Member of Kaupunkisuunnittelulautakunta that have been re-elected

Those who supported us -
IN: Mari Holopainen  VIHR, Silvia Modig VAS
OUT: Mikko Särelä VIHR, Stefan Johansson RKP

Those who did NOT support us -
IN: Arja Karhuvaara KOK, Lasse Männistö KOK,
OUT: Matti Niemi SDP, Elina Palmroth-Leino KOK, Heli Puura SDP

We do not know which of those who have been voted back in will continue to sit on the Lautakunta board

(Laura Finne-Elonen RKP, Laura Simik KOK and Osmo Soininvaara VIHR who were members of lautakunta but who did not vote on the ALT M-P have also been voted into the city council)

Uria Meri-Rastilan rantakalliossa

Geologi Antti Salla huomasi osallistuessaan lokakuun alussa Meri-Rastilan retkelle, että yhdellä rantakallioista on mystisiä uria, joille hän ei ainakaan heti osannut keksiä selitystä. Jääkausi ei kuitenkaan ole niitä aiheuttanut.

,

Uria rantakalliossa, Meri-Rastila. Kuva: Olli Vento

Edelleen uria, Meri-Rastila. Kuva: Olli Vento

Uria on kalliolla laajasti. Samalta kallio-osuudelta löytyi myös numeromerkintä:

Rantakallio, Meri-Rastila. Kuva: Olli Vento

Tietääkö kukaan selitystä kalliossa oleville urille tai niiden tuntumasta löytyvälle numerolle?

PS. Kirjoitukseni kallion tuntumassa sijaitsevasta "mysteerikivestä" löytyy täältä.

Retki Meri-Rastilan luontoalueelle 7.10.2012

Retki alkoi muinaisrannan tuntumasta, kuva: Olli Vento.

Laajasalolainen vaaliehdokas Piia J. Häkkinen (vihr.) järjesti sunnuntaina 7.10.2012 retken Meri-Rastilan metsään. Oppaina retkellä olivat Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajander, biologi Kati Vierikko ja geologi Antti Salla.

Retki alkoi muinaisrannan tuntumasta; paikalta, johon kaupunkisuunnitteluvirasto on kaavoittamassa asuintaloja. Salla kertoi, että Meri-Rastilan 8 000 vuotta vanha Litorinameren muinaisranta on ensimmäisen luokan geologinen kohde. Hänen jälkeensä Kajander totesi, että samainen kohta on ensimmäistä luokkaa myös luonnon monimuotoisuuden osalta, sillä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tekemissä kartoituksissa alue täytti METSO I -kriteerit. Kyse on siis monin tavoin arvokkaasta kohteesta.

Käytimme tilaisuuden hyväksemme ja esittelimme Sallalle KSV:n suunnittelualueella sijaitsevan valtavan siirtolohkareen, joka sulautuu maastoon niin hyvin, etteivät monet paikallisetkaan sitä tiedä. Lohkare oli jäänyt myös Sallalta aiemmin huomaamatta. Nyt kivi on pääsemässä Helsingin kaupungin Luontotietojärjestelmään.

Antti Salla ja siirtolohkare, kuva: Olli Vento.

Parin tunnin retken aikana keskusteltiin niin kaavoituksesta kuin luonnonhoidostakin. Esittelimme Pro Meri-Rastilan puolesta vaihtoehtokaavaa, joka mahdollistaa kaupungin asukastavoitteiden saavuttamisen ilman, että metsään tarvitsisi koskea.  Kajander kertoi, että oikeilla hoitamattomuuskäytännöillä kaupunkimetsä voi toimia turvapaikkana sellaisille lajeille, jotka eivät pärjää talousmetsissä. Hän korosti maapuiden tärkeyttä, sillä ne suojaavat alueita ihmisten kulkemiselta. Vaikka kaikki eivät pidäkään maapuita kauniina, kyse on pitkälti makuasiasta. Kaupunkimetsien hallitulla hoitamattomuudella on Kajanderin mukaan kasvatuksellista merkitystä, sillä ne totuttavat ihmiset näkemään luonnon monimuotoisuuden esteettisenä.

Retken lopussa kävimme kallioisella rannalla, jonka tuntumassa oli merkkejä taannoisesta louhimisesta. Sileältä kalliolta löysimme myös vaakunan muotoisen kaiverruksen, joka oli tehty ehkä kihlautumisen merkiksi. Kuviossa oli nimikirjaimet, päivämäärä ja yksi sydän. Jotain oli myöhemmin käyty poistamassa – ehkä toinen sydän?

Kuvio rantakalliossa, kuva: Olli Vento.

Meri-Rastilaan halutaan osallistavan kaupunkisuunnittelun pilottikohde

Meri-Rastilaa, kuva: Olli Vento

Pro Meri-Rastila on lähettänyt hakemuksen Helsingin kaupungin osallistavan kaupunkisuunnittelun pilottihankkeeksi.

Hakemus Demokratiaryhmän kokeiluhankkeeksi

Taustaa

Helsingissä on pitkään keskusteltu kaupunkilaisten osallisuuden lisäämisestä kaupunkisuunnittelussa. Nykyinen kaavoituksen muodollinen vuorovaikutuskäytäntö on usein koettu turhauttavaksi ja asukkaiden kokemusta sekä aluetuntemusta vähätteleväksi.

Meri-Rastilan osayleiskaavaa suunniteltaessa asukkaiden näkökulma alueen länsirannan metsän säilyttämisestä on myös jäänyt täysin huomiotta. Tämän vuoksi OURCity-ryhmä suunnitteli keväällä 2012 designpääkaupunkivuoden hankkeena vaihtoehtoisen asemakaavan Meri-Rastilaan.

Suunnitelma osoitti, että Meri-Rastilan alueelle on mahdollista rakentaa Helsingin kaupungin haluama määrä asuntoja koskematta asukkaiden arvostamaan metsäiseen virkistysalueeseen. Suunnitelman pohjaksi OURCity-ryhmä selvitti asukkaiden ja alueen muiden toimijoiden näkemyksiä mm. työpajatoiminnalla.

Designpääkaupunkivuoden hanke on ensimmäinen versio Meri-Rastilan osallistavan kaupunkisuunnittelun keinoin toteutetusta kaavasuunnitelmasta. Nyt alkavan uuden hankkeen tarkoituksena on aloittaa prosessi alusta ja tuottaa yhteistyössä asukkaiden ja muiden Meri-Rastilan toimijoiden kanssa alueelle uusi kaavasuunnitelma. Samalla hanke tuottaisi uuden kaupunkisuunnittelumallin, jota olisi mahdollista käyttää myös muualla kuin Meri-Rastilassa.    

Nyt suunnitteilla olevan hankkeen tavoitteet

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asukkaiden ja muiden osallisten kuulemisella tulisi olla keskeinen rooli kaavoituksessa. Käytännössä kuuleminen jää kuitenkin usein muodolliseksi ja aito vuorovaikutus alueen kehittämisessä jää toteutumatta.

Hankkeen välitavoitteena on suunnitella Meri-Rastilaa niin, että asukkaiden osallisuus toteutuisi ja alueen voimatekijä – luonnontilainen metsäalue – saataisiin säilytettyä. Samalla tarkoituksena on edistää Meri-Rastilan asukkaiden sosiaalista integraatiota lisäämällä yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä asukasryhmien välillä.

Lopullisena tavoitteena on toimia pilottikohteena uudenlaiselle mallille, jolla osallistavaa kaupunkisuunnittelua voitaisiin toteuttaa muuallakin.

Hanke antaisi Helsingin kaupungille mahdollisuuden toimia osallistavan kaupunkisuunnittelun edelläkävijänä. Osallistava suunnittelu saattaa myös vähentää asukkaiden tarvetta valittaa kaavoituspäätöksistä, mikä osaltaan selkiyttäisi kaupungin kehittämistä.

Hankkeen toteutus

Hankkeen toteutuksessa on tarkoitus hyödyntää OURCity-vaihtoehtokaavan suunnitteluprosessista saatuja kokemuksia. OURCity-suunnitelman taustalla oli mm. kolme asukastyöpajaa, joissa asukkaat kertoivat näkemyksiään aluesuunnittelusta ehdottamalla rakennus- ja kehityskohteita Meri-Rastilan alueelle esimerkiksi muovailuvahaa, karttaa ja rakennuspalikoita käyttäen. Uudessa hankkeessa on tarkoitus pitää noin kymmenen työpajaa, jotta asukkaiden toiveet ja ideat saadaan laajemmin käyttöön.

Kaupungilta odotamme asukkaille vuosien kuluessa kertyneen ”hiljaisen tiedon” arvostamista. Asukkaiden aluetuntemusta tarvitaan suunnittelun avuksi, jotta ymmärrettäisiin, mitä kaupungin antamat suunnitteluperusteet kyseisen alueen ominaispiirteet huomioon ottaen saattaisivat tarkoittaa. Kaupunkisuunnittelu on tällä hetkellä pääsääntöisesti yksittäisen suunnittelijan käsissä riippumatta siitä, miten hyvin hän tuntee alueen, jolle on suunnittelemassa. Asukaslähtöisyys auttaisi uudistamaan prosessia niin, että virheet pystyttäisiin karsimaan sen kuluessa. Samalla asukkaiden tarve valittaa kaavoituspäätöksistä vähenisi.

Koska hankkeelle tarvitaan ammattitaitoinen projektinvetäjä, toivomme kaupungilta myös taloudellista panostusta. Kuluja aiheutuu paitsi projektinvetäjän palkasta myös työtilan vuokrasta ja tuotettavasta materiaalista (mm. painokustannukset).

Kaupunkisuunnitteluvirasto on luonteva yhteistyökumppani hankkeelle. Sen tietotaitoa tarvitaan erityisesti teknisiin yksityiskohtiin liittyen. Toivomme yhteistyötä myös rakennusviraston, sosiaaliviraston aluetyöyksikön ja Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT:n kanssa.

Myös kaupunkisuunnittelulautakunnan toivottaisiin olevan alusta lähtien mukana hankkeessa. Tarkoituksena on, että hankkeen etenemistä esiteltäisiin lautakunnalle aina vaiheesta toiseen siirryttäessä.    

Muita yhteistyökumppaneita olisivat esimerkiksi Aalto-yliopisto, luontojärjestöt (Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Tringa) sekä Meri-Rastilan alueen yritykset.

Yhteistyöstä on alustavasti neuvoteltu myös Sitran kanssa, joka on mahdollisesti rahoittamassa analyysiä, jossa vertaillaan nyt olemassa olevan vaihtoehtoisen kaavan ja KSV:n tekemän suunnitelman kustannuksia ja ympäristövaikutuksia.

Hankkeen vastuuhenkilönä toimisi sille valittava projektinvetäjä.

Alueen ja teeman kuvaus

Hankkeen teemana on osallistava kaupunkisuunnittelu. Meri-Rastila on luonteva pilottikohteeksi, koska työpajatoimintaa on jo testattu alueella. Meri-Rastilassa on myös halukkuutta aktiiviseen osallistumiseen. Hanke olisi omiaan edistämään alueen asukkaiden sosiaalista integraatiota.

Hankkeen voimavarana ovat Meri-Rastilan asukkaat sekä OURCity-toiminnasta saadut kokemukset. Haasteena on saada eri asukasryhmiä mahdollisimman kattavasti mukaan työpajatoimintaan. Avoimessa OURCity-työpajassa tähän haasteeseen vastattiin mm. hankkimalla paikalle venäjän- ja somalikielentaitoiset tulkit. Uudessa hankkeessa kattavaan osallistumiseen pyrittäisiin myös järjestämällä noin kymmenen työpajatilaisuutta.   

Hankkeen tietojenkeruu, johon mm. työpajatoiminta liittyisi, kestäisi noin neljä kuukautta. Tämän jälkeen seuraisi noin kuukauden kestävä suunnittelujakso, jonka tuloksena valmistuisi ensimmäinen luonnos. Tätä käsiteltäisiin jälleen uudella, noin kaksi kuukautta kestävällä osallistumiskierroksella. Suunnitelman hienosäätöön aikaa varattaisiin vielä 1 – 2 kuukautta.

Vuonna 2014 hankkeen olisi tarkoitus edetä normaalin poliittisen menettelyn kautta. Olisi luontevaa, että hankkeessa kehitetty aluedemokratiaa tukeva ja lainsäädännön asettamat vuorovaikutustavoitteet huomioiva osallistavan kaupunkisuunnittelun menetelmä otettaisiin tulevaisuudessa käyttöön laajemminkin.

Meri-Rastilan metsän promootiovideo

Kuluneen vuoden aikana olen huomannut, että Meri-Rastilan metsää puolustavat myös muut kuin merirastilalaiset. Taustalla on monenlaisia toimijoita, jotka tekevät työtä puolestamme, mutta eivät pidä meteliä itsestään. Luonnonsuojelijat ilmestyivät pyytämättä paikalle juuri, kun heitä tarvittiin. Enkä vieläkään tiedä, kuka antoi Yleisradion toimittajalle vinkin, että metsästä kannattaisi tehdä ohjelma. 

Borislav Borisov on yksi metsän puolesta taustalla toimineista. Hän kävi vuoden aikana useita kertoja Meri-Rastilassa kuvaamassa. Sain tiedon hänen aikeistaan koota aineistosta metsälle promootiovideo vasta, kun pari viikkoa sitten päädyin itse mukaan materiaaliin.   

Borislavin koostaman videon voi katsoa täältä.