Meri-Rastilaan halutaan osallistavan kaupunkisuunnittelun pilottikohde

Meri-Rastilaa, kuva: Olli Vento

Pro Meri-Rastila on lähettänyt hakemuksen Helsingin kaupungin osallistavan kaupunkisuunnittelun pilottihankkeeksi.

Hakemus Demokratiaryhmän kokeiluhankkeeksi

Taustaa

Helsingissä on pitkään keskusteltu kaupunkilaisten osallisuuden lisäämisestä kaupunkisuunnittelussa. Nykyinen kaavoituksen muodollinen vuorovaikutuskäytäntö on usein koettu turhauttavaksi ja asukkaiden kokemusta sekä aluetuntemusta vähätteleväksi.

Meri-Rastilan osayleiskaavaa suunniteltaessa asukkaiden näkökulma alueen länsirannan metsän säilyttämisestä on myös jäänyt täysin huomiotta. Tämän vuoksi OURCity-ryhmä suunnitteli keväällä 2012 designpääkaupunkivuoden hankkeena vaihtoehtoisen asemakaavan Meri-Rastilaan.

Suunnitelma osoitti, että Meri-Rastilan alueelle on mahdollista rakentaa Helsingin kaupungin haluama määrä asuntoja koskematta asukkaiden arvostamaan metsäiseen virkistysalueeseen. Suunnitelman pohjaksi OURCity-ryhmä selvitti asukkaiden ja alueen muiden toimijoiden näkemyksiä mm. työpajatoiminnalla.

Designpääkaupunkivuoden hanke on ensimmäinen versio Meri-Rastilan osallistavan kaupunkisuunnittelun keinoin toteutetusta kaavasuunnitelmasta. Nyt alkavan uuden hankkeen tarkoituksena on aloittaa prosessi alusta ja tuottaa yhteistyössä asukkaiden ja muiden Meri-Rastilan toimijoiden kanssa alueelle uusi kaavasuunnitelma. Samalla hanke tuottaisi uuden kaupunkisuunnittelumallin, jota olisi mahdollista käyttää myös muualla kuin Meri-Rastilassa.    

Nyt suunnitteilla olevan hankkeen tavoitteet

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asukkaiden ja muiden osallisten kuulemisella tulisi olla keskeinen rooli kaavoituksessa. Käytännössä kuuleminen jää kuitenkin usein muodolliseksi ja aito vuorovaikutus alueen kehittämisessä jää toteutumatta.

Hankkeen välitavoitteena on suunnitella Meri-Rastilaa niin, että asukkaiden osallisuus toteutuisi ja alueen voimatekijä – luonnontilainen metsäalue – saataisiin säilytettyä. Samalla tarkoituksena on edistää Meri-Rastilan asukkaiden sosiaalista integraatiota lisäämällä yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä asukasryhmien välillä.

Lopullisena tavoitteena on toimia pilottikohteena uudenlaiselle mallille, jolla osallistavaa kaupunkisuunnittelua voitaisiin toteuttaa muuallakin.

Hanke antaisi Helsingin kaupungille mahdollisuuden toimia osallistavan kaupunkisuunnittelun edelläkävijänä. Osallistava suunnittelu saattaa myös vähentää asukkaiden tarvetta valittaa kaavoituspäätöksistä, mikä osaltaan selkiyttäisi kaupungin kehittämistä.

Hankkeen toteutus

Hankkeen toteutuksessa on tarkoitus hyödyntää OURCity-vaihtoehtokaavan suunnitteluprosessista saatuja kokemuksia. OURCity-suunnitelman taustalla oli mm. kolme asukastyöpajaa, joissa asukkaat kertoivat näkemyksiään aluesuunnittelusta ehdottamalla rakennus- ja kehityskohteita Meri-Rastilan alueelle esimerkiksi muovailuvahaa, karttaa ja rakennuspalikoita käyttäen. Uudessa hankkeessa on tarkoitus pitää noin kymmenen työpajaa, jotta asukkaiden toiveet ja ideat saadaan laajemmin käyttöön.

Kaupungilta odotamme asukkaille vuosien kuluessa kertyneen ”hiljaisen tiedon” arvostamista. Asukkaiden aluetuntemusta tarvitaan suunnittelun avuksi, jotta ymmärrettäisiin, mitä kaupungin antamat suunnitteluperusteet kyseisen alueen ominaispiirteet huomioon ottaen saattaisivat tarkoittaa. Kaupunkisuunnittelu on tällä hetkellä pääsääntöisesti yksittäisen suunnittelijan käsissä riippumatta siitä, miten hyvin hän tuntee alueen, jolle on suunnittelemassa. Asukaslähtöisyys auttaisi uudistamaan prosessia niin, että virheet pystyttäisiin karsimaan sen kuluessa. Samalla asukkaiden tarve valittaa kaavoituspäätöksistä vähenisi.

Koska hankkeelle tarvitaan ammattitaitoinen projektinvetäjä, toivomme kaupungilta myös taloudellista panostusta. Kuluja aiheutuu paitsi projektinvetäjän palkasta myös työtilan vuokrasta ja tuotettavasta materiaalista (mm. painokustannukset).

Kaupunkisuunnitteluvirasto on luonteva yhteistyökumppani hankkeelle. Sen tietotaitoa tarvitaan erityisesti teknisiin yksityiskohtiin liittyen. Toivomme yhteistyötä myös rakennusviraston, sosiaaliviraston aluetyöyksikön ja Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT:n kanssa.

Myös kaupunkisuunnittelulautakunnan toivottaisiin olevan alusta lähtien mukana hankkeessa. Tarkoituksena on, että hankkeen etenemistä esiteltäisiin lautakunnalle aina vaiheesta toiseen siirryttäessä.    

Muita yhteistyökumppaneita olisivat esimerkiksi Aalto-yliopisto, luontojärjestöt (Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Tringa) sekä Meri-Rastilan alueen yritykset.

Yhteistyöstä on alustavasti neuvoteltu myös Sitran kanssa, joka on mahdollisesti rahoittamassa analyysiä, jossa vertaillaan nyt olemassa olevan vaihtoehtoisen kaavan ja KSV:n tekemän suunnitelman kustannuksia ja ympäristövaikutuksia.

Hankkeen vastuuhenkilönä toimisi sille valittava projektinvetäjä.

Alueen ja teeman kuvaus

Hankkeen teemana on osallistava kaupunkisuunnittelu. Meri-Rastila on luonteva pilottikohteeksi, koska työpajatoimintaa on jo testattu alueella. Meri-Rastilassa on myös halukkuutta aktiiviseen osallistumiseen. Hanke olisi omiaan edistämään alueen asukkaiden sosiaalista integraatiota.

Hankkeen voimavarana ovat Meri-Rastilan asukkaat sekä OURCity-toiminnasta saadut kokemukset. Haasteena on saada eri asukasryhmiä mahdollisimman kattavasti mukaan työpajatoimintaan. Avoimessa OURCity-työpajassa tähän haasteeseen vastattiin mm. hankkimalla paikalle venäjän- ja somalikielentaitoiset tulkit. Uudessa hankkeessa kattavaan osallistumiseen pyrittäisiin myös järjestämällä noin kymmenen työpajatilaisuutta.   

Hankkeen tietojenkeruu, johon mm. työpajatoiminta liittyisi, kestäisi noin neljä kuukautta. Tämän jälkeen seuraisi noin kuukauden kestävä suunnittelujakso, jonka tuloksena valmistuisi ensimmäinen luonnos. Tätä käsiteltäisiin jälleen uudella, noin kaksi kuukautta kestävällä osallistumiskierroksella. Suunnitelman hienosäätöön aikaa varattaisiin vielä 1 – 2 kuukautta.

Vuonna 2014 hankkeen olisi tarkoitus edetä normaalin poliittisen menettelyn kautta. Olisi luontevaa, että hankkeessa kehitetty aluedemokratiaa tukeva ja lainsäädännön asettamat vuorovaikutustavoitteet huomioiva osallistavan kaupunkisuunnittelun menetelmä otettaisiin tulevaisuudessa käyttöön laajemminkin.

Meri-Rastilan metsän promootiovideo

Kuluneen vuoden aikana olen huomannut, että Meri-Rastilan metsää puolustavat myös muut kuin merirastilalaiset. Taustalla on monenlaisia toimijoita, jotka tekevät työtä puolestamme, mutta eivät pidä meteliä itsestään. Luonnonsuojelijat ilmestyivät pyytämättä paikalle juuri, kun heitä tarvittiin. Enkä vieläkään tiedä, kuka antoi Yleisradion toimittajalle vinkin, että metsästä kannattaisi tehdä ohjelma. 

Borislav Borisov on yksi metsän puolesta taustalla toimineista. Hän kävi vuoden aikana useita kertoja Meri-Rastilassa kuvaamassa. Sain tiedon hänen aikeistaan koota aineistosta metsälle promootiovideo vasta, kun pari viikkoa sitten päädyin itse mukaan materiaaliin.   

Borislavin koostaman videon voi katsoa täältä.

Meri-Rastilassa on useita rakennustyömaita

KSV on perustellut haluaan rakentaa Meri-Rastilan rantametsään sillä, että alueella ei ennestään olisi kovan rahan asuntoja. Karttaa katsomalla kuitenkin huomaa, että Meri-Rastilassa on väitettyä monipuolisempi asutus. Verkkotien seudulla on pientaloja usealta vuosikymmeneltä ja Ramsinniemi on historiallinen huvila-alue. Lisäksi Meri-Rastilaan on 2000-luvulla rakennettu pääasiassa omistusasuntoja. Useita taloyhtiöitä on tälläkin hetkellä rakenteilla.

Harbonkadun tuntumaan on tulossa paritaloja.

Harbonkadun tuntumaan ollaan rakentamassa neljää paritaloa. Kuvassa taustalla näkyy Meri-Rastilan tiellä sijaitsevia Hitas-kerrostaloja.

Osa Hiidenmaankadulla sijaitsevasta taloyhtiöstä on edelleen kesken.

Meri-Rastilassa sijaitsevan Ramsinranta I:n alueen piti olla valmis vuoden 2005 loppuun mennessä. Alue on edelleen kesken. Kuvassa on rivi- ja paritaloyhtiö, jonka asunnoista puolet on valmiina. Loppuja alettiin rakentaa alkukesästä, mutta työt eivät ole edistyneet muutamaan kuukauteen.

Pärnunkadulle rakennetaan rivitaloja.

Ramsinranta II:een ollaan tällä hetkellä rakentamassa rivitaloasuntoja Pärnunkadulle. Samoin kuin naapurissa Ramsinranta I:ssä, myös tällä alueella aikataulut ovat venyneet.

Rastilannevan luonnonsuojelualue olisi tarvinnut suojavyöhykkeen.

Ramsinranta II:n ensimmäiset talot valmistuivat vuonna 2008 Rastilannevan luonnonsuojelualueen viereen. Luonnonsuojelualue olisi tarvinnut ympärilleen suojavyöhykkeen. Nyt aluskasvillisuus on paikoin kokonaan kulunut. Myös Meri-Rastilan länsirannalla haittavaikutukset ulottuisivat suunnittelualuetta laajemmalle, jos sinne rakennettaisiin KSV:n suunnitelman mukaisesti.

Ramsinniementietä reunustavat lepät saavat väistyä.

Ei kahta ilman kolmatta: Ramsinranta III tekee jo tuloaan. Sen vuoksi Ramsinniementietä reunustavat lepät joutuvat väistymään, koska autojen kulkuväylää halutaan leventää. Kapea kulkuväylä olisi kuitenkin omiaan hillitsemään ajonopeuksia. Ramsinniementie on monen lapsen koulutie.

Vuorannan seinässä on elämää.

Meri-Rastilan Ramsinrannassa on mahdollisuus pohtia, missä kunnossa nyt rakennettavat talot tulevat olemaan muutaman kymmenen vuoden kuluttua. Aikoinaan Alkon koulutuskeskuksena ja sittemmin hotellina toiminut Vuoranta antaa nyt tilaa uudelle elämälle.

Teksti: Hanna-Leena Ylinen, kuvat: Olli Vento