Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan Meri-Rastilan täydennysrakentamisen asemakaavan muutosta. Sen tavoitteena on tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta huomattavasti. Asemakaavahankkeeseen liittyy kaupungin lähiöprojektin Meri-Rastilan julkisten kaupunkitilojen kehittämishanke, jossa on tarkoitus parantaa alueen puistoja, aukioita, katualueita ja metroaseman ympäristöä. Muutos koskee Meri-Rastilassa aluetta, joka rajautuu pohjoisessa Vuotiehen ja metrorataan, idässä Kallahden osa-alueen asuinkortteleihin, etelässä rivitalopainotteisiin kortteleihin ja lännessä puistoalueeseen. Muutoksella pyritään saamaan alueelle 170.000–250.000 kerrosneliömetriä lisää rakentamista, mikä tarkoittaa noin 3.300–4.600 uutta asukasta.
Pro Meri-Rastila -liikkeen mielestä on hyvä, että alueen julkisia tiloja kehitetään ja asuinympäristöä parannetaan. Meri-Rastilan vahvuuksien – merellisyyden, maastomuotojen, luonnon läheisyyden ja yhtenäisen arkkitehtonisen luonteen – korostaminen on kannatettava ajatus. Allekirjoittajaliike on kuitenkin huolissaan suunnitellusta kohtuuttoman suuresta asukasmäärän lisäyksestä Vuosaaren Meri-Rastilan osa-alueelle. Pro Meri-Rastila pelkää, että sen vaikutus olisi luontoa ja nykyistä kodikasta kaupunkikuvallista luonnetta tuhoava sekä häiriöitä ja turvattomuutta lisäävä. Julkisten tilojen parantaminen Meri-Rastilassa ei voi edellyttää asukasmäärän kaksinkertaistamista.
Viheralueet säilytettävä
Pro Meri-Rastila pitää epäviisaana täydennysrakentamisen suunnittelua julkisille ja asukkaiden yhteisille puistoalueille, Haruspuistoon, Pohjavedenpuistoon, Rysäpuistoon, Ole Kandelinin puistoon, Ison Kallahden puistoon ja Ullaksenpuistoon. Haruspuisto on hyvin keskeinen osa Meri-Rastilaa. Sen ympäristö pitää säilyttää rauhallisena asuinalueena eikä tiivistäminen saa pilata sen nykyisiä kodikkaita pihapiirejä. Ullaksen ja Ison Kallahden puistot ovat merenrantapuistoja, jotka tulee säilyttää vapaina kaikkien asukkaiden virkistysalueina. Kallioiden tuhoaminen rakentamisen tieltä esimerkiksi Pohjavedenpuistosta olisi erittäin harkitsematonta. Kalliot ovat Meri-Rastilan oleellinen ominaispiirre.
Alueella kulkee myös maakuntakaavan viheryhteys, joka linkittää käytännössä Kallahdenniemen ja Meri-Rastilan metsän toisiinsa. Iso Kallahden puisto sijaitsee myös lähellä Kallahdenharjun natura-aluetta. Puiston luonnonmukaisuuden säilyttäminen turvaa natura-arvojen toteutumista.
Ison Kallahden puiston itäosa on ympäristökeskuksen vuonna 2011 teettämissä helsinkiläisen metsäluonnon monimuotoisuutta selvittäneissä METSO-inventoinneissa todettu arvokkaaksi I- ja II-luokan alueeksi (M7 Meri-Rastila) ja puiston niittyalue on arvokas vuosaarelaisena perinnemaisemana. Pohjavedenpuiston kalliot ovat äskettäisessä luontojärjestöjen Helsingin arvometsät -aloitteessa merkitty LUO-merkinnällä (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue).
Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavan edellyttämästä rakentamisesta on ehdottomasti luovuttava, jos ehdotettu täydennysrakentaminen toteutuu. Koskematonta ja yhtenäistä merellistä virkistysaluetta tarvitaan asukasmäärän lisääntyessä vielä aiempaa enemmän, jotta tiiviisti rakennettavan alueen asukkailla on mahdollisuus lähivirkistykseen, ja jotta tiivistettävä alue todella houkuttelisi monipuolista asukaskuntaa.
Kaupunkirakenne ja rakennukset
Ensivaikutelman parantaminen saavuttaessa alueelle Rastilan metroaseman suunnasta on erityisen tärkeää. Pro Meri-Rastilan mielestä tuloalueella tulisi olla alkuperäisen kaavan mukaisesti myös aukio, joka olisi yksi kolmen aukion tilasarjasta: tuloaukio, Meri-Rastilan tori ja Fokkatori. ”Loppuun saakka vietynä tämä tilasarja voisi muodostaa koko aluetta hallitsevan, identiteettiä luovan kohokohdan, jolla voisi olla myös kaupunkiseudullisesti arvokasta esteettistä arvoa.” (Jere Maula: Meri-Rastila esteettisenä kokemuksena, 2001, Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston tilaama auditointi Meri-Rastilan asuinalueesta). Meri-Rastilan tori tulee allekirjoittajan mielestä säilyttää valoisana ja luonteeltaan osittain kylämäisenä.
Pro Meri-Rastila pitää tärkeänä, että täydennysrakentaminen tehdään huolellisesti ja laadukkaasti ja että sitä suunniteltaessa pidetään kiinni alueen alkuperäisistä kaupunkirakenteellisista tavoitteista. ”Erityisenä kaupunkirakenteellisena tavoitteena on ollut katutilan ja pihatilan selkeä erottelu ja asuinpihojen hyvät näkymät ja yhteydet kaduille ja viheralueille.” (Maula, 2001). Pro Meri-Rastila -liike toivoo, että uudisrakennukset sulautuvat ympäristöönsä ja että rakentamisessa hyödynnetään mahdollisimman paljon puurakentamista sekä alueen luontoon ja merellisyyteen hyvin istuvia muita laadukkaita materiaaleja.
Lopuksi
Maula pitää Meri-Rastilaa edustavana näytteenä oman aikansa suunnittelun pyrkimyksistä. ”Alueen kypsyessä lopulliseen laatuunsa sen arvo saattaa myös kasvaa, mikäli se säästyy nopeasti vaihtelevan ajan hengen aiheuttamilta myllerryksiltä. Meri-Rastilan voisi julistaa suojelukohteeksi vaikka heti ja viimeistellä keskeneräisiltä kohdiltaan hienovaraisesti valmiiksi.”
Pro Meri-Rastila on sangen hämmästynyt, että kaupunkisuunnitteluvirasto aikoo nyt muokata Meri-Rastilan kokonaan uudelleen, vaikka sen tilaama arvio suosittaa vain hienovaraista kohentamista. Pro Meri-Rastila edellyttääkin, että täydennysrakentamishankkeen valtavaa kokoa pienennetään oleellisesti. Täydentämisen tulee tapahtua esteettisesti, laadukkaasti ja omaperäisesti sekä asukkaiden lähiluontoalueita kunnioittaen.
Pro Meri-Rastila pitää epäviisaana täydennysrakentamisen suunnittelua julkisille ja asukkaiden yhteisille puistoalueille, Haruspuistoon, Pohjavedenpuistoon, Rysäpuistoon, Ole Kandelinin puistoon, Ison Kallahden puistoon ja Ullaksenpuistoon. Haruspuisto on hyvin keskeinen osa Meri-Rastilaa. Sen ympäristö pitää säilyttää rauhallisena asuinalueena eikä tiivistäminen saa pilata sen nykyisiä kodikkaita pihapiirejä. Ullaksen ja Ison Kallahden puistot ovat merenrantapuistoja, jotka tulee säilyttää vapaina kaikkien asukkaiden virkistysalueina. Kallioiden tuhoaminen rakentamisen tieltä esimerkiksi Pohjavedenpuistosta olisi erittäin harkitsematonta. Kalliot ovat Meri-Rastilan oleellinen ominaispiirre.
Alueella kulkee myös maakuntakaavan viheryhteys, joka linkittää käytännössä Kallahdenniemen ja Meri-Rastilan metsän toisiinsa. Iso Kallahden puisto sijaitsee myös lähellä Kallahdenharjun natura-aluetta. Puiston luonnonmukaisuuden säilyttäminen turvaa natura-arvojen toteutumista.
Ison Kallahden puiston itäosa on ympäristökeskuksen vuonna 2011 teettämissä helsinkiläisen metsäluonnon monimuotoisuutta selvittäneissä METSO-inventoinneissa todettu arvokkaaksi I- ja II-luokan alueeksi (M7 Meri-Rastila) ja puiston niittyalue on arvokas vuosaarelaisena perinnemaisemana. Pohjavedenpuiston kalliot ovat äskettäisessä luontojärjestöjen Helsingin arvometsät -aloitteessa merkitty LUO-merkinnällä (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue).
Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavan edellyttämästä rakentamisesta on ehdottomasti luovuttava, jos ehdotettu täydennysrakentaminen toteutuu. Koskematonta ja yhtenäistä merellistä virkistysaluetta tarvitaan asukasmäärän lisääntyessä vielä aiempaa enemmän, jotta tiiviisti rakennettavan alueen asukkailla on mahdollisuus lähivirkistykseen, ja jotta tiivistettävä alue todella houkuttelisi monipuolista asukaskuntaa.
Kaupunkirakenne ja rakennukset
Ensivaikutelman parantaminen saavuttaessa alueelle Rastilan metroaseman suunnasta on erityisen tärkeää. Pro Meri-Rastilan mielestä tuloalueella tulisi olla alkuperäisen kaavan mukaisesti myös aukio, joka olisi yksi kolmen aukion tilasarjasta: tuloaukio, Meri-Rastilan tori ja Fokkatori. ”Loppuun saakka vietynä tämä tilasarja voisi muodostaa koko aluetta hallitsevan, identiteettiä luovan kohokohdan, jolla voisi olla myös kaupunkiseudullisesti arvokasta esteettistä arvoa.” (Jere Maula: Meri-Rastila esteettisenä kokemuksena, 2001, Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston tilaama auditointi Meri-Rastilan asuinalueesta). Meri-Rastilan tori tulee allekirjoittajan mielestä säilyttää valoisana ja luonteeltaan osittain kylämäisenä.
Pro Meri-Rastila pitää tärkeänä, että täydennysrakentaminen tehdään huolellisesti ja laadukkaasti ja että sitä suunniteltaessa pidetään kiinni alueen alkuperäisistä kaupunkirakenteellisista tavoitteista. ”Erityisenä kaupunkirakenteellisena tavoitteena on ollut katutilan ja pihatilan selkeä erottelu ja asuinpihojen hyvät näkymät ja yhteydet kaduille ja viheralueille.” (Maula, 2001). Pro Meri-Rastila -liike toivoo, että uudisrakennukset sulautuvat ympäristöönsä ja että rakentamisessa hyödynnetään mahdollisimman paljon puurakentamista sekä alueen luontoon ja merellisyyteen hyvin istuvia muita laadukkaita materiaaleja.
Lopuksi
Maula pitää Meri-Rastilaa edustavana näytteenä oman aikansa suunnittelun pyrkimyksistä. ”Alueen kypsyessä lopulliseen laatuunsa sen arvo saattaa myös kasvaa, mikäli se säästyy nopeasti vaihtelevan ajan hengen aiheuttamilta myllerryksiltä. Meri-Rastilan voisi julistaa suojelukohteeksi vaikka heti ja viimeistellä keskeneräisiltä kohdiltaan hienovaraisesti valmiiksi.”
Pro Meri-Rastila on sangen hämmästynyt, että kaupunkisuunnitteluvirasto aikoo nyt muokata Meri-Rastilan kokonaan uudelleen, vaikka sen tilaama arvio suosittaa vain hienovaraista kohentamista. Pro Meri-Rastila edellyttääkin, että täydennysrakentamishankkeen valtavaa kokoa pienennetään oleellisesti. Täydentämisen tulee tapahtua esteettisesti, laadukkaasti ja omaperäisesti sekä asukkaiden lähiluontoalueita kunnioittaen.
Pro Meri-Rastila -liike katsoo, että näinkin mittava kaavahanke kaipaa Meri-Rastilan parhaiden ominaisuuksien vahvistamista. Meri-Rastilasta tulee kehittää asuinalue, jossa kestävällä kehityksellä, kierrätyksellä, vaihtoehtoisilla energialähteillä, viherrakentamisella, yhteisöllisyydellä ja joukkoliikenteellä on erityinen arvo.
Pro Meri-Rastila -liikkeen puolesta,
Hanna-Kaisa Siimes
Lähde: https://vuosaari.fi/wp-content/uploads/sites/7/2022/07/Meri-Rastilan_auditointi.pdf
Pro Meri-Rastila -liikkeen puolesta,
Hanna-Kaisa Siimes
Lähde: https://vuosaari.fi/wp-content/uploads/sites/7/2022/07/Meri-Rastilan_auditointi.pdf
Hyvä lausunto! Tuo Jere Maulan teksti on aika vaikeaselkoinen ja vaatinee uudelleenlukemisen. Tyyppi selvästi tietää mistä puhuu vaikka sanasto on melkoista ammattijargonia. Maula sai näköjään pari vuotta sitten ansiostaan myös Otto-Iivari Meurman -palkinnon: http://www.tut.fi/fi/tietoa-yliopistosta/laitokset/arkkitehtuuri/ajankohtaista/jere-maulalle-palkinto-p045278c2.
VastaaPoistaKeräsin tähän osoitteita muihin verkossa julkaistuihin Meri-Rastilan täydennysrakentamishanketta koskeviin mielipiteisiin.
VastaaPoistaVuosaarelaisten yhteisöjen mielipide:
http://vuosaari.fi/vuosaari-seura/lausunnot-ja-kannanotot/3644-lausunto-meri-rastilan-taydennysrakentamishankkeesta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen mielipide:
http://www.sll.fi/uusimaa/helsy/kannanotot/kannanotot-ja-tiedotteet-2015/mielipide-meri-rastilan-taydennysrakentamisen-osallistumis-ja-arviointisuunnitelmasta
Oma mielipiteeni:
http://hlylinen.blogspot.fi/2015/05/mielipide-meri-rastilan.html
Metrossa ja Hesarissa oli melko oudot jutut tähän mielipiteeseen liittyen. Mistä lähtien muutaman asukkaan lausunto kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on kelvannut uutisaiheeksi?
VastaaPoistaOliko toimittaja teihin yhteydessä? Jos ei, niin olkaa yhteydessä julkisen sanan neuvostoon. Juttu ei millään lailla täytä tasapuolisen uutisoinnin vaatimuksia.