5. marraskuuta 2015

Keskustelutilaisuus Vuorannan vastaanottokeskuksen avaamiseen liittyen

Maanantaina  9.11. klo 18 Vuorannan ruokasalissa, Vilsandinkuja 4, Vuosaari, Helsinki.

Suomen Punainen Risti avaa Vuosaaren Vuorantaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen. Suunniteltu keskuksen avaamispäivä on ma 9.11. tai ti 10.11.

Toivotamme vuosaarelaiset ja erityisesti Vuorannan alueen naapuruston ihmiset tervetulleeksi jakamaan ajatukset, huolenaiheet ja ideat liittyen yksikön avaamiseen. Mitä toiveita ja tarpeita teillä, paikalliset, on, liittyen rinnakkaiselon sujumiseen? Haluamme avata keskustelun jo etukäteen.

Tilaisuuden vetäjänä toimii Naapuruussovittelun keskuksen Miriam Attias. Paikalla kertomassa keskuksen perustamisesta sekä vastaamassa kysymyksiin ovat Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin järjestöpäällikkö Ari Hakala sekä tulevan vastaanottokeskuksen työntekijä.

Jos et pääse paikalle, voit laittaa kysymyksiä sähköpostiin miriam.attias@pakolaisapu.fi tai soittaa numeroon  040 561 83 76. Asukkaiden toiveiden mukaan tulemme mahdollisesti järjestämään myös uusia tilaisuuksia, joten toivomanne teemat ja vastauksia vaille jäävät kysymykset tullaan käsittelemään myöhemmin jos ei ensimmäisessä tilaisuudessa.

1. marraskuuta 2015

Pro Meri-Rastila -työryhmän mielipide Meri-Rastilan täydennysrakentamisen alustavista hahmotelmista

Pro Meri-Rastila -työryhmä kiittää mahdollisuudesta ottaa kantaa kaupunkiuudistuksen alustaviin hahmotelmiin vielä ennen luonnosvaihetta.

Lähtökohdat ja tavoitteet
Työryhmän mielestä täydennysrakentamisen tulee olla aidosti viihtyisyyttä lisäävää ja alueen vahvuuksia korostavaa. Poikkeuksellisen mittava täydennysrakentaminen vaatii rakentamiseen selkeää johtoajatusta sekä uusiin asumisen ja ympäristörakentamisen innovaatioihin tähtäämistä. Lähtökohtana pitää lisäksi olla huolellinen harkinta, minne uudet rakennukset sopivat, ja vasta sen jälkeen voidaan laskea uudet kerrosneliömetrit.

Kaupunkisuunnitteluviraston alustavissa hahmotelmissa ei juuri näy asukkaiden arkea kohottavia asioita tai esimerkiksi kestävää kehitystä edistävien uusien ideoiden lanseeraamista, mistä herää kysymys, onko suunnitelma jo syntyessään vanhanaikainen? Alueelle on ahdettu täydennysrakentamista asukas- ja kerrosneliömetrimäärien lähes kaksinkertaistamiseksi. Tämä ei toteutuessaan kunnioita alueen suunnittelun alkuperäisiä ajatuksia yhteisöllisyydestä, väljyydestä ja luonnonläheisyydestä eli uudenlaisesta urbaanista lähiöasumisesta (Erkki Korhonen – Ari Niska, Meri-Rastila -kaupunkikylä. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 1994:15).

Massiivinen lisärakentaminen Meri-Rastilan alueelle ei lisää alueen sosiaalista eheyttä, jota kaavoitussuunnitelmilla ainakin alussa haettiin. Asuntojen hallintaperusteen monipuolistuminen vaatii onnistuakseen korkeatasoista arkkitehtuuria kaikissa uudisrakentamiskohteissa, väljyyttä keskeisillä luontoalueilla sekä mielenkiintoisia uusia ratkaisuja. Rakennusten ja asuintalojen vetovoimatekijöitä voisivat olla mm. puurakentaminen, viherkatot, kaupunkiviljelyn edistäminen monipuolisilla rakenteilla (viherparvekkeet, kasvihuoneet), ekologiset ratkaisut kuten aurinkoenergian hyödyntäminen sekä panostaminen kävelyn ja polkupyöräilyn edistämiseen alueella.

Rakentaminen

Pro Meri-Rastila ehdottaa, että ennen suunnittelun jatkamista tutkitaan mahdollisuudet rakentaa metroradan ja Vuotien päälle. Metroa rakennettaessa on radan alle alueen suunnittelussa olleen arkkitehdin mukaan tehty tuplaeristys tärinän ja melun estämiseksi. Vuotien mahdolliseen kattamiseen on myös varauduttu jo Rastilankallion suunnitteluvaiheessa.

Haruspuisto, Meri-Rastilan sydän, on säilytettävä rakentamattomana. Se on esimerkiksi pienille lapsille ja lapsiperheille tärkeä lähivirkistysalue, joka on pitkälti toiminut sellaisena kokoavana alueena kuin sen kaavoituksen keinoin haluttiinkin toimivan.

Ison Kallahden puiston kallioille rakentaminen on täysin harkitsematonta. Niittyalueelle ei tarvita liikuntakenttää, koska urheiluharrastukset voidaan keskittää Haruspuistoon ja Kallahden kentälle. Puisto meren rannalla sopii hyvin rauhalliseen oleiluun ja viljelyharrastuksiin.  Ison Kallahden puiston itäosa on ympäristökeskuksen vuonna 2011 teettämissä helsinkiläisen metsäluonnon monimuotoisuutta selvittäneissä METSO-inventoinneissa todettu arvokkaaksi I- ja II-luokan alueeksi (M7 Meri-Rastila) ja puiston niittyalue on arvokas vuosaarelaisena perinnemaisemana. Puiston luonnonmukaisuuden säilyttäminen turvaa myös läheisen Kallahdenniemen Natura-arvojen toteutumista.

Meri-Rastilan tori tulee säilyttää ja sitä tulee kehittää. Siitä tulee tehdä viihtyisä olohuone kaikille asukasryhmille. Torin laidalle sopii erinomaisesti suuri asukkaiden käytössä oleva monitoimitila. Kauppakeskus on uudistuksen tarpeessa ja varsinkin sen Vuotien puoleinen takapiha antaa huonon ensivaikutelman koko Meri-Rastilasta. Tontille sopii Pro Meri-Rastilan mielestä lisärakentamista.

1980-luvulla kaupunkisuunnitteluun tullutta ja Meri-Rastilassakin osin toteutettua ideaa aukioista, piazzoista, tulisi jatkaa Meri-Rastilassa. Hahmotelmassa esitettyä täydennysrakentamista Fokkatorille ei liikkeen mielestä tule sen vuoksi toteuttaa. Muutenkin Merirasti-korttelin viereen kaavaillun lisärakentamisen osalta on syytä tarkistaa, huononnetaanko sillä korttelissa nykyisin sijaitsevien koulun ja päiväkodin valonsaantia liikaa.

Lopuksi
Jotta nykyiset asukkaat viihtyvät jatkossakin Meri-Rastilassa ja jotta alue houkuttelee uusia asukkaita, on pienennettävä täydennysrakentamisen aiottua määrää ja panostettava Meri-Rastilan vahvuuksien säilyttämiseen ja uusiin kiinnostaviin asumisratkaisuihin.  Pro Meri-Rastila edellyttää, että tutkitaan vielä mahdollisuudet rakentaa metroradan ja Vuotien päälle ja että vetäydytään kokonaan ainakin Haruspuiston ja Ison Kallahden puiston rakentamissuunnitelmista.

Pro Meri-Rastila on valmis yhteistyöhön kaupunkisuunnitteluviraston kanssa ja toivoo, että hyväksi koettu avoin keskustelu kaupunkiuudistuksesta jatkuu asukkaiden kanssa.

Helsingissä 30.10.2015

Pro Meri-Rastila -liikkeen puolesta

Hanna-Kaisa Siimes