistuisi ensimmäinen luonnos. Tätä
käsiteltäisiin jälleen uudella, noin kaksi kuukautta kestävällä
osallistumiskierroksella. Suunnitelman hienosäätöön aikaa varattaisiin vielä 1
– 2 kuukautta.
Vuonna
2014 hankkeen olisi tarkoitus edetä normaalin poliittisen menettelyn kautta. Olisi luontevaa, että hankkeessa
kehitetty aluedemokratiaa tukeva ja lainsäädännön asettamat vuorovaikutustavoitteet
huomioiva osallistavan kaupunkisuunnittelun menetelmä otettaisiin tulevaisuudessa käyttöön laajemminkin.
10. syyskuuta 2012
Meri-Rastilan metsän promootiovideo
Kuluneen vuoden aikana olen huomannut, että Meri-Rastilan metsää
puolustavat myös muut kuin merirastilalaiset. Taustalla on monenlaisia
toimijoita, jotka tekevät työtä puolestamme, mutta eivät pidä meteliä
itsestään. Luonnonsuojelijat ilmestyivät pyytämättä paikalle juuri, kun heitä
tarvittiin. Enkä vieläkään tiedä, kuka antoi Yleisradion toimittajalle vinkin, että
metsästä kannattaisi tehdä ohjelma.
Borislav Borisov on yksi metsän puolesta taustalla toimineista. Hän kävi vuoden
aikana useita kertoja Meri-Rastilassa kuvaamassa. Sain tiedon hänen aikeistaan
koota aineistosta metsälle promootiovideo vasta, kun pari viikkoa sitten päädyin
itse mukaan materiaaliin.
Borislavin koostaman videon voi katsoa täältä.
2. syyskuuta 2012
Meri-Rastilassa on useita rakennustyömaita
KSV on perustellut haluaan rakentaa Meri-Rastilan rantametsään sillä, että alueella ei ennestään olisi kovan rahan asuntoja. Karttaa katsomalla kuitenkin huomaa, että Meri-Rastilassa on väitettyä monipuolisempi asutus. Verkkotien seudulla on pientaloja usealta vuosikymmeneltä ja Ramsinniemi on historiallinen huvila-alue. Lisäksi Meri-Rastilaan on 2000-luvulla rakennettu pääasiassa omistusasuntoja. Useita taloyhtiöitä on tälläkin hetkellä rakenteilla.
Harbonkadun tuntumaan ollaan rakentamassa neljää paritaloa. Kuvassa taustalla näkyy Meri-Rastilan tiellä sijaitsevia Hitas-kerrostaloja.
Meri-Rastilassa sijaitsevan Ramsinranta I:n alueen piti olla valmis vuoden 2005 loppuun mennessä. Alue on edelleen kesken. Kuvassa on rivi- ja paritaloyhtiö, jonka asunnoista puolet on valmiina. Loppuja alettiin rakentaa alkukesästä, mutta työt eivät ole edistyneet muutamaan kuukauteen.
Ramsinranta II:een ollaan tällä hetkellä rakentamassa rivitaloasuntoja Pärnunkadulle. Samoin kuin naapurissa Ramsinranta I:ssä, myös tällä alueella aikataulut ovat venyneet.
Ramsinranta II:n ensimmäiset talot valmistuivat vuonna 2008 Rastilannevan luonnonsuojelualueen viereen. Luonnonsuojelualue olisi tarvinnut ympärilleen suojavyöhykkeen. Nyt aluskasvillisuus on paikoin kokonaan kulunut. Myös Meri-Rastilan länsirannalla haittavaikutukset ulottuisivat suunnittelualuetta laajemmalle, jos sinne rakennettaisiin KSV:n suunnitelman mukaisesti.
Ei kahta ilman kolmatta: Ramsinranta III tekee jo tuloaan. Sen vuoksi Ramsinniementietä reunustavat lepät joutuvat väistymään, koska autojen kulkuväylää halutaan leventää. Kapea kulkuväylä olisi kuitenkin omiaan hillitsemään ajonopeuksia. Ramsinniementie on monen lapsen koulutie.
Meri-Rastilan Ramsinrannassa on mahdollisuus pohtia, missä kunnossa nyt rakennettavat talot tulevat olemaan muutaman kymmenen vuoden kuluttua. Aikoinaan Alkon koulutuskeskuksena ja sittemmin hotellina toiminut Vuoranta antaa nyt tilaa uudelle elämälle.
Teksti: Hanna-Leena Ylinen, kuvat: Olli Vento
Harbonkadun tuntumaan on tulossa paritaloja. |
Harbonkadun tuntumaan ollaan rakentamassa neljää paritaloa. Kuvassa taustalla näkyy Meri-Rastilan tiellä sijaitsevia Hitas-kerrostaloja.
Osa Hiidenmaankadulla sijaitsevasta taloyhtiöstä on edelleen kesken. |
Meri-Rastilassa sijaitsevan Ramsinranta I:n alueen piti olla valmis vuoden 2005 loppuun mennessä. Alue on edelleen kesken. Kuvassa on rivi- ja paritaloyhtiö, jonka asunnoista puolet on valmiina. Loppuja alettiin rakentaa alkukesästä, mutta työt eivät ole edistyneet muutamaan kuukauteen.
Pärnunkadulle rakennetaan rivitaloja. |
Ramsinranta II:een ollaan tällä hetkellä rakentamassa rivitaloasuntoja Pärnunkadulle. Samoin kuin naapurissa Ramsinranta I:ssä, myös tällä alueella aikataulut ovat venyneet.
Rastilannevan luonnonsuojelualue olisi tarvinnut suojavyöhykkeen. |
Ramsinranta II:n ensimmäiset talot valmistuivat vuonna 2008 Rastilannevan luonnonsuojelualueen viereen. Luonnonsuojelualue olisi tarvinnut ympärilleen suojavyöhykkeen. Nyt aluskasvillisuus on paikoin kokonaan kulunut. Myös Meri-Rastilan länsirannalla haittavaikutukset ulottuisivat suunnittelualuetta laajemmalle, jos sinne rakennettaisiin KSV:n suunnitelman mukaisesti.
Ramsinniementietä reunustavat lepät saavat väistyä. |
Ei kahta ilman kolmatta: Ramsinranta III tekee jo tuloaan. Sen vuoksi Ramsinniementietä reunustavat lepät joutuvat väistymään, koska autojen kulkuväylää halutaan leventää. Kapea kulkuväylä olisi kuitenkin omiaan hillitsemään ajonopeuksia. Ramsinniementie on monen lapsen koulutie.
Vuorannan seinässä on elämää. |
Meri-Rastilan Ramsinrannassa on mahdollisuus pohtia, missä kunnossa nyt rakennettavat talot tulevat olemaan muutaman kymmenen vuoden kuluttua. Aikoinaan Alkon koulutuskeskuksena ja sittemmin hotellina toiminut Vuoranta antaa nyt tilaa uudelle elämälle.
Teksti: Hanna-Leena Ylinen, kuvat: Olli Vento
31. elokuuta 2012
Meri-Rastilan metsän mysteerikivi
Meri-Rastilan mysteerikivestä on louhittu paloja ja siinä on poran reikiä. |
Kesän aikana
olen inventoinut Meri-Rastilan metsää ja nähnyt paljon sellaista, mitä en olisi
arvannut kotikulmiltani löytyvän. Yksi erikoisista löydöistä on rannan
tuntumassa oleva kivi, josta on louhittu paloja ja jossa on poran reikiä.
Näyttää siltä, että irrotetuista lohkareista on aikoinaan alettu rakentaa kiven lähistölle pengertä
tai kivijalkaa.
Tunnetko
kiven tarinan? Jos, niin kerro se osoitteeseen hlylinen(at)gmail.com ja lisään tiedon blogiin.
Teksti: Hanna-Leena Ylinen, kuva: Olli Vento
Teksti: Hanna-Leena Ylinen, kuva: Olli Vento
30. elokuuta 2012
Kaupungin olemus
Hanna-Leena Ylinen pohti miksi kaupunki tuottaa huonoa
ympäristöä. Asukkaiden vastustuksesta huolimatta harvennetaan ja hakataan
metsiköitä, esimerkiksi, ja muutetaan puistomaisemmiksi. Välitön syy lienee
liikamäärä työntekijöitä rakennusvirastossa. Mutta tuntuu että pienenkin
bisneksen edistäminen olisi myös kaupungille tärkeämpää kuin luonnonmukainen
kaunis ympäristö. Rakennuttajayhtiöiden isot bisnekset ovat itsestään selvästi
”kehittämisprojektien” takana.
Joudumme
kysymään mikä on yleensä kaupunki.
Kaupunkeja
on ollut muutaman tuhannen vuoden ajan. Kun maanviljely oli keksitty, alkoi
myös kertyä ylijäämävarallisuutta. Vaihto eli kauppa tuli tarpeelliseksi. Sitä
käytiin tietysti hyvien kulkuyhteyksien varrella, rannikoilla, jokilaaksoissa,
tasankojen tienoilla jne. Sinne kertyi kauppiaita ja heille rakennuksia.
Edelleen
kaupunki on nimensä mukaisesti (vrt. ruotsin köping, joka on samaa kantaa kuin
suomen sana) olennaisesti kauppapaikka. Siitä ei kenelläkään voi olla epäilystä
esimerkiksi Helsingin keskustassa. Kaupallisuus käy päälle kaikkialla.
Entä
mikä on kaupunginhallinto?
Alun
perin sen joka elimellä on varmasti ollut järkiperäinen tarkoitus.
Kaupunginjohtaja, palokunnat, poliisi, sosiaalihuolto, kaupunginvaltuustot jne.
Mutta
kuten organisaatiot aina, jokainen kaupungin organisaatio pyrkii vakiintuessaan
edelleen vahvistamaan itseään. Perustelu on selvä, pinnallisesti: Me voisimme
hoitaa tehtävämme paremmin, jos meillä olisi enemmän määrärahoja ja enemmän
toimihenkilöitä ja toimivaltaa. Tietysti vaatimuksista seuraa myös kilpailua
instituuttien kesken. Mutta nykyisen suurtuotannon ja suuren kansantulon aikana
jaettavaa riittää.
Hallinnon
kasvaessa sille syntyy myös näköharha. Se rupeaa pitämään itse itseään
kaupunkina. Hallinnon vinoutuneesta näkökulmasta Helsinki ei ole enää
olennaisesti kauppapaikka, eikä Helsinki ole myöskään sen asukkaat,
helsinkiläiset, vaikka niin usein propagandasävyisesti vakuutellaan.
Kaupunginhallinnon kannalta Helsinki on Helsingin hallintorakenne. Sen
elossapysyminen ja vahvistuminen on todellinen tavoite kaupungin virkakunnassa.
Tätä
varten tarvitaan verotuloja. Ja verotuloja varten tarvitaan työtä ja toimintaa,
ja niitä varten väkeä työtä tekemään. Siis kasvu, sekä talouden että väestön,
on Helsingin tapaisen suurkaupungin hallintokoneiston itsestään selvä tavoite.
Niin
varallisuudeltaan kuin sivistystasoltaan muita vahvemmat suomenruotsalaiset
voivat tarvittaessa luopuakin asemistaan, myös kaupunginhallinnoissa.
Tammisaaren kaupunkia ei enää ole, hallinnollisesti. Se on osa suurempaa
Raaseporin kuntakokonaisuutta. Tammisaaren kaupungin ei tarvitse enää kasvaa.
Se voi säilyä surrealistisen kauniina puukaupunkina, jossa meri ja huvitukset
ovat pääasioita. Talouselämä ja hallinto ovat jossakin kulisseissa, kaikeksi
onneksi. Niiden kasvuvaatimukset eivät pääse pilaamaan keskustaa ainakaan.
Helsingissä
järkeistäminen on mahdotonta. Suurkaupunki on syntynyt siten että kaikkialta
maasta on tullut väkeä, useimmiten vielä hyvin toimintatarmoista. Osa heistä on
ajautunut kaupunginhallintoonkin. Kasvu vaatii täällä lisää kasvua joka alalla,
eikä luopuminen tule kysymykseen. Ei luopuminen uusista asukkaista,
asunto-alueista, kauppakeskuksista, liikenneyhteyksistä, hallintoelimistä,
kansainvälisistä yhteyksistä, taidetapahtumista – ei mistään.
Ja yleinen kasvuideologia tukee kaikkea.
Teksti: Erkki Haapaniemi
Teksti: Erkki Haapaniemi
Viherrakentaminen tuottaa huonoa ympäristöä
Rastilan uusittu kuusiaita on esimerkki viherrakentamisen tuottamasta huonosta ympäristöstä. |
Viime aikoina olen miettinyt viherrakentamista, joka sanana kuulostaa myönteiseltä, vaikka tosiasiassa kyse on pelkästä
bisneksestä. Kaupunkiluonnon ja asukkaiden kannalta paras ratkaisu olisi,
että viheralueilla annettaisiin vallita hallittu hoitamattomuus. Tämän luulisi
olevan myös kaupungin kannalta järkevin vaihtoehto, koska se ei maksa juuri
mitään.
Helsingissä näyttää unohtuvan, että kaupungin kuuluisi olla
asukkaitaan varten. Usein tuntuu, että kaupunki kokee tehtäväkseen pikemminkin
tuottaa liiketoimintaa yrityksille. Vai miksi kaupunki luonnontilaisten
ympäristöjen sijaan näyttäisi suosivan viherrakentamista vaativia puistoja,
joita varten tarvitaan konsultteja laatimaan suunnitelmia ja viheralan
yrityksiä toteuttamaan ne?
Rastilan leirintäalueen tuntumassa ollut komea kuusiaita on tyypillinen esimerkki viherrakentamisesta. Aita oli
merkitty asemakaavaan kaupunkikuvallisesti merkittäväksi ja säilytettäväksi
elementiksi. Kaupungin tulkinta säilyttämisestä oli omalaatuinen: puolet
hyväkuntoisista vanhoista kuusista kaadettiin vuonna 2009 ja loput 2010.
Tilalle istutettiin joulukuusipellolta näyttänyt rivistö serbiankuusia, joista
pystyi ilman puutarha-alan koulutustakin arvaamaan, etteivät ne tule pärjäämään.
En
ollut vielä alkanut dokumentoida Helsingin kaupungin toimia ennen
Rastilan vanhan kuusiaidan kaatamista. Kuvia aidasta löytyy kuitenkin täältä.
6. elokuuta 2012
Kiviä Meri-Rastilassa
Meri-Rastilan muinaisranta on Helsingin todennäköisesti laajin Litorina-meren aikainen rantakivikko.
Muinaisrantakivikkoa Meri-Rastilassa. |
Meri-Rastilan muinaisranta on keskeistä pirunpeltoa laajempi kokonaisuus. Sammaleen peittämää kivikkoa on kaikkialla metsässä ja muinaisrannan yhteys mereen on säilynyt.
Muinaisrannan ohella jääkaudella Meri-Rastilaan kulkeutuneet siirtolohkareet lisäävät alueen geologista merkittävyyttä. Jos Meri-Rastilaan rakennettaisiin KSV:n suunnitelman mukaisesti, mm. kuvassa oleva valtava siirtolohkare joutuisi väistymään.
Tämä valtava siirtolohkare jäisi rakentamisen alle. |
Teksti: Hanna-Leena Ylinen, kuvat: Olli Vento
1. elokuuta 2012
Suunnittelualueen reunalta
Vaikka Meri-Rastilan suunnittelualueen reuna on Vuosaaren sillan ja
Vuotien lähellä, on siellä lasten suosiman pulkkamäen
("matomäki") lisäksi monimuotoista luontoa. Metsä myös suojaa
Meri-Rastilan tiellä olevaa asutusta liikenteen melulta ja
hiukkaspäästöiltä.
Ilmastonmuutoksen edetessä alueen kasvillisuus vähentää äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamia haittoja mm. muodostamalla asutuksen eteen tuulensuojan sekä imemällä vettä rankkasateiden aikana. Kasvillisuus auttaa myös hillitsemään ilmaston lämpenemisen aiheuttamia terveyshaittoja, koska luontoalueilla ilman lämpötila pysyy noin asteen alhaisempana kuin rakennetuilla alueilla.
Teksti: Hanna-Leena Ylinen, kuvat: Olli Vento
Ilmastonmuutoksen edetessä alueen kasvillisuus vähentää äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamia haittoja mm. muodostamalla asutuksen eteen tuulensuojan sekä imemällä vettä rankkasateiden aikana. Kasvillisuus auttaa myös hillitsemään ilmaston lämpenemisen aiheuttamia terveyshaittoja, koska luontoalueilla ilman lämpötila pysyy noin asteen alhaisempana kuin rakennetuilla alueilla.
Kalliota ja kasvillisuutta suunnittelualueen reunan tuntumassa. |
Lehtipuita suunnittelualueen reunan lähistöllä. |
17. heinäkuuta 2012
Yleistä vai yksityistä?
Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa 2009 - 2012 todetaan yhdeksi
periaatteeksi ”yhtenäisten viheralueiden ja viheralueyhteyksien
säilyttäminen sekä
rantojen säilyttäminen kaikkien kaupunkilaisten virkistyskäytössä”.
Strategiaohjelman voimassaoloaikana on Meri-Rastilan Lohiniemenrantaan rakennettu kolme yksityistä rantasaunaa asukkaiden aiemmin suosimille retkipaikoille. Isoimman saunan vierestä purettiin lepakkojen lisääntymispaikkana käyttämä vaja, joka olisi tullut luonnonsuojelulain 49 §:n mukaan säilyttää. Kaikkien saunojen ympäristöt on huolella merkitty yksityisalueiksi.
Uusin sauna sijaitsee rannalla, jolla monilla Vuosaaren asukkailla oli tapana käydä uimassa tai nauttimassa ulkokahvit. Meitä aiempia käyttäjiä muistutetaan rannan muuttuneesta statuksesta peräti viidellä yksityisaluekyltillä.
Missä ovat ne viheralueet ja rannat, joita strategiaohjelman periaate tarkoittaa?
Teksti: Hanna-Leena Ylinen, kuva: Olli Vento
Strategiaohjelman voimassaoloaikana on Meri-Rastilan Lohiniemenrantaan rakennettu kolme yksityistä rantasaunaa asukkaiden aiemmin suosimille retkipaikoille. Isoimman saunan vierestä purettiin lepakkojen lisääntymispaikkana käyttämä vaja, joka olisi tullut luonnonsuojelulain 49 §:n mukaan säilyttää. Kaikkien saunojen ympäristöt on huolella merkitty yksityisalueiksi.
Uusin sauna sijaitsee rannalla, jolla monilla Vuosaaren asukkailla oli tapana käydä uimassa tai nauttimassa ulkokahvit. Meitä aiempia käyttäjiä muistutetaan rannan muuttuneesta statuksesta peräti viidellä yksityisaluekyltillä.
Kyltti saunan edessä, Lohiniemenranta, Meri-Rastila |
Missä ovat ne viheralueet ja rannat, joita strategiaohjelman periaate tarkoittaa?
Teksti: Hanna-Leena Ylinen, kuva: Olli Vento
30. kesäkuuta 2012
Rakentamisen jäljet ennen ja nyt
Aiemmin rakentaminen sovitettiin ympäristöön. Vielä 1970-luvulla
kerrostalot saattoivat myötäillä kallion muotoja siten, että samassa
talossa asuinkerrosten lukumäärä vaihteli maaston korkeuden mukaan.
Alla on kuva Vuosaaren Kallahdesta. Paikalla oli noin 100-vuotias huvila, joka tuhoutui tulipalossa vuonna 2010. Maasto on purkutöiden jälkeen jo lähes palautunut.
Nykyinen rakennustekniikka sen sijaan muuttaa maaston lopullisesti. Alla on kuva rakennustyömaalta Vuosaaren Meri-Rastilasta. Kun paikalle rakennettava rivitalo muutaman kymmenen vuoden kuluttua tulee elinkaarensa päähän, ei sen tieltä räjäytettyä kumpuilevaa kalliota pysty palauttamaan. Taustalla näkyy vuonna 2005 valmistunut asuintalo, jonka myyntivalttina oli "luonnonkaunis, kallioinen ympäristö".
Teksti: Hanna-Leena Ylinen
Alla on kuva Vuosaaren Kallahdesta. Paikalla oli noin 100-vuotias huvila, joka tuhoutui tulipalossa vuonna 2010. Maasto on purkutöiden jälkeen jo lähes palautunut.
Tästä paloi noin satavuotias huvila vuonna 2010. Vuosaari, Kallahti. |
Nykyinen rakennustekniikka sen sijaan muuttaa maaston lopullisesti. Alla on kuva rakennustyömaalta Vuosaaren Meri-Rastilasta. Kun paikalle rakennettava rivitalo muutaman kymmenen vuoden kuluttua tulee elinkaarensa päähän, ei sen tieltä räjäytettyä kumpuilevaa kalliota pysty palauttamaan. Taustalla näkyy vuonna 2005 valmistunut asuintalo, jonka myyntivalttina oli "luonnonkaunis, kallioinen ympäristö".
Rakennustyömaa vuonna 2012. Vuosaari, Meri-Rastila. |
2. kesäkuuta 2012
OURCity-näyttely
OURCity – Vaihtoehtoinen asemakaava Meri-Rastilaan –hanke on esillä näyttelyssä Meri-Rastilan ostoskeskuksessa (Meri-Rastilan kuja 2, 00980 Helsinki) 4.6.-17.6.2012.
Projektin tavoitteena on ollut tehdä alueen asukkaiden näkemyksiin ja toiveisiin perustuva uusi asemakaava Meri-Rastilaan.
Hanke tuotti selvityksenä A3-kirjan, joka äskettäin toimitettiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle tutustuttavaksi. Selvitystä käsiteltiin lautakunnassa vaihtoehtosuunnitelmana lautakunnan käsittelyssä olevalle kaupunkisuunnitteluviraston tekemälle osayleiskaavaluonnokselle.
Työskentelemällä yhteistyössä Pro Meri-Rastila -liikkeen ja Meri-Rastilan aluefoorumin kanssa OURCity tuotti suunnitelman, joka ratkaisi Meri-Rastilan kohtaamat avoimet kysymykset alueen omien asukkaiden avustuksella.
OURCity-ryhmä |
Vaihtoehtosuunnitelma jättää laajan Meri-Rastilan ulkoilualueen koskemattomaksi, mutta samalla hyödyntää vajaakäytössä olevaa Rastilan metroasemaa.
Suunnitelman esittämä uusi ja dynaaminen arkkitehtoninen kerrostuma pyrkii elävöittämään Meri-Rastilaa ja vähentämään ennaltaehkäisevästi alueen oletettua ekonomisen segregaation mielikuvaa.
Vaihtoehtoinen asemakaava Meri-Rastilaan -projekti kuuluu MEIDÄN OURCity ry:n kokonaishankkeeseen ja on virallinen osa World Design Capital Helsinki 2012 –ohjelmaa.
Lisätietoa OURCity-ryhmästä ja projektista löytyy blogista: http://meidankaupunki.wordpress.com/
23. toukokuuta 2012
Suomalaiselle metsäaktivistille Pohjoismaiden neuvoston luonto- ja ympäristöpalkinto
Pohjoismaiden neuvoston luonto- ja ympäristöpalkinto on tänään
22.5. myönnetty suomalaiselle metsäaktivisti Olli Manniselle. Palkinto
myönnetään pohjoismaiselle yritykselle, organisaatiolle tai henkilölle,
joka on esikuvallisesti ottanut luonnon ja ympäristön huomioon
toiminnassaan tai joka on muutoin antanut merkittävän panoksen luonto-
ja ympäristötyöhön. Palkinto on suuruudeltaan 350 000 Tanskan kruunua
eli noin 47 000 euroa.
Olli Mannisen (s. 1974) tinkimätön työ metsäluonnon puolesta on jatkunut katkeamatta vuodesta 1998. Ennen kaikkea Manninen on koko ajan keskittynyt suojelemattomien arvokkaiden metsäalueiden luontoarvojen kartoittamiseen ja lajitiedon keräämiseen. Manninen on toiminut vapaaehtoisena useissa luontojärjestöissä.
Mannisen tuottama kartoitustieto on ollut merkittävässä roolissa erityisesti viime vuosien suurissa suojelupäätöksissä Pohjois-Suomessa. Samalla hän on hankkinut vankan osaamisen erityisesti sieni- ja jäkälälajiston tuntijana. Vuodesta 2005 alkaen Manninen on rakentanut yhteistyötä suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten luonnonsuojelijoiden välille. Viime vuosina hän on viettänyt vuosittain useita kuukausia Ruotsin ja Norjan suojelemattomia metsiä kartoittaen.
"Haluan nähdä palkinnon kunnianosoituksena koko vapaaehtoiselle luonnonsuojelutyölle, jota ihmiset tekevät järjestöissä ja omatoimisesti. Vapaaehtoistyön merkitys luonnonsuojelun edistämisessä on aina ollut ratkaisevan tärkeä", sanoo maastosta Ruotsin Etelä-Värmlannista tavoitettu Olli Manninen.
"Kesät metsissä ja talvet karttojen, ilmakuvien ja mikroskoopin parissa viettävä Olli on innostanut ja opastanut vuosien mittaan lukemattomia luontoharrastajia toimimaan uhanalaisen metsäluonnon suojelun edistämiseksi", iloitsee Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajander.
Palkinnon myöntamistä Manniselle ehdottivat Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Hän on toiminut Luonto-Liiton metsäryhmän pitkäaikaisena puheenjohtajana ja Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonsuojeluvaliokunnan jäsenenä.
Hakemusta tukivat useat eturivin tutkijat ja pohjoismaiset järjestöt, kuten Greenpeace, Natur och Miljö, Norjan luonnonsuojeluliitto ja Ruotsin luonnonsuojeluliitto.
Suomen luonnonsuojeluliiton tiedote 22.5.2012
http://www.epressi.com/ tiedote/ymparisto-ja-luonto/ suomalaiselle- metsaaktivistille- pohjoismaiden-neuvoston- luonto-ja-ymparistopalkinto
Olli Mannisen (s. 1974) tinkimätön työ metsäluonnon puolesta on jatkunut katkeamatta vuodesta 1998. Ennen kaikkea Manninen on koko ajan keskittynyt suojelemattomien arvokkaiden metsäalueiden luontoarvojen kartoittamiseen ja lajitiedon keräämiseen. Manninen on toiminut vapaaehtoisena useissa luontojärjestöissä.
Mannisen tuottama kartoitustieto on ollut merkittävässä roolissa erityisesti viime vuosien suurissa suojelupäätöksissä Pohjois-Suomessa. Samalla hän on hankkinut vankan osaamisen erityisesti sieni- ja jäkälälajiston tuntijana. Vuodesta 2005 alkaen Manninen on rakentanut yhteistyötä suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten luonnonsuojelijoiden välille. Viime vuosina hän on viettänyt vuosittain useita kuukausia Ruotsin ja Norjan suojelemattomia metsiä kartoittaen.
"Haluan nähdä palkinnon kunnianosoituksena koko vapaaehtoiselle luonnonsuojelutyölle, jota ihmiset tekevät järjestöissä ja omatoimisesti. Vapaaehtoistyön merkitys luonnonsuojelun edistämisessä on aina ollut ratkaisevan tärkeä", sanoo maastosta Ruotsin Etelä-Värmlannista tavoitettu Olli Manninen.
"Kesät metsissä ja talvet karttojen, ilmakuvien ja mikroskoopin parissa viettävä Olli on innostanut ja opastanut vuosien mittaan lukemattomia luontoharrastajia toimimaan uhanalaisen metsäluonnon suojelun edistämiseksi", iloitsee Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajander.
Palkinnon myöntamistä Manniselle ehdottivat Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Hän on toiminut Luonto-Liiton metsäryhmän pitkäaikaisena puheenjohtajana ja Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonsuojeluvaliokunnan jäsenenä.
Hakemusta tukivat useat eturivin tutkijat ja pohjoismaiset järjestöt, kuten Greenpeace, Natur och Miljö, Norjan luonnonsuojeluliitto ja Ruotsin luonnonsuojeluliitto.
Suomen luonnonsuojeluliiton tiedote 22.5.2012
http://www.epressi.com/
8. toukokuuta 2012
Luontojärjestöt: Meri-Rastilan ulkoilualue on maakunnallisesti merkittävä
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ovat julkistaneet yhteisen kannanoton tänään tiistaina 8.5. kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn uudelleen tulevasta Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaluonnoksesta: Kannanotto liittyen Meri-Rastilan osayleiskaavehdotukseen.
7. toukokuuta 2012
Kommentteja keskusteluun Meri-Rastilan osayleiskaavaluonnoksesta ja OURCity- vaihtoehtokaavasta
Väite: Asuntoja tarvitaan Helsingissä lisää väestöpaineen ja asumisväljyyden kasvun takia
Pro Meri-Rastila: Asumisväljyyden kasvattaminen on ristiriidassa ilmastonmuutoksen torjumisen kanssa. Merenrannoille ja arvokkaille luontoalueille rakentaminen on huono ratkaisu asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiseksi; on mahdollista löytää paikkoja, joissa rakentaminen on mahdollista luontoarvoja uhraamatta.
Väite: Vuosaareen jää joka tapauksessa viheralueita runsaasti yli Helsingin keskiarvon
Pro Meri-Rastila: Meri-Rastilan ulkoilualue arvioitiin Helsingin kaupungin rakennusviraston vuonna 2009 teettämässä kyselyssä Etelä-Vuosaaren arvostetuimmaksi luontoalueeksi. Hyvät lähiluontoalueet tukevat tutkitusti hyvinvointia. Vuosaari on laaja kaupunginosa: jos viheralueelle ei pääse kävellen, sinne mennään harvoin ja tuki hyvinvoinnille jää vähäiseksi.
Meri-Rastilan ulkoilualueen luontoarvoja on tutkittu vuonna 2011 perusteellisesti Helsingin ympäristökeskuksen teettämissä, mutta vielä julkaisemattomassa METSO-inventoinnissa. Julkisuudessa muualla jo esiintyneiden tietojen mukaan suuri osa osayleiskaavahankkeen alueesta on maakunnallisestikin arvokasta luontoaluetta.
Osayleiskaavahankkeen käynnistyessä vuoden 2009 syksyllä tutkittua tietoa alueen luonnosta oli varsin rajoitetusti saatavissa. Arvokasta monimuotoista lähiluontoa on Helsingissä nykyään vähän, eivätkä kaupunkimetsät kestä luonnoltaan monimuotoisena pieniksi tilkuiksi pilkottuina.
Väite: Rastilan metroasema tarvitsee lisää käyttäjiä lähialueelta
Pro Meri-Rastila: Uutta asumista on suunniteltu itäisen metroradan lähelle jo nyt niin paljon, ettei metron kapasiteetti tulevaisuudessa enää riitä.
Metro on jo nyt ruuhka-aikoina kuljetuskykynsä rajoilla Itä-Helsingissä, ja metron tulevaan kehittämiseen liittyy lisääntyvä määrä avoimia kysymyksiä Espoon suunnan vaatimien nykyistä lyhyempien junien vuoksi. Työmatkalaiset eivät halua seistä metrossa, vaan siirtyvät henkilöautoihin.
Väite: Meri-Rastilan vuokra-asuntovaltaisuuden vuoksi alueelle tarvitaan korkeatasoisia omistusasuntoja
Pro Meri-Rastila: Asumismuotoa keskeisempää on, että hyvän elämän edellytykset on järjestetty toimivasti. Rakennetun ympäristön lisäksi vaikuttavat myös luontoalueet ja kaupungin palvelurakenteen koko kirjo. Myös asuinalueen ihmisten yhteisöllisyydellä ja oma-aloitteisuuden rohkaisemisella on merkitystä.
Meri-Rastilan länsiranta ei ole houkutteleva asuinpaikka sillalta tulevan melun ja hiukkaspäästöjen vuoksi. Uusi Ranta-Rastilaksi hahmoteltu alue ei kehittäisi lainkaan nykyistä Meri-Rastilaa, vaan huonontaisi sen viihtyisyyttä tuhoamalla ison osan alueen keskeistä vetovoimatekijää: Meri-Rastilan ulkoilualuetta.
Korkeatasoisia asuntoja voi sen sijaan rakentaa OURCity-vaihtoehtokaavan esittämänä täydennysrakentamisena.
Väite: OURCity-vaihtoehtokaavan täydennysrakentamisena ehdottamia omistusasuntoja on käytännössä mahdoton toteuttaa Meri-Rastilassa
Pro Meri-Rastila: Jos muut rakennuttajat eivät ole kiinnostuneita korkeatasoisten omistus- ja asumisoikeusasuntojen rakentamisesta ulkoilualueen ja meren läheisyyteen, on rakentaminen mahdollista toteuttaa kaupungin oman rakennuttajayhtiön Helsingin Asuntotuotantotoimiston (ATT) kautta.
Vaihtoehtokaavassa esitetty rakentaminen on myös sijoitettu kokonaisuuksiksi, joiden toteuttaminen on taloudellisesti järkevää. Väitämme myös, että asukaslähtöinen kaupunkisuunnittelu lisää alueen kiinnostavuutta nostamalla keskeiseksi hienon luontoalueen ja asukkaiden yhteisöllisyyden.