Member of Kaupunkisuunnittelulautakunta that have been re-elected

Those who supported us -
IN: Mari Holopainen  VIHR, Silvia Modig VAS
OUT: Mikko Särelä VIHR, Stefan Johansson RKP

Those who did NOT support us -
IN: Arja Karhuvaara KOK, Lasse Männistö KOK,
OUT: Matti Niemi SDP, Elina Palmroth-Leino KOK, Heli Puura SDP

We do not know which of those who have been voted back in will continue to sit on the Lautakunta board

(Laura Finne-Elonen RKP, Laura Simik KOK and Osmo Soininvaara VIHR who were members of lautakunta but who did not vote on the ALT M-P have also been voted into the city council)

Uria Meri-Rastilan rantakalliossa

Geologi Antti Salla huomasi osallistuessaan lokakuun alussa Meri-Rastilan retkelle, että yhdellä rantakallioista on mystisiä uria, joille hän ei ainakaan heti osannut keksiä selitystä. Jääkausi ei kuitenkaan ole niitä aiheuttanut.

,

Uria rantakalliossa, Meri-Rastila. Kuva: Olli Vento

Edelleen uria, Meri-Rastila. Kuva: Olli Vento

Uria on kalliolla laajasti. Samalta kallio-osuudelta löytyi myös numeromerkintä:

Rantakallio, Meri-Rastila. Kuva: Olli Vento

Tietääkö kukaan selitystä kalliossa oleville urille tai niiden tuntumasta löytyvälle numerolle?

PS. Kirjoitukseni kallion tuntumassa sijaitsevasta "mysteerikivestä" löytyy täältä.

Retki Meri-Rastilan luontoalueelle 7.10.2012

Retki alkoi muinaisrannan tuntumasta, kuva: Olli Vento.

Laajasalolainen vaaliehdokas Piia J. Häkkinen (vihr.) järjesti sunnuntaina 7.10.2012 retken Meri-Rastilan metsään. Oppaina retkellä olivat Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajander, biologi Kati Vierikko ja geologi Antti Salla.

Retki alkoi muinaisrannan tuntumasta; paikalta, johon kaupunkisuunnitteluvirasto on kaavoittamassa asuintaloja. Salla kertoi, että Meri-Rastilan 8 000 vuotta vanha Litorinameren muinaisranta on ensimmäisen luokan geologinen kohde. Hänen jälkeensä Kajander totesi, että samainen kohta on ensimmäistä luokkaa myös luonnon monimuotoisuuden osalta, sillä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tekemissä kartoituksissa alue täytti METSO I -kriteerit. Kyse on siis monin tavoin arvokkaasta kohteesta.

Käytimme tilaisuuden hyväksemme ja esittelimme Sallalle KSV:n suunnittelualueella sijaitsevan valtavan siirtolohkareen, joka sulautuu maastoon niin hyvin, etteivät monet paikallisetkaan sitä tiedä. Lohkare oli jäänyt myös Sallalta aiemmin huomaamatta. Nyt kivi on pääsemässä Helsingin kaupungin Luontotietojärjestelmään.

Antti Salla ja siirtolohkare, kuva: Olli Vento.

Parin tunnin retken aikana keskusteltiin niin kaavoituksesta kuin luonnonhoidostakin. Esittelimme Pro Meri-Rastilan puolesta vaihtoehtokaavaa, joka mahdollistaa kaupungin asukastavoitteiden saavuttamisen ilman, että metsään tarvitsisi koskea.  Kajander kertoi, että oikeilla hoitamattomuuskäytännöillä kaupunkimetsä voi toimia turvapaikkana sellaisille lajeille, jotka eivät pärjää talousmetsissä. Hän korosti maapuiden tärkeyttä, sillä ne suojaavat alueita ihmisten kulkemiselta. Vaikka kaikki eivät pidäkään maapuita kauniina, kyse on pitkälti makuasiasta. Kaupunkimetsien hallitulla hoitamattomuudella on Kajanderin mukaan kasvatuksellista merkitystä, sillä ne totuttavat ihmiset näkemään luonnon monimuotoisuuden esteettisenä.

Retken lopussa kävimme kallioisella rannalla, jonka tuntumassa oli merkkejä taannoisesta louhimisesta. Sileältä kalliolta löysimme myös vaakunan muotoisen kaiverruksen, joka oli tehty ehkä kihlautumisen merkiksi. Kuviossa oli nimikirjaimet, päivämäärä ja yksi sydän. Jotain oli myöhemmin käyty poistamassa – ehkä toinen sydän?

Kuvio rantakalliossa, kuva: Olli Vento.