Uusi Meri-Rastilan kaavaluonnos on nyt kommentoitavana

Meri-Rastilan nykyiselle asuinalueelle suunnitellaan hyvin mittavaa uutta asuinrakentamista. Kaupunkisuunnitteluviraston tavoitteena on, että 10–15 vuoden kuluessa alueelle valmistuisi asuntoja noin 4 200 asukkaalle. Vastavalmistuneessa asemakaavaluonnoksessa asuntorakentamista esitetään nykyisille tonteille sekä luonto- ja puistoalueille.

Eniten uutta rakentamista tulisi Rastilan liikekeskuksen ympäristöön sekä Pohjavedenpuiston ja Haruspuiston reunoille. Liikekeskus korvattaisiin uusilla kortteleilla, joihin tulisi maantasokerrokseen liiketiloja ja niiden päälle asumista.

Kaavaluonnoksessa on varauduttu myös siihen, että joillekin tonteille voidaan myöhemmin tulevaisuudessa rakentaa nykyistä enemmän asuntoja purkamalla ensin nykyiset rakennukset. Asuinrakentamista on osoitettu myös tulevaisuudessa mahdollisesti purettavien päiväkotirakennusten tonteille.

Uudet asuintalot on suunniteltu pääosin 5–8-kerroksisiksi. Kymmenkerroksisia asuintaloja on sijoitettu alueen tärkeisiin solmukohtiin. Alueen korkein rakennus, 16-kerroksinen asuintalo sijoittuu metroaseman läheisyyteen.

Väritykseltään uudet rakennukset olisivat vaaleita, jotta ne sopivat nykyiseen rakennuskantaan. Vaihtelua pintoihin saataisiin puulla ja tummilla yksityiskohdilla. Uusissa rakennuksissa olisi pääsääntöisesti viherkatot, jotka auttavat sadevesien hallinnassa. Kaava mahdollistaa myös yhteistiloina toimivien kattoterassien rakentamisen.

Asemakaavan lisäksi Meri-Rastilaan on laadittu luonnos liikennesuunnitelmasta, jossa on esitetty täydennysrakentamisen edellyttämät uudet kadut sekä alustava suunnitelma Meri-Rastilan tien perusparannuksesta. Lähtökohtana on parantaa liikenneturvallisuutta, sujuvoittaa joukkoliikennettä, selkeyttää pyöräilyä ja kohentaa kadun ilmettä.

Täydennysrakentaminen on osa Meri-Rastilan kaupunkiuudistus -nimistä hanketta, jonka tavoitteena on asuntotarjonnan lisäämisen ohella parantaa alueen puistoja, aukioita ja katuja. Lisärakentamisella pyritään lisäksi turvaamaan palveluiden säilyminen alueella. Kaavaluonnos mahdollistaa kahden uuden päiväkodin rakentamisen sekä Meri-Rastilan ala-asteen laajentamisen. Kivijalkayrityksille on suunniteltu liiketilaa Meri-Rastilan tien vilkkaimpien risteysalueiden tuntumaan.

Meri-Rastilan asemakaavaluonnosta ja liikennesuunnitelman luonnosta voi kommentoida 19. joulukuuta asti osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/meri-rastila3. Suunnitelmat ovat lisäksi esillä mm. Vuotalon aulassa sekä verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat. Esittely- ja keskustelutilaisuus kaavasta pidetään tiistaina 29. marraskuuta kello 17.30–20.00 Meri-Rastilan ala-asteella, Jaluspolku 3.

Kaavaluonnos ja liikennesuunnitelma viedään kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn alkuvuodesta 2017. Lopullisesti kaavasta päättää kaupunginvaltuusto.

Lisää aiheesta:

Verkkokeskustelu Meri-Rastilan suunnitelmista

Nähtävillä oleva suunnitteluaineisto

Lehdistökuvia kaupungin aineistopankissa

Vaihtoehtosuunnitelma: Ison Kallahden puistosta Syötävä puisto

 

Esitämme, että Ison Kallahden puisto säilytetään rakentamattomana ja että sen sijaan puisto herätetään eloon ja sitä uudistetaan puistoalueen kulttuurihistoriaa ja moninaista kasvistoa ja puustoa kunnioittaen.

Ison Kallahden puisto Vuosaaressa, Kallvikinniemen kupeessa, on vanhaa villiintynyttä yhä puistossa sijaitsevan 1800-luvun puolivälistä peräisin olevan kalastajatorpan ja entisen, puistosta jo kadonneen 1930-luvun lopulla rakennetun Strandellin huvilan piha- ja viljelysmaata. Puistossa kasvaa jykeviä tammia, harvinaiset mongolianvaahtera ja japaninmarjakuusi, talviomenapuu, viinimarja-, tyrni- ja vadelmapensaita sekä lukuisia puutarhakasveja sekä vanhaa luonnonkasvillisuutta.  Tarkkasilmäinen löytää kesällä Harbonkadun varrelta myös entisen mansikkamaan mansikoita. Vanhin kasvillisuus on parhaiten säilynyt puiston matalilla kallioilla.

Puisto viettää etelään ja kaakkoon kohti Isoa Kallahtea. Sen keskitietämillä pulppuaa kirkasvetinen lähde. Muistona huvila-ajoista pienen kallion laella seisoo kivipöydän runko. Pöydän ääressä ovat huvilakauden aikaan kesäasukkaat siemailleet iltapäiväkahvinsa. Puiston reunamilla on näkyvissä vielä vanhan kasvihuoneen perustukset.

Ison Kallahden puistoon ollaan kehittämässä vaihtoehtoista puistosuunnitelmaa, ns. syötävää puistoa, jonka satoa kaikki lähialueen asukkaat voivat nauttia ja johon on mielenkiintoista tulla vierailemaan kauempaakin. Puistoon lisättäisiin hedelmäpuita ja marjapensaita, joiden sato olisi kaikkien naposteltavissa. Viljelyksiä rakennettaisiin suoraan ravintorikkaaseen maahan, siten että satoa kertyisi pitkin viljelykautta ja että maisema olisi esteettinen läpi vuoden. Maisemaa täydentäisi yhteisöllisesti hoidettavat kotieläimet, kuten lampaat ja kanat. Aikaisemmin Strandellin huvilan puutarhassa olleen kasvihuoneen paikalle voisi rakentaa uuden kasvihuoneen.

Alue kokoaisi eri toimijoita ja eri kulttuuritaustoista tulevia asukkaita yhteen taiteen, tieteen ja ruoanlaiton merkeissä. Viljelykset kannustaisivat monipuolistamaan ruokavaliota ja kokeilemaan uusia makuja. Syötävä puisto istuisi hyvin jatkumoksi vuoden 2016 keväällä aloitettuun yhteisölliseen laatikkoviljelytoimintaan,  jossa 5 eri alueellista järjestöä, mukaan lukien mm. somalivanhempien yhdistys, viljeli erilaisia kasviksia ja juhli yhdessä satoa sadonkorjuujuhlin.

Jo nyt on nähtävissä viljelyhankkeen positiivisia vaikutuksia kaupunkiviljelyn kiinnostuksen kasvuna sekä yhteisöllisyyden kehittymisenä.

Puistossa sijaitseva Sjökullan torppa on toiminut usein erilaisten tapahtumien mahdollistajana. Torpan pihaa on niin ikään jo nyt kunnostettu perinnepuutarhana. Vuonna 2017 torpalle ja sen ympäristöön on suunniteltu järjestettävän horta-kursseja. Tätä hyvin alkanutta kehitystä on syytä tukea ja jatkaa niin, että se voi tavoittaa yhä useamman helsinkiläisen.

Lähikoulun luonto- ja tiedepainotteisuutta voisi hankkeessa hyödyntää esimerkiksi tutkimalla puistossa säilyneitä ikivanhoja luonnon- ja puutarhakasveja sekä kehittämällä viljelymaan kastelu- ja hulevesijärjestelmiä yhteistyönä koulun, alan oppilaitosten ja tutkijoiden kanssa.

Tavoitteena puistosuunnitelmassa on alueen nykyisen kulttuuriympäristön säilyttäminen sekä luontoympäristön vaaliminen ja kehittäminen. Päämääränä on luoda elävä ja toimiva alue, jossa yhdistyisi saumattomasti yhteistyö paikallisten yrittäjien ja virastojen  kanssa. Potentiaalisia yhteistyökumppaneita voisivat olla Liikuntaviraston hallinnoiman Sannan sauna, melontakeskus Natura Viva, tilaushuvila Villa Achille ja Ravintola Maininki. Alueen läheisyydessä on myös Liikuntaviraston valvoma ja hallinnoima Ison Kallahden uimaranta.

Alueesta on mahdollista tehdä keidas meren rannan läheisyydessä. Uusi erilainen puisto toisi iloa kaikille asukkaille taustasta riippumatta, lapsista vanhuksiin, ja mahdollistaisi monipuolisesti erilaisten tapahtumien järjestämisen. Meri-Rastilan alueen vahvuudet ja vetovoimaisuus asuinalueena lisääntyisi merkittävästi ja alue saisi aivan erilaista huomiota kuin ennen. Muita mahdollisia yhteistyökumppaneita hankkeessa voisivat olla vuosaarelainen Teatteri Ihme, Vuosaaren Kesäteatteri sekä tällä hetkellä Vuosaaressa Kulttuurikeskuksen Helsingin malli -hankkeessa toimivat Suomen Valokuvataiteen museo, KOM-teatteri ja Klockriketeatern.

Hankkeen kehittämiseen ja puiston hoitoon ja ylläpitoon on jo tällä hetkellä näkyvissä laaja innostunut ja sitoutunut vapaaehtoisten joukko.

Kallahden kylä

Pro Meri-Rastila

Vuosaari-Seura ry.

Liitteet:
Sjökullan torppa Vuosaaressa, Matti Lipponen, Vuosaari-lehti 21/2011
https://issuu.com/vuosaari/docs/vspgx212011/6

Sjökulla – kalastajatorpasta asukastaloksi, Anna-Maija Virta, Vuosaari-lehti 17/2016
https://issuu.com/vuosaari/docs/vspgx172016/5

Viljellään kaupungissa – Opas yhteisö-  ja pienpalstaviljelmien perustamiseen Helsingissä, Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2014:1/Arkkitehtuuriosasto
http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/2014/viljellaan_kaupungissa_opas_2014.pdf

Tervetuloa Meri-Rastilan Aluefoorumiin 27.9.16!

Meri-Rastilan ala-asteen liikuntasali, Jaluspolku 3

Ohjelmassa kello 17.15 alkaen: 

• Meri-Rastilan kaupunkiuudistus ja täydennysrakentamisen suunnittelutilanne
  Arkkitehti Linda Wiksten, kaupunkisuunnitteluvirasto 

• Luonnonläheinen lähiökylä - tutkimustulosten esittely
  Viola Strandberg, Etnografinen tutkimustoimisto Kenno

• Uuden ostoskeskuksen suunnittelutilanne
  Arkkitehti Tiia Ettala, Ettala Palomeras Architects 

• Vuosaari-Seuran kommenttipuheenvuoro
  Ympäristö- ja maankäyttötoimikunnan pj Matti Lipponen

• Mitä tiedetään hallintamuodoista uusissa taloyhtiöissä?
  Projektinjohtaja Ritva Tanner, Esikaupunkialueiden aluerakennusprojekti,   kaupunginkanslia 

• Tontin lisärakentaminen taloyhtiön silmin
  esimerkki Kontulan Ostostie 2, Santeri Leijola, OikeaKoti Vuokra-asunnot Oy 
  asukasnäkökulma Meri-Rastilasta, Lea Purhonen 

• Piirikeskustelua

Tilaisuuden ajan ala-asteella toimii pop-up-kahvila, josta voi ostaa kahvia ja marokkolaisia leivonnaisia. Ennen tilaisuutta Meri-Rastilan torilla on jaossa kaupunkipuutarhan satoa kello 17 alkaen. Huonolla säällä satoa jaetaan koulun aulassa.

Aluefoorumin järjestävät Pro Meri-Rastila -liike ja kaupunkisuunnitteluvirasto.

Yhdistysten tiedote Itä-Helsingin luontoalueiden puolesta

Ramsinniemi 27.8.2016

TIEDOTE

Itä-Helsingin metsät ja luonnonrannat on säilytettävä

 

Yleiskaavassa Keskuspuiston osiin kohdistettuja rakentamismerkintöjä on ansaitusti kritisoitu julkisuudessa. Itä-Helsingin luontoalueisiin kohdistuvat uhkat ovat jääneet vähemmälle huomiolle, vaikka meitä itähelsinkiläisiä on paljon. Lähiöidemme metsillä, luonnonrannoilla, niityillä ja 1500-luvulta saakka viljellyillä pelloilla on meille vastaava merkitys kuin Keskuspuistolla on sen tuntumassa asuville.

 

Itä-Helsingissä on useampia osittain päällekkäisiä vihersormia. Niistä yksi kulkee Laajasalosta Vartiosaaren, Ramsinniemen, Meri-Rastilan metsän, Rastilan kartanon ympäristön ja Mustavuoren kautta Östersundomiin. Toinen etenee Kivinokasta Viikin kautta Kivikkoon ja kolmas on Uutelasta Mustavuoreen suuntautuva vihersormi. Nämä kaikki ovat tärkeitä niin virkistyksellisesti kuin luonnonkin kannalta ja ne tulee säilyttää.

Valitettavasti ehdotettu yleiskaava ei tätä tunnista, sillä toteutuessaan se kaventaisi vihersormia monin paikoin merkittävästi. Myös uudet raidehankkeet uhkaavat useassa kohdassa vihersormien jatkuvuutta. Raideliikenne tuleekin suunnitella luontoalueet säilyttävästi niin, että sen sijoittelussa hyödynnetään jo olemassa olevia kulkuväyliä.

Itä-Helsingin osalta kaavoja koskevat muistutukset ja lausunnot on sivuutettu vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskuksen, Uudenmaan liiton, Museoviraston ja ympäristölautakunnan Vartiosaaren ja/tai Ramsinniemen säilyttämistä puoltavia lausuntoja ei ole huomioitu. Lisäksi yleiskaavaehdotukseen oli muistutusajan jälkeen lisätty muuttavaa maankäyttöä Kivinokalle. Tästä ei ole ollut mahdollista lausua missään vaiheessa prosessia.

 

Kaupungin kasvu ei edellytä luontoalueille rakentamista. Luonto- ja kulttuuriarvot huomioivalla suunnittelulla on mahdollista säilyttää Itä-Helsingissäkin se, mikä tekee siitä viihtyisän: alueen metsäinen ja merellinen luonto. Väestönkasvu voidaan sijoittaa jo rakennetuille alueille. Tukholmassa mittava uudisrakentaminen on suunniteltu viheralueita uhraamatta. Luovuutta käyttämällä sama onnistuu myös Helsingissä.

Luontoalueille rakentaminen olisi lyhytnäköinen ja vanhanaikainen ratkaisu, sillä muualla monet kaupungit pyrkivät pikemminkin lisäämään viherpinta-alaansa. Olemassa olevien viheralueiden säilyttäminen on huomattavasti helpompaa kuin uusien rakentaminen.

Luonnon terveysvaikutukset ovat tiedossa, samoin se, että luonnon monimuotoisuuskadon pysäyttäminen edellyttää toimenpiteitä kaupungeissakin.

 

On siis syytä säilyttää luontoa siellä, missä sitä vielä on. Myös Itä-Helsingissä.

Helsingissä 04.09.2016

Aurinkolahti-Seura ry (allekirjoitus lisätty 8.9.2016)

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry

Herttoniemi-seura ry

Laajasalo – Degerö Seura ry

Koillis Seura ry

Kontula-Seura ry

Kulosaarelaiset ry – Brändöborna rf

Marjaniemi-Seura ry

Mellunmäki-seura ry

Pro Meri-Rastila

Puotila-seura ry

Roihuvuori-Seura ry

Santahamina-Seura ry

Stansvikin kyläyhdistys ry

Tammisaloseura ry – Tammelund Sällskapet rf

Vartiosaari-seura ry

Viikki-Seura ry

Vuosaari-Seura ry

Östersundom-seura ry

Lisätietoja:

Hanna-Leena Ylinen, hlylinen(at)gmail.com

Riitta Malve-Tamminen, puh. 050 5718146, riittamalve(at)gmail.com

Matti Lipponen, matti.lipponen(at)helsinki.fi

Pro Meri-Rastilan kannanotto Meri-Rastilan kaupunkiuudistuksen esiluonnokseen

Kannanotto Meri-Rastilan kaupunkiuudistuksesta

Pro Meri-Rastila -liike peräänkuuluttaa Meri-Rastilan kaupunkiuudistukseen kantavaa ideaa tai ajatusta, millä alueen täydennysrakentaminen toteutetaan. Täydennysrakentamisen kantavana johtotähtenä tulisi liikkeen mielestä olla alueen merellisyys, luonnonläheisyys ja monikulttuurisuus. Urbaanin kaupunkimaiseman tulee olla luontevassa ja harmonisessa vuoropuhelussa alueen metsäisen, kallioisen ja merellisen maiseman kanssa. Luonnonläheisyyden tulisi näkyä esimerkiksi rakennusten materiaalivalinnoissa ja muodoissa. Rakennuksissa tulisi suosia materiaalina puuta joko siten, että kerrostalot ovat puukerrostaloja tai puuverhoiltuja. Erityisesti mitä lähemmäs rantaa ja metsiä rakennetaan, sitä kaupunkikuvallisesti tärkeämpää rakennusten maisemointi luontoympäristöön sopivaksi on. Myös rakennusten muodon ja muun arkkitehtuurin tulisi ilmentää alueen ominaispiirteitä. Laatikkomaista rakentamista tulisi välttää.

Pro Meri-Rastila liike on edelleen huolissaan rakentamisen massiivisuudesta ja pitää asukastavoitetta ylimitoitettuna alueelle.

Ison Kallahden puisto

Ison Kallahden puisto tulisi jättää kokonaan rakentamatta ja kehittää sitä villinä kaupunkipuistona maltillisine viljelylaatikkoviljelmineen, omenapuineen ja suurine tammineen. Puistosta voisi kehittää jokaisen vuosaarelaisen hieman villiintyneen ”isoäidin omakotitalon takapihan”, jossa villiniityn kukat kukkivat ja luonto kutsuu rauhoittumaan. Mikäli rakentamista alueelle tulee, sen tulisi olla hyvin maltillista ja sijaita aivan alueen kulmassa Harbonkadun ja Kallahden kylän ohittavan kävelytien risteyksessä.  Mieluisinta olisi jos alueen puistomaisuutta kunnioitettaisiin ja tontin kulman rakennuksena olisi mielikuvituksellinen kasvihuone osana kaupunkiviljelypuistoa – paikassa, jossa itse asiassa on aikaisemminkin ollut kasvihuone. Mahdollisen rakentamisen tulee puistossa olla matalaa, kevyttä ja Kallahden kylän skandinaavisen arkkitehtuurin kanssa yhteen sopivaa.
 

Ole Kandelinin puisto ja Kallahden koulun ympäristö

Harbonkadun ja Meri-Rastilan tien kulmaukseen, Ole Kandelinin puistoon, sekä Meri-Rastilan tien ja Kallahden kylän ohittavan kävelytien varrelle tulevien kerrostalojen olisi hyvä sulautua erinomaisesti maisemaan. Tässä kohden olisi erityisen suotavaa suosia puurakentamista ja esimerkiksi tummaa puuverhoilua, jotta rakennukset eivät hyppää silmille ja leikkaa maisemaa väkivaltaisesti. Materiaalivalinnoissa ja arkkitehtuurisissa muodoissa tulisi ohjata maisemoimaan rakennuksia ja saada ne sulautumaan metsäiseen ja kallioiseen maisemaan.  Kallahden koulun viereiset kalliot olisi syytä säilyttää mahdollisimman eheinä ja rajoittaa rakentamista Ison Kallahden puiston läheisyydessä.

Pro Meri-Rastila -liike huomauttaa, että Kallvikinniementien itäpuoli samoin kun Pohjavedenpuisto kuuluvat itse asiassa Vuosaaren Kallahden osa-alueeseen. On sääli, että suunnitelmassa ollaan viemässä varsin tiiviisti rakennetun Kallahden alueen vehreyttä pois näinkin voimakkaasti. Pro Meri Rastila -liike katsoo että erityisesti Ullaksen kahvilan viereinen alue Kallvikinniementien varrella tulisi jättää kokonaan rakentamattomaksi puistoalueeksi. Näin voidaan säilyttää yhtenäinen puistomainen alue meren rannan läheisyydessä, mikä olisi maisemallisesti merkittävä asia ja kaupunkikuvaa eheyttävä ja luontoa ja merellisyyttä kunnioittava valinta.

Luonto- ja puistoalueiden säilyminen Meri-Rastilassa on erityisen tärkeää myös alueen sosio-ekonomisen aseman vuoksi. Monilla Meri-Rastilan ja Kallahden alueen asukkailla ei ole omaa kesämökkiä saati venettä tai varaa matkustella ulkomailla. He viettävät perheineen erityisen paljon vapaa-aikaansa omalla asuinalueellaan.

Haruspuiston alue

Pro Meri-Rastila -liike on huolissaan Meri-Rastilan sydämen, Haruspuiston ympäristön, massiivisesta rakentamisesta. Rakennusmassaa on suunnitteilla niin paljon, että liike on huolissaan alueen viihtyvyyden laskemisesta. Pro Meri-Rastila -liike katsoo, että alueen uuden rakennuskannan tulisi olla ainakin osittain asumisoikeusasuntoja, jotta alueen tasapainottaminen tapahtuu myös Meri-Rastilan keskiosassa. Jotta myös omistusasuntojen sekoittaminen alueelle olisi mahdollista toteuttaa, tulee alueen arkkitehtuuriin kiinnittää erityistä huomiota. Mielenkiintoisin taloratkaisuin myös omistusasujat löytävät Meri-Rastilan viehkeyden.

Alueen merellisyyden uudet asukkaat voisivat löytää uusilla innovatiivisilla ratkaisuilla, joilla asuntojen yhteyteen tai sopimuksiin liitettäisiin esimerkiksi mahdollisuus omaan kanootin tai pienveneen säilytyspaikkaan. Esimerkiksi osaan Rastilan pientaloalueen tonttisopimuksista sisältyi jo 1950-luvulla oma venepaikka kiinteistöjen yhdessä omistamalla yhteismaalla Vartiokylänlahden rannalla. Nykyään Rastilan Veneilijät ry:n hallinnoima pieni venesatama sijaitsee Lokitien päässä.

Ostoskeskuksen ympäristö ja Meri-Rastilan tien alkupää

Meri-Rastilaa kehitettäessä on hyvä huomioida naapurikeskusten vetovoima ja luoda Meri-Rastilalle erottautumiskeinoja, jotka pohjautuvat niihin syihin, joista alueen asukkaat ovat kiintyneet Meri-Rastilaan sekä houkuttelevat asiakkaita (asukkaita) myös muilta alueilta.

Täydennysrakentamisessa on tärkeää esteettisyys ja omaleimainen ja korkeatasoinen arkkitehtuuri. Ostoskeskuksen ympäristön rakentaminen voisi mielellään olla yleisilmeeltään vaaleaa, kuten jo olemassa oleva rakennuskantakin on. Länsirannan ja Meri-Rastilan tien välisten uusien talojen korkeutta on syytä madaltaa, jotta ne rytmittyvät paremmin nykyisen matalan rakentamisen taakse. Talojen asettelu on syytä tehdä niin, että ne eivät varjosta liikaa olemassa olevia koteja. Tässä kohden asia on erityisen tärkeää huomioida, sillä suunnitelmassa olevat uudet talot asettuvat juuri auringon puolelle.

Alueella on erityinen tarve myös suurille, yhteiseen käyttöön soveltuville kokoontumis- ja harrastetiloille. Luontevin sijaintipaikka tilalle olisi ostoskeskuksen läheisyys.

Rakennetuissa ympäristöissä, esimerkiksi ostoskeskuksen toreilla, Pro Meri-Rastila -liike näkisi mieluusti meriaiheista ympäristötaidetta tai esimerkiksi suihkulähteitä korostamassa alueen merellisyyttä.

Lopuksi

Pro Meri Rastila -liike toivoo, että Meri-Rastilan alueen täydennysrakentamisessa otetaan vahvasti esiin alueen erityispiirteet: merellisyys, luonnonläheisyys ja monikulttuurisuus. Allekirjoittanut on huolestunut rakentamisen massiivisuudesta ja asukasluvun lähes kaksinkertaistamisesta. Sen seurauksena viheralueet vähenevät ja nykyisten asukkaiden asumismukavuus heikkenee, kun ainakin kaksi kertaa olemassa olevia korkeampia taloja rakennetaan nykyisten viereen.

Meri-Rastilan alueella on paljon annettavaa sekä helsinkiläisille että turisteille, joten alueen nykyisiä vahvuuksia tulisi huolella vaalia ja edelleen voimistaa ja jalostaa. Helsingissä ja Vuosaaressa omaleimaista on se, että sekä urbaani että luonto mahtuvat samaan kaupunkiin – hyödynnetään sitä.

Pro Meri-Rastila -liikkeen puolesta

Hanna-Kaisa Siimes