Keskustelutilaisuus Vuorannan vastaanottokeskuksen avaamiseen liittyen

Maanantaina  9.11. klo 18 Vuorannan ruokasalissa, Vilsandinkuja 4, Vuosaari, Helsinki.

Suomen Punainen Risti avaa Vuosaaren Vuorantaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen. Suunniteltu keskuksen avaamispäivä on ma 9.11. tai ti 10.11.

Toivotamme vuosaarelaiset ja erityisesti Vuorannan alueen naapuruston ihmiset tervetulleeksi jakamaan ajatukset, huolenaiheet ja ideat liittyen yksikön avaamiseen. Mitä toiveita ja tarpeita teillä, paikalliset, on, liittyen rinnakkaiselon sujumiseen? Haluamme avata keskustelun jo etukäteen.

Tilaisuuden vetäjänä toimii Naapuruussovittelun keskuksen Miriam Attias. Paikalla kertomassa keskuksen perustamisesta sekä vastaamassa kysymyksiin ovat Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin järjestöpäällikkö Ari Hakala sekä tulevan vastaanottokeskuksen työntekijä.

Jos et pääse paikalle, voit laittaa kysymyksiä sähköpostiin miriam.attias@pakolaisapu.fi tai soittaa numeroon  040 561 83 76. Asukkaiden toiveiden mukaan tulemme mahdollisesti järjestämään myös uusia tilaisuuksia, joten toivomanne teemat ja vastauksia vaille jäävät kysymykset tullaan käsittelemään myöhemmin jos ei ensimmäisessä tilaisuudessa.

Pro Meri-Rastila -työryhmän mielipide Meri-Rastilan täydennysrakentamisen alustavista hahmotelmista

Pro Meri-Rastila -työryhmä kiittää mahdollisuudesta ottaa kantaa kaupunkiuudistuksen alustaviin hahmotelmiin vielä ennen luonnosvaihetta.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Työryhmän mielestä täydennysrakentamisen tulee olla aidosti viihtyisyyttä lisäävää ja alueen vahvuuksia korostavaa. Poikkeuksellisen mittava täydennysrakentaminen vaatii rakentamiseen selkeää johtoajatusta sekä uusiin asumisen ja ympäristörakentamisen innovaatioihin tähtäämistä. Lähtökohtana pitää lisäksi olla huolellinen harkinta, minne uudet rakennukset sopivat, ja vasta sen jälkeen voidaan laskea uudet kerrosneliömetrit.

Kaupunkisuunnitteluviraston alustavissa hahmotelmissa ei juuri näy asukkaiden arkea kohottavia asioita tai esimerkiksi kestävää kehitystä edistävien uusien ideoiden lanseeraamista, mistä herää kysymys, onko suunnitelma jo syntyessään vanhanaikainen? Alueelle on ahdettu täydennysrakentamista asukas- ja kerrosneliömetrimäärien lähes kaksinkertaistamiseksi. Tämä ei toteutuessaan kunnioita alueen suunnittelun alkuperäisiä ajatuksia yhteisöllisyydestä, väljyydestä ja luonnonläheisyydestä eli uudenlaisesta urbaanista lähiöasumisesta (Erkki Korhonen – Ari Niska, Meri-Rastila -kaupunkikylä. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 1994:15).

Massiivinen lisärakentaminen Meri-Rastilan alueelle ei lisää alueen sosiaalista eheyttä, jota kaavoitussuunnitelmilla ainakin alussa haettiin. Asuntojen hallintaperusteen monipuolistuminen vaatii onnistuakseen korkeatasoista arkkitehtuuria kaikissa uudisrakentamiskohteissa, väljyyttä keskeisillä luontoalueilla sekä mielenkiintoisia uusia ratkaisuja. Rakennusten ja asuintalojen vetovoimatekijöitä voisivat olla mm. puurakentaminen, viherkatot, kaupunkiviljelyn edistäminen monipuolisilla rakenteilla (viherparvekkeet, kasvihuoneet), ekologiset ratkaisut kuten aurinkoenergian hyödyntäminen sekä panostaminen kävelyn ja polkupyöräilyn edistämiseen alueella.

Rakentaminen

Pro Meri-Rastila ehdottaa, että ennen suunnittelun jatkamista tutkitaan mahdollisuudet rakentaa metroradan ja Vuotien päälle. Metroa rakennettaessa on radan alle alueen suunnittelussa olleen arkkitehdin mukaan tehty tuplaeristys tärinän ja melun estämiseksi. Vuotien mahdolliseen kattamiseen on myös varauduttu jo Rastilankallion suunnitteluvaiheessa.

Haruspuisto, Meri-Rastilan sydän, on säilytettävä rakentamattomana. Se on esimerkiksi pienille lapsille ja lapsiperheille tärkeä lähivirkistysalue, joka on pitkälti toiminut sellaisena kokoavana alueena kuin sen kaavoituksen keinoin haluttiinkin toimivan.

Ison Kallahden puiston kallioille rakentaminen on täysin harkitsematonta. Niittyalueelle ei tarvita liikuntakenttää, koska urheiluharrastukset voidaan keskittää Haruspuistoon ja Kallahden kentälle. Puisto meren rannalla sopii hyvin rauhalliseen oleiluun ja viljelyharrastuksiin.  Ison Kallahden puiston itäosa on ympäristökeskuksen vuonna 2011 teettämissä helsinkiläisen metsäluonnon monimuotoisuutta selvittäneissä METSO-inventoinneissa todettu arvokkaaksi I- ja II-luokan alueeksi (M7 Meri-Rastila) ja puiston niittyalue on arvokas vuosaarelaisena perinnemaisemana. Puiston luonnonmukaisuuden säilyttäminen turvaa myös läheisen Kallahdenniemen Natura-arvojen toteutumista.

Meri-Rastilan tori tulee säilyttää ja sitä tulee kehittää. Siitä tulee tehdä viihtyisä olohuone kaikille asukasryhmille. Torin laidalle sopii erinomaisesti suuri asukkaiden käytössä oleva monitoimitila. Kauppakeskus on uudistuksen tarpeessa ja varsinkin sen Vuotien puoleinen takapiha antaa huonon ensivaikutelman koko Meri-Rastilasta. Tontille sopii Pro Meri-Rastilan mielestä lisärakentamista.

1980-luvulla kaupunkisuunnitteluun tullutta ja Meri-Rastilassakin osin toteutettua ideaa aukioista, piazzoista, tulisi jatkaa Meri-Rastilassa. Hahmotelmassa esitettyä täydennysrakentamista Fokkatorille ei liikkeen mielestä tule sen vuoksi toteuttaa. Muutenkin Merirasti-korttelin viereen kaavaillun lisärakentamisen osalta on syytä tarkistaa, huononnetaanko sillä korttelissa nykyisin sijaitsevien koulun ja päiväkodin valonsaantia liikaa.

Lopuksi

Jotta nykyiset asukkaat viihtyvät jatkossakin Meri-Rastilassa ja jotta alue houkuttelee uusia asukkaita, on pienennettävä täydennysrakentamisen aiottua määrää ja panostettava Meri-Rastilan vahvuuksien säilyttämiseen ja uusiin kiinnostaviin asumisratkaisuihin.  Pro Meri-Rastila edellyttää, että tutkitaan vielä mahdollisuudet rakentaa metroradan ja Vuotien päälle ja että vetäydytään kokonaan ainakin Haruspuiston ja Ison Kallahden puiston rakentamissuunnitelmista.

Pro Meri-Rastila on valmis yhteistyöhön kaupunkisuunnitteluviraston kanssa ja toivoo, että hyväksi koettu avoin keskustelu kaupunkiuudistuksesta jatkuu asukkaiden kanssa.

Helsingissä 30.10.2015

Pro Meri-Rastila -liikkeen puolesta

Hanna-Kaisa Siimes

Meri-Rastilan kaavakävelyt 5. ja 7.10.2015

Kaupunkisuunnitteluvirasto suunnittelee Meri-Rastilan nykyiselle asuinalueelle uutta asuinrakentamista. Alueelle voisi 10–15 vuoden kuluessa valmistua asuntoja noin 3 300–4 600 uudelle asukkaalle. 

Alueella järjestetään kaksi kaavakävelyä:

Maanantaina 5.10. kierretään Pohjavedenpuiston ja Ison Kallahdenpuiston ympäristöissä. Lähtö on klo 17 Meri-Rastilan tien ja Halkaisijantien risteyksestä Kallahden peruskoulun kupeesta. Kävely päättyy keskusteluun karttojen ääressä Sjökullan torpalla, Harbonkatu 14.

Keskiviikkona 7.10. kierretään Ole Kandelininpuiston, Rysäpuiston ja Haruspuiston alueilla. Lähtö on klo 17 Meri-Rastilan ala-asteen pihalta, Jaluspolku 3. Kävely päättyy keskusteluun karttojen ääressä koululle.

Alustavia suunnitelmia voi kommentoida myös verkossa 1.–30.10.2015 osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/meri-rastila. Aineisto on lisäksi esillä Vuotalossa, Mosaiikkitori 2.

Lisätietoja:
http://kartta.hel.fi/applications/hanke/showplan.aspx?map=yes&ID=2015-002625

Ramsinniemi 28.7.2015

Ramsinniemi 28.7.2015

Vuosaaren Meri-Rastilassa sijaitsevaan Ramsinniemeen kohdistuu monenlaisia suunnitelmia. Ehdotuksessa Helsingin luonnonsuojeluohjelmaksi vuosille 2015 – 2024 esitetään, että niemen länsipuolella sijaitsevaa suojelualuetta laajennettaisiin jonkin verran.

Yleiskaavaluonnos puolestaan esittää Ramsinniemeen paitsi tiivistä asutusta myös Laajasalosta Vartiosaaren kautta kulkevaa "saaristoraitiotietä". Toivottavasti hankkeista luovutaan jo yleiskaavaehdotuksessa, sillä Uudenmaan liitto on lausunnossaan todennut Ramsinniemen ja Vartiosaaren rakentamisen maakuntakaavan vastaiseksi.

Julkaisin tammikuussa kuvia Ramsinniemestä. Kävin 28.7.2015 kuvaamassa, miltä niemellä näyttää nyt kesällä.

Ramsinniementie on kapea ja mutkainen. Jos tie suoristettaisiin ja levennettäisiin niin, että siihen mahtuisi raitiotie kahteen suuntaan, autokaistat ja kaupungin mainostama "pyöräilyn laatukäytävä", ei niemestä jäisi paljon jäljelle. Laajasalon Stansvikissa voi käydä katsomassa, millaisen tilan järjestely veisi.

Ramsinniementie on kapea ja mutkainen. 28.7.2015

Kuumaisemaa Laajasalon Stansvikissa. 13.6.2015

Luonnonsuojeluohjelma turvaisi osan Ramsinniemen länsipuolesta. Nykyinen luonnonsuojelualue on merkitty kuvaan harmaalla ja esitetyt laajennokset on rajattu mustilla viivoilla. Kartan mittakaava havainnollistaa osaltaan, miten ahtaaseen paikkaan saaristoraitiotietä on suunniteltu.

Ramsinniemi Helsingin luonnonsuojeluohjelmaehdotuksessa.

Ramsinniemen luonto on suojelurajauksen ulkopuolellakin monipuolinen. Niemen itärannalla näyttää nyt tältä:

Ramsinniemen itäpuolelta. 28.7.2015

Yleiskaavassa Ramsinniemen itärannan haluttaisiin näyttävän tältä:

Unelma vai painajainen? Kuvakaappaus yleiskaavamateriaaleista.

Rantakivien taustalla näkyvät ehkä samat saaret kuin yleiskaava-aineiston havainnekuvassa:

Rantakiviä Ramsinniemessä. 28.7.2015

Monilta Helsingin uhatuilta alueilta löytyy tapionpöytä. Olen nähnyt sellaisen niin Meri-Rastilan metsässä, Vartiosaaressa kuin Ramsinniemessäkin.

Tapionpöytä Ramsinniemessä. 28.7.2015

Myös suojelun ulkopuolelle jäävän Ramsinniemen itäpuolen metsissä kasvaa vanhoja puita:

Yksi vanhoista männyistä. 28.7.2015

Pituutta ja leveyttä. 28.7.2015

Yksi kilpikaarnakoivuista. 28.7.2015

Ramsinniemessä on kaikkialla samaa rantakivikkoa kuin Meri-Rastilan metsässäkin. Yhdessä ne muodostavat 83 hehtaarin kokonaisuuden, joka kuuluu samaan Laajasalosta alkavaan itäiseen vihersormeen kuin Vartiosaarikin.

Kivikkoa Ramsinniemessä. 28.7.2015

Kivikko jatkuu rantaan. 28.7.2015

Ramsinniemellä on luontoarvojen lisäksi kulttuuriarvoja. En käynyt kuvaamassa huvila-alueella, mutta uskalsin poiketa Vuosaaren seurakunnan omistaman Merihiekan pihassa, vaikka en jäsen olekaan:

Merihiekan sauna. 28.7.2015

Merihiekan päärakennus. 28.7.2015

Merihiekka, yksityiskohta. 28.7.2015

Pian Merihiekan jälkeen varoitettiin Ramsinniementien päättymisestä:

Kyltti. 28.7.2015

Liikennemerkki. 28.7.2015

Liikennemerkki. 28.7.2015

Olin tullut liikennemerkeille Ramsinniemen itäpuolta. Paluumatkan tein länsipuolelta. Sieltäkin löytyy suojelurajauksen ulkopuolelta monimuotoista rantametsää, joka täyttäisi suojelukriteerit kevyesti.

Ramsinniemi 28.7.2015

Ramsinniemi 28.7.2015

Ramsinniemi 28.7.2015

Ramsinniemi 28.7.2015

Ramsinniemi 28.7.2015

Ramsinniemi 28.7.2015

Retkilläni löydän usein hylättyjä palloja. Niin tälläkin kertaa – melkein – sillä lähemmin tarkasteltuna löytö osoittautuikin rantaan ajautuneeksi poijuksi.

Poiju Ramsinniemessä. 28.7.2015

Teksti ja kuvat Hanna-Leena Ylinen

Tutkimus Meri-Rastilan ulkoilualueen merkityksestä asukkaille

Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos ja Luonnonvarakeskus selvittävät kyselytutkimuksella Meri-Rastilan ulkoilualueen käyttöä ja merkitystä lähialueen asukkaille. Kyselylomake on lähetetty kesäkuun alussa satunnaisesti valituille ulkoilualueen lähellä asuville henkilöille. Kyselytutkimus on osa Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhdessä toteuttamaa viihtyisän kaupunkiympäristön kehittämistä koskevaa tutkimusta.

Art goes Metsä: Virkistyspäivät

Virkistyspäivien valmentajat Lauri Niskanen ja Mark Lepre. 6.5.2015

Teatterikorkeakoulun äänisuunnittelun ja nykyteatterin opiskelija Johannes Vartola otti meihin yhteyttä loppusyksystä 2014. Hän kertoi seuranneensa keskustelua Meri-Rastilan osayleiskaavasta ja suunnittelevansa siihen liittyvää opinnäytetyötä. Johannes kävi pian yhteydenottonsa jälkeen tutustumassa metsään.

Lopputyö valmistui ja Virkistyspäivät oli koettavissa huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa. Ilmoittauduin 29.4. näytökseen, mutta se peruuntui sateen vuoksi. Korvaava esitys järjestettiin 6.5., jolloin myös satoi. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä sade toi tapahtumaan oman tunnelmansa.

Pääosa esityksestä oli parodiaa virkistyspäivistä. Valmentajia esittivät Lauri Niskanen ja Mark Lepre. Yleisöllä oli asiakkaiden rooli. Metroasemalla meille jaettiin kassi, jossa oli virkistyspäivien ohjelmaan liittyviä tarvikkeita: retkituoli, peitto, muki, korvatulpat, esitevihko, kynä ja sadetakki.

Mukille oli käyttöä heti alussa, sillä joimme maljan tyrnimehua. Sen jälkeen oli hiljaisuusharjoituksen vuoro. Hiljaisuutta oli mahdollista tehostaa korvatulpilla. Harjoituksen reitti kulki pirunpellon, Meri-Rastilan puron ja suon kautta.

Hiljaisuutta pirunpellolla. 6.5.2015

Hiljaista vaeltamista. 6.5.2015

Suon reunalla. 6.5.2015

Seuraavalla etapilla meille jaettiin kuulokkeet ja hiljaisuus vaihtui niistä tuleviin ohjeisiin.

Kuulokkeita tarjolla. 6.5.2015

Ääni kehotti meitä asettumaan tuolille, ottamaan mukavan asennon ja sulkemaan silmämme. Sen jälkeen tuli kymmenen minuutin ajan laskea yhä uudestaan yhdestä kymmeneen uloshengityksen tahdissa. Metsän äänet sekoittuivat kuulokkeista tuleviin. Vaikka kyse oli rentoutusharjoituksen parodiasta, se toimi myös todellisuudessa.

Rentoutuspaikalta siirryimme grillille, jossa tarjoilun lomassa virkistyspäivän ohjelmaan kuului haikujen kirjoittaminen. Lepren ja Niskasen käymä väittely haikuista oli esityksen kohokohtia.

Grillipaikalla. 6.5.2015

Viimeinen näytös oli kalliolla, jossa Vartola odotti meitä telttoineen. Teltasta kantautuvat puheenpätkät olivat joillekin meistä tuttuja: ne oli leikattu kaupunginvaltuutettujen Meri-Rastilan osayleiskaavaa koskeneista puheenvuoroista. Lauseet kuulostivat niin absurdeilta, että ehkä niiden esittäjätkin olisivat vihdoin ymmärtäneet hävetä puheitaan, jos olisivat paikalle sattuneet.

Lopuksi muutuimme osallistujista yleisöksi seuraamaan Lepren, Niskasen ja Vartolan näytelmää. Kaksi ja puoli tuntia sateessa tuntui kuluneen hetkessä.

Kiitokset koko ryhmälle ja Taideyliopistolle hienosta kokemuksesta!

Teksti ja kuvat: Hanna-Leena Ylinen. Julkaistu aiemmin täällä.

Pro Meri-Rastila -liikkeen lausunto Vuosaaren Meri-Rastilan täydennysrakentamisen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Yleistä

Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan Meri-Rastilan täydennysrakentamisen asemakaavan muutosta. Sen tavoitteena on tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta huomattavasti. Asemakaavahankkeeseen liittyy kaupungin lähiöprojektin Meri-Rastilan julkisten kaupunkitilojen kehittämishanke, jossa on tarkoitus parantaa alueen puistoja, aukioita, katualueita ja metroaseman ympäristöä. Muutos koskee Meri-Rastilassa aluetta, joka rajautuu pohjoisessa Vuotiehen ja metrorataan, idässä Kallahden osa-alueen asuinkortteleihin, etelässä rivitalopainotteisiin kortteleihin ja lännessä puistoalueeseen. Muutoksella pyritään saamaan alueelle 170.000–250.000 kerrosneliömetriä lisää rakentamista, mikä tarkoittaa noin 3.300–4.600 uutta asukasta.

Pro Meri-Rastila -liikkeen mielestä on hyvä, että alueen julkisia tiloja kehitetään ja asuinympäristöä parannetaan. Meri-Rastilan vahvuuksien – merellisyyden, maastomuotojen, luonnon läheisyyden ja yhtenäisen arkkitehtonisen luonteen – korostaminen on kannatettava ajatus. Allekirjoittajaliike on kuitenkin huolissaan suunnitellusta kohtuuttoman suuresta asukasmäärän lisäyksestä Vuosaaren Meri-Rastilan osa-alueelle. Pro Meri-Rastila pelkää, että sen vaikutus olisi luontoa ja nykyistä kodikasta kaupunkikuvallista luonnetta tuhoava sekä häiriöitä ja turvattomuutta lisäävä. Julkisten tilojen parantaminen Meri-Rastilassa ei voi edellyttää asukasmäärän kaksinkertaistamista.

Viheralueet säilytettävä

Pro Meri-Rastila pitää epäviisaana täydennysrakentamisen suunnittelua julkisille ja asukkaiden yhteisille puistoalueille, Haruspuistoon, Pohjavedenpuistoon, Rysäpuistoon, Ole Kandelinin puistoon, Ison Kallahden puistoon ja Ullaksenpuistoon. Haruspuisto on hyvin keskeinen osa Meri-Rastilaa. Sen ympäristö pitää säilyttää rauhallisena asuinalueena eikä tiivistäminen saa pilata sen nykyisiä kodikkaita pihapiirejä. Ullaksen ja Ison Kallahden puistot ovat merenrantapuistoja, jotka tulee säilyttää vapaina kaikkien asukkaiden virkistysalueina. Kallioiden tuhoaminen rakentamisen tieltä esimerkiksi Pohjavedenpuistosta olisi erittäin harkitsematonta. Kalliot ovat Meri-Rastilan oleellinen ominaispiirre.

Alueella kulkee myös maakuntakaavan viheryhteys, joka linkittää käytännössä Kallahdenniemen ja Meri-Rastilan metsän toisiinsa. Iso Kallahden puisto sijaitsee myös lähellä Kallahdenharjun natura-aluetta. Puiston luonnonmukaisuuden säilyttäminen turvaa natura-arvojen toteutumista.

Ison Kallahden puiston itäosa on ympäristökeskuksen vuonna 2011 teettämissä helsinkiläisen metsäluonnon monimuotoisuutta selvittäneissä METSO-inventoinneissa todettu arvokkaaksi I- ja II-luokan alueeksi (M7 Meri-Rastila) ja puiston niittyalue on arvokas vuosaarelaisena perinnemaisemana. Pohjavedenpuiston kalliot ovat äskettäisessä luontojärjestöjen Helsingin arvometsät -aloitteessa merkitty LUO-merkinnällä (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue).

Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavan edellyttämästä rakentamisesta on ehdottomasti luovuttava, jos ehdotettu täydennysrakentaminen toteutuu. Koskematonta ja yhtenäistä merellistä virkistysaluetta tarvitaan asukasmäärän lisääntyessä vielä aiempaa enemmän, jotta tiiviisti rakennettavan alueen asukkailla on mahdollisuus lähivirkistykseen, ja jotta tiivistettävä alue todella houkuttelisi monipuolista asukaskuntaa.

Kaupunkirakenne ja rakennukset

Ensivaikutelman parantaminen saavuttaessa alueelle Rastilan metroaseman suunnasta on erityisen tärkeää. Pro Meri-Rastilan mielestä tuloalueella tulisi olla alkuperäisen kaavan mukaisesti myös aukio, joka olisi yksi kolmen aukion tilasarjasta: tuloaukio, Meri-Rastilan tori ja Fokkatori. ”Loppuun saakka vietynä tämä tilasarja voisi muodostaa koko aluetta hallitsevan, identiteettiä luovan kohokohdan, jolla voisi olla myös kaupunkiseudullisesti arvokasta esteettistä arvoa.” (Jere Maula: Meri-Rastila esteettisenä kokemuksena, 2001, Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston tilaama auditointi Meri-Rastilan asuinalueesta). Meri-Rastilan tori tulee allekirjoittajan mielestä säilyttää valoisana ja luonteeltaan osittain kylämäisenä.

Pro Meri-Rastila pitää tärkeänä, että täydennysrakentaminen tehdään huolellisesti ja laadukkaasti ja että sitä suunniteltaessa pidetään kiinni alueen alkuperäisistä kaupunkirakenteellisista tavoitteista. ”Erityisenä kaupunkirakenteellisena tavoitteena on ollut katutilan ja pihatilan selkeä erottelu ja asuinpihojen hyvät näkymät ja yhteydet kaduille ja viheralueille.” (Maula, 2001). Pro Meri-Rastila -liike toivoo, että uudisrakennukset sulautuvat ympäristöönsä ja että rakentamisessa hyödynnetään mahdollisimman paljon puurakentamista sekä alueen luontoon ja merellisyyteen hyvin istuvia muita laadukkaita materiaaleja.

Lopuksi

Maula pitää Meri-Rastilaa edustavana näytteenä oman aikansa suunnittelun pyrkimyksistä. ”Alueen kypsyessä lopulliseen laatuunsa sen arvo saattaa myös kasvaa, mikäli se säästyy nopeasti vaihtelevan ajan hengen aiheuttamilta myllerryksiltä. Meri-Rastilan voisi julistaa suojelukohteeksi vaikka heti ja viimeistellä keskeneräisiltä kohdiltaan hienovaraisesti valmiiksi.”

Pro Meri-Rastila on sangen hämmästynyt, että kaupunkisuunnitteluvirasto aikoo nyt muokata Meri-Rastilan kokonaan uudelleen, vaikka sen tilaama arvio suosittaa vain hienovaraista kohentamista. Pro Meri-Rastila edellyttääkin, että täydennysrakentamishankkeen valtavaa kokoa pienennetään oleellisesti. Täydentämisen tulee tapahtua esteettisesti, laadukkaasti ja omaperäisesti sekä asukkaiden lähiluontoalueita kunnioittaen.

Pro Meri-Rastila -liike katsoo, että näinkin mittava kaavahanke kaipaa Meri-Rastilan parhaiden ominaisuuksien vahvistamista. Meri-Rastilasta tulee kehittää asuinalue, jossa kestävällä kehityksellä, kierrätyksellä, vaihtoehtoisilla energialähteillä, viherrakentamisella, yhteisöllisyydellä ja joukkoliikenteellä on erityinen arvo.

Pro Meri-Rastila -liikkeen puolesta,

Hanna-Kaisa Siimes

Lähde: https://vuosaari.fi/wp-content/uploads/sites/7/2022/07/Meri-Rastilan_auditointi.pdf

Meri-Rastilan suunnittelusta keskustelutilaisuus

Kaupunkisuunnitteluvirasto järjestää Meri-Rastilan suunnittelusta keskustelutilaisuuden maanantaina 27.4. klo 17.30–19.30 Meri-Rastilan ala-asteella (Jaluspolku 3). Meri-Rastilan nykyiselle asuinalueelle kaavaillaan uutta asuinrakentamista. Viraston tavoitteena on, että 10–15 vuoden kuluessa alueelle valmistuisi uusia asuntoja noin 3 300–4 600 asukkaalle.

Haastattelututkimus Meri-Rastilan metsään liittyen

Meri-Rastila 22.11.2014

Mitä Meri-Rastilan metsä merkitsee sinulle? Haluaisitko osallistua kävelyhaastattelututkimukseen ja kertoa omasta lähimetsästäsi?

Tulen keräämään näillä kävelyhaastatteluilla aineiston Helsingin yliopiston kulttuurimaantieteen pro gradu –tutkielmaani varten. Opinnäytetyössäni tutkin, mitä Meri-Rastilan metsä merkitsee metsän lähellä asuville asukkaille. Minua kiinnostaa myös, sijaitseeko metsässä lempipaikkoja ja asukkaille merkityksellisiä kohteita.

Metsän merkitysten selvittämisen lisäksi tarkoituksenani on myös paikantaa haastatteluista kertynyt merkitystieto kartalle, jolloin sitä voidaan hyödyntää tietolähteenä esimerkiksi metsää koskevassa päätöksen teossa. Tämä pro gradu –työ lähimetsän merkityksistä tullaan toimittamaan Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelu- ja rakennusvirastolle.
 
Toteutan haastattelut yksi kerrallaan noin tunnin mittaisina kävelyhaastatteluina Meri-Rastilan metsässä helmi-maaliskuun 2015 aikana. Haastattelun lisäksi pyytäisin haastateltavia myös kirjoittamaan lyhyen, vapaamuotoisen tarinan lähimetsästään. Voin haastatella suomen lisäksi myös englanniksi. Kaikki haastattelut tullaan esittämään anonyymisti niin, ettei haastateltavien henkilöllisyys paljastu.
   
Etsin haastatteluihin vähintään 15 vuotta täyttäneitä metsän käyttäjiä.  Jos siis Meri-Rastilan metsä on sinun lähimetsäsi ja sinulla on tapana käydä kyseisessä metsässä, olet etsimäni henkilö!

Jos haluat kertoa lähimetsästäsi ja osallistua tutkimukseeni, voit ottaa minuun yhteyttä mieluiten sähköpostitse osoitteeseen anni-maaria.leppanen@helsinki.fi tai puhelimella numeroon 050 349 8823. Kerron kiinnostuneille lisää kävelyhaastattelusta ja voimme sopia tarkemmin haastatteluajankohdasta.

Metsäisin terveisin,
Anni-Maaria Leppänen
Helsingin yliopisto / Geotieteiden ja maantieteen laitos

What Meri-Rastila’s forest mean to you? Would you like to participate in a walking interview research and talk about your neighborhood forest?

These interviews will be collected for the Cultural Geography master's thesis of the University of Helsinki. In this work I will examine what Meri-Rastila’s forest means for the residents of the area. I am also interested to know if the residents' favorite places are situated in the woods or not. 

In addition to the interview data collection my intention is to locate this information on the map, so that it could be used as a data source for the decision-making processes concerning the area. This master's thesis about the suburban forest meanings will be delivered to the Helsinki City Planning and Public Works Departments.

I will carry out the walking interviews in the Meri-Rastila’s forest during February and March 2015. The interviews will be done one by one so that one interview will last at most one hour. In addition to the interview, I would ask the interviewees also to write a short, free-form story about the forest.  All interviews will be presented anonymously, without revealing the identity of the interviewees.

I am looking for residents who often go to the Meri-Rastila’s forest and who are at least 15 years old. So if Meri-Rastila’s forest is the place where you usually go and where you like to spend your time, you are the person who I am looking for!

If you want to tell more about your experiences and participate in the research, please contact me, preferably by e-mail to anni-maaria.leppanen@helsinki.fi or by phone 050 349 8823. I will tell you more about the walking interview and we can arrange the interview date.

Best regards,
Anni-Maaria Leppänen
University of Helsinki / Department of Geosciences and Geography

Meri-Rastilan rieha 28.2.2015

Kaupunki valmistelee Meri-Rastilaan uusien asuntojen rakentamista sekä katujen, aukioiden ja puistojen parantamista. Tarkoitus on kuulla kaupunkilaisia jo suunnitteluvaiheessa. 

Helsinki järjestää kaupunkiuudistuksesta lauantaina 28.2. klo 11–14 asukastapahtuman Meri-Rastilan ostarilla ja nuorisotalolla (Jaluspolku 3). Tapahtumassa on mukana useita paikallisyhteisöjä. Kaikki asukkaat ovat tervetulleita.

Ohjelmassa on mm. ideaseinä, Minecraft -peli ja taiteilija Annika Niskanen. Kulttuuritalot STOA ja Vuotalo pyörittävät isoa lautapeliä, jonka tavoitteena on kehittää alueen kulttuuritarjontaa asukkaiden toiveiden mukaiseksi. Nuorisotalo pitää kahvilaa. Ohjelmasta tulee lisätietoja lähempänä tapahtumaa.

Ramsinniemi 26.1.2015

Ramsinniemen rantaa. 26.1.2015

Yleiskaavaluonnokseen on piirretty Vartiosaaren ja Ramsinniemen halkaiseva saaristoraitiotie. 

Ovatkohan suunnittelijat edes käyneet katsomassa, minne ovat raitiotien linjanneet? Otin 26.1.2015 kuvia, miltä kaavaillun raitiotien varrella Ramsinniemessä näyttää.

Ramsinniementie on kapea ja mutkainen. Jos sille rakennettaisiin kiskot, pitäisi tie leventää vähintään kolminkertaiseksi. Kapealla niemellä se tarkoittaisi lähes täydellistä tuhoa.

Tähänkö kiskot? 26.1.2015

Tai tähän? 26.1.2015

Tien suoristamista ja leventämistä varten olisi paitsi kaadettava puita myös räjäytettävä kalliota, esimerkiksi tästä:

Kalliota Ramsinniementien vieressä. 26.1.2015

Kalliota Ramsinniementiuen vieressä. 26.1.2015

Vertailun vuoksi kannattaa katsoa, miltä näyttää Stansvikissa, jossa on jo raivattu tilaa raitiotielle. Vuotta aiemmin sama alue oli vielä metsäinen.

Stansvik, Laajasalo 1.9.2014

Ramsinniemellä poikkesin välillä sivuun Ramsinniementieltä. Luonnonsuojelualueella kävin kuitenkin vain kuvaamassa tämän kyltin:

Luonnonsuojelualueen kyltti. 26.1.2015

Luonto ei piittaa suojelualueen rajoista ja luontoarvoja löytyy myös Ramsinniemen itärannalta, jossa kasvaa vanhoja puita ja kaikkialla on samanlaista muinaisrantakivikkoa kuin Meri-Rastilan metsässäkin. Ei ihme, sillä Meri-Rastilan metsä ja Ramsinniemi ovat käytännössä samaa noin 83 hehtaarin laajuista kokonaisuutta.

Rantakivikkoa Ramsinniemessä. 26.1.2015

Erityisen tyypillisiä Ramsinniemelle näyttävät olevan vanhat, kaarnakuoriset koivut:


Vanha koivu Ramsinniemessä. 26.1.2015

Tälle koivulle on kasvanut parta. 26.1.2015

Vanhojen koivujen seurana on muita vanhoja puita. Tässä erikoinen mänty:

Runko on monella mutkalla. 26.1.2015

Joku on pesinyt kaatuneen puun muodostamassa suojassa:

Puun suojassa on pesä. 26.1.2015

Pesä. 26.1.2015

Pesiä voi myös pöntössä. 26.1.2015

Tässä telkälle. 26.1.2015

Rannoilta löytyi veneitä:

Punainen vene jäiden keskellä. 26.1.2015

Tämä ainakin on vielä käytössä. 26.1.2015

Olikohan tämä kesällä Ison Kallahden uimarannalla? 26.1.2015

Tämä vene oli Merihiekan tuntumassa. 26.1.2015

Tuntuu hiukan huvittavalta, että elinvoimaiseen rantametsään yritetään istuttaa puuntaimia, jotka on suojattu rusakoita vastaan:

Tötterössä on taimi. 26.1.2015

On siellä. 26.1.2015

Ramsinniemen kivissä on ilmeikästä sammal- ja jäkäläkasvustoa:

Kivi Ramsinniemen rantametsässä. 26.1.2015

Sama kivi, yksityiskohta. 26.1.2015

Vuosaaren seurakunnan omistaman Merihiekan laiturille on luvallista mennä, vaikkei kuuluisikaan kirkkoon:



Merihiekan laituri. 26.1.2015

Ramsinniementien päättymisestä varoitetaan hyvissä ajoin:

Reuna tulee vastaan. 26.1.2015

Ramsinniementie. 26.1.2015

Kaupunkisuunnittelulautakunta ohjeisti kokouksessaan 16.12.2014 virastoa selvittämään mm. Ramsinniemen alueen virkistys-, luonto- ja suojeluarvojen turvaamista. Yksinkertaisella kävele ja katso -menetelmällä on helposti huomattavissa, että niin raitiotien kuin asuinalueenkin rakentaminen estäisi kyseisten arvojen toteutumisen kokonaan.

Jäitä siis hattuun! Ramsinniemi 26.1.2015

Teksti ja kuvat Hanna-Leena Ylinen