Tervetuloa Meri-Rastilan Aluefoorumiin 27.9.16!

Meri-Rastilan ala-asteen liikuntasali, Jaluspolku 3

Ohjelmassa kello 17.15 alkaen: 

• Meri-Rastilan kaupunkiuudistus ja täydennysrakentamisen suunnittelutilanne
  Arkkitehti Linda Wiksten, kaupunkisuunnitteluvirasto 

• Luonnonläheinen lähiökylä - tutkimustulosten esittely
  Viola Strandberg, Etnografinen tutkimustoimisto Kenno

• Uuden ostoskeskuksen suunnittelutilanne
  Arkkitehti Tiia Ettala, Ettala Palomeras Architects 

• Vuosaari-Seuran kommenttipuheenvuoro
  Ympäristö- ja maankäyttötoimikunnan pj Matti Lipponen

• Mitä tiedetään hallintamuodoista uusissa taloyhtiöissä?
  Projektinjohtaja Ritva Tanner, Esikaupunkialueiden aluerakennusprojekti,   kaupunginkanslia 

• Tontin lisärakentaminen taloyhtiön silmin
  esimerkki Kontulan Ostostie 2, Santeri Leijola, OikeaKoti Vuokra-asunnot Oy 
  asukasnäkökulma Meri-Rastilasta, Lea Purhonen 

• Piirikeskustelua

Tilaisuuden ajan ala-asteella toimii pop-up-kahvila, josta voi ostaa kahvia ja marokkolaisia leivonnaisia. Ennen tilaisuutta Meri-Rastilan torilla on jaossa kaupunkipuutarhan satoa kello 17 alkaen. Huonolla säällä satoa jaetaan koulun aulassa.

Aluefoorumin järjestävät Pro Meri-Rastila -liike ja kaupunkisuunnitteluvirasto.

Yhdistysten tiedote Itä-Helsingin luontoalueiden puolesta

Ramsinniemi 27.8.2016

TIEDOTE

Itä-Helsingin metsät ja luonnonrannat on säilytettävä

 

Yleiskaavassa Keskuspuiston osiin kohdistettuja rakentamismerkintöjä on ansaitusti kritisoitu julkisuudessa. Itä-Helsingin luontoalueisiin kohdistuvat uhkat ovat jääneet vähemmälle huomiolle, vaikka meitä itähelsinkiläisiä on paljon. Lähiöidemme metsillä, luonnonrannoilla, niityillä ja 1500-luvulta saakka viljellyillä pelloilla on meille vastaava merkitys kuin Keskuspuistolla on sen tuntumassa asuville.

 

Itä-Helsingissä on useampia osittain päällekkäisiä vihersormia. Niistä yksi kulkee Laajasalosta Vartiosaaren, Ramsinniemen, Meri-Rastilan metsän, Rastilan kartanon ympäristön ja Mustavuoren kautta Östersundomiin. Toinen etenee Kivinokasta Viikin kautta Kivikkoon ja kolmas on Uutelasta Mustavuoreen suuntautuva vihersormi. Nämä kaikki ovat tärkeitä niin virkistyksellisesti kuin luonnonkin kannalta ja ne tulee säilyttää.

Valitettavasti ehdotettu yleiskaava ei tätä tunnista, sillä toteutuessaan se kaventaisi vihersormia monin paikoin merkittävästi. Myös uudet raidehankkeet uhkaavat useassa kohdassa vihersormien jatkuvuutta. Raideliikenne tuleekin suunnitella luontoalueet säilyttävästi niin, että sen sijoittelussa hyödynnetään jo olemassa olevia kulkuväyliä.

Itä-Helsingin osalta kaavoja koskevat muistutukset ja lausunnot on sivuutettu vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskuksen, Uudenmaan liiton, Museoviraston ja ympäristölautakunnan Vartiosaaren ja/tai Ramsinniemen säilyttämistä puoltavia lausuntoja ei ole huomioitu. Lisäksi yleiskaavaehdotukseen oli muistutusajan jälkeen lisätty muuttavaa maankäyttöä Kivinokalle. Tästä ei ole ollut mahdollista lausua missään vaiheessa prosessia.

 

Kaupungin kasvu ei edellytä luontoalueille rakentamista. Luonto- ja kulttuuriarvot huomioivalla suunnittelulla on mahdollista säilyttää Itä-Helsingissäkin se, mikä tekee siitä viihtyisän: alueen metsäinen ja merellinen luonto. Väestönkasvu voidaan sijoittaa jo rakennetuille alueille. Tukholmassa mittava uudisrakentaminen on suunniteltu viheralueita uhraamatta. Luovuutta käyttämällä sama onnistuu myös Helsingissä.

Luontoalueille rakentaminen olisi lyhytnäköinen ja vanhanaikainen ratkaisu, sillä muualla monet kaupungit pyrkivät pikemminkin lisäämään viherpinta-alaansa. Olemassa olevien viheralueiden säilyttäminen on huomattavasti helpompaa kuin uusien rakentaminen.

Luonnon terveysvaikutukset ovat tiedossa, samoin se, että luonnon monimuotoisuuskadon pysäyttäminen edellyttää toimenpiteitä kaupungeissakin.

 

On siis syytä säilyttää luontoa siellä, missä sitä vielä on. Myös Itä-Helsingissä.

Helsingissä 04.09.2016

Aurinkolahti-Seura ry (allekirjoitus lisätty 8.9.2016)

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry

Herttoniemi-seura ry

Laajasalo – Degerö Seura ry

Koillis Seura ry

Kontula-Seura ry

Kulosaarelaiset ry – Brändöborna rf

Marjaniemi-Seura ry

Mellunmäki-seura ry

Pro Meri-Rastila

Puotila-seura ry

Roihuvuori-Seura ry

Santahamina-Seura ry

Stansvikin kyläyhdistys ry

Tammisaloseura ry – Tammelund Sällskapet rf

Vartiosaari-seura ry

Viikki-Seura ry

Vuosaari-Seura ry

Östersundom-seura ry

Lisätietoja:

Hanna-Leena Ylinen, hlylinen(at)gmail.com

Riitta Malve-Tamminen, puh. 050 5718146, riittamalve(at)gmail.com

Matti Lipponen, matti.lipponen(at)helsinki.fi

Pro Meri-Rastilan kannanotto Meri-Rastilan kaupunkiuudistuksen esiluonnokseen

Kannanotto Meri-Rastilan kaupunkiuudistuksesta

Pro Meri-Rastila -liike peräänkuuluttaa Meri-Rastilan kaupunkiuudistukseen kantavaa ideaa tai ajatusta, millä alueen täydennysrakentaminen toteutetaan. Täydennysrakentamisen kantavana johtotähtenä tulisi liikkeen mielestä olla alueen merellisyys, luonnonläheisyys ja monikulttuurisuus. Urbaanin kaupunkimaiseman tulee olla luontevassa ja harmonisessa vuoropuhelussa alueen metsäisen, kallioisen ja merellisen maiseman kanssa. Luonnonläheisyyden tulisi näkyä esimerkiksi rakennusten materiaalivalinnoissa ja muodoissa. Rakennuksissa tulisi suosia materiaalina puuta joko siten, että kerrostalot ovat puukerrostaloja tai puuverhoiltuja. Erityisesti mitä lähemmäs rantaa ja metsiä rakennetaan, sitä kaupunkikuvallisesti tärkeämpää rakennusten maisemointi luontoympäristöön sopivaksi on. Myös rakennusten muodon ja muun arkkitehtuurin tulisi ilmentää alueen ominaispiirteitä. Laatikkomaista rakentamista tulisi välttää.

Pro Meri-Rastila liike on edelleen huolissaan rakentamisen massiivisuudesta ja pitää asukastavoitetta ylimitoitettuna alueelle.

Ison Kallahden puisto

Ison Kallahden puisto tulisi jättää kokonaan rakentamatta ja kehittää sitä villinä kaupunkipuistona maltillisine viljelylaatikkoviljelmineen, omenapuineen ja suurine tammineen. Puistosta voisi kehittää jokaisen vuosaarelaisen hieman villiintyneen ”isoäidin omakotitalon takapihan”, jossa villiniityn kukat kukkivat ja luonto kutsuu rauhoittumaan. Mikäli rakentamista alueelle tulee, sen tulisi olla hyvin maltillista ja sijaita aivan alueen kulmassa Harbonkadun ja Kallahden kylän ohittavan kävelytien risteyksessä.  Mieluisinta olisi jos alueen puistomaisuutta kunnioitettaisiin ja tontin kulman rakennuksena olisi mielikuvituksellinen kasvihuone osana kaupunkiviljelypuistoa – paikassa, jossa itse asiassa on aikaisemminkin ollut kasvihuone. Mahdollisen rakentamisen tulee puistossa olla matalaa, kevyttä ja Kallahden kylän skandinaavisen arkkitehtuurin kanssa yhteen sopivaa.
 

Ole Kandelinin puisto ja Kallahden koulun ympäristö

Harbonkadun ja Meri-Rastilan tien kulmaukseen, Ole Kandelinin puistoon, sekä Meri-Rastilan tien ja Kallahden kylän ohittavan kävelytien varrelle tulevien kerrostalojen olisi hyvä sulautua erinomaisesti maisemaan. Tässä kohden olisi erityisen suotavaa suosia puurakentamista ja esimerkiksi tummaa puuverhoilua, jotta rakennukset eivät hyppää silmille ja leikkaa maisemaa väkivaltaisesti. Materiaalivalinnoissa ja arkkitehtuurisissa muodoissa tulisi ohjata maisemoimaan rakennuksia ja saada ne sulautumaan metsäiseen ja kallioiseen maisemaan.  Kallahden koulun viereiset kalliot olisi syytä säilyttää mahdollisimman eheinä ja rajoittaa rakentamista Ison Kallahden puiston läheisyydessä.

Pro Meri-Rastila -liike huomauttaa, että Kallvikinniementien itäpuoli samoin kun Pohjavedenpuisto kuuluvat itse asiassa Vuosaaren Kallahden osa-alueeseen. On sääli, että suunnitelmassa ollaan viemässä varsin tiiviisti rakennetun Kallahden alueen vehreyttä pois näinkin voimakkaasti. Pro Meri Rastila -liike katsoo että erityisesti Ullaksen kahvilan viereinen alue Kallvikinniementien varrella tulisi jättää kokonaan rakentamattomaksi puistoalueeksi. Näin voidaan säilyttää yhtenäinen puistomainen alue meren rannan läheisyydessä, mikä olisi maisemallisesti merkittävä asia ja kaupunkikuvaa eheyttävä ja luontoa ja merellisyyttä kunnioittava valinta.

Luonto- ja puistoalueiden säilyminen Meri-Rastilassa on erityisen tärkeää myös alueen sosio-ekonomisen aseman vuoksi. Monilla Meri-Rastilan ja Kallahden alueen asukkailla ei ole omaa kesämökkiä saati venettä tai varaa matkustella ulkomailla. He viettävät perheineen erityisen paljon vapaa-aikaansa omalla asuinalueellaan.

Haruspuiston alue

Pro Meri-Rastila -liike on huolissaan Meri-Rastilan sydämen, Haruspuiston ympäristön, massiivisesta rakentamisesta. Rakennusmassaa on suunnitteilla niin paljon, että liike on huolissaan alueen viihtyvyyden laskemisesta. Pro Meri-Rastila -liike katsoo, että alueen uuden rakennuskannan tulisi olla ainakin osittain asumisoikeusasuntoja, jotta alueen tasapainottaminen tapahtuu myös Meri-Rastilan keskiosassa. Jotta myös omistusasuntojen sekoittaminen alueelle olisi mahdollista toteuttaa, tulee alueen arkkitehtuuriin kiinnittää erityistä huomiota. Mielenkiintoisin taloratkaisuin myös omistusasujat löytävät Meri-Rastilan viehkeyden.

Alueen merellisyyden uudet asukkaat voisivat löytää uusilla innovatiivisilla ratkaisuilla, joilla asuntojen yhteyteen tai sopimuksiin liitettäisiin esimerkiksi mahdollisuus omaan kanootin tai pienveneen säilytyspaikkaan. Esimerkiksi osaan Rastilan pientaloalueen tonttisopimuksista sisältyi jo 1950-luvulla oma venepaikka kiinteistöjen yhdessä omistamalla yhteismaalla Vartiokylänlahden rannalla. Nykyään Rastilan Veneilijät ry:n hallinnoima pieni venesatama sijaitsee Lokitien päässä.

Ostoskeskuksen ympäristö ja Meri-Rastilan tien alkupää

Meri-Rastilaa kehitettäessä on hyvä huomioida naapurikeskusten vetovoima ja luoda Meri-Rastilalle erottautumiskeinoja, jotka pohjautuvat niihin syihin, joista alueen asukkaat ovat kiintyneet Meri-Rastilaan sekä houkuttelevat asiakkaita (asukkaita) myös muilta alueilta.

Täydennysrakentamisessa on tärkeää esteettisyys ja omaleimainen ja korkeatasoinen arkkitehtuuri. Ostoskeskuksen ympäristön rakentaminen voisi mielellään olla yleisilmeeltään vaaleaa, kuten jo olemassa oleva rakennuskantakin on. Länsirannan ja Meri-Rastilan tien välisten uusien talojen korkeutta on syytä madaltaa, jotta ne rytmittyvät paremmin nykyisen matalan rakentamisen taakse. Talojen asettelu on syytä tehdä niin, että ne eivät varjosta liikaa olemassa olevia koteja. Tässä kohden asia on erityisen tärkeää huomioida, sillä suunnitelmassa olevat uudet talot asettuvat juuri auringon puolelle.

Alueella on erityinen tarve myös suurille, yhteiseen käyttöön soveltuville kokoontumis- ja harrastetiloille. Luontevin sijaintipaikka tilalle olisi ostoskeskuksen läheisyys.

Rakennetuissa ympäristöissä, esimerkiksi ostoskeskuksen toreilla, Pro Meri-Rastila -liike näkisi mieluusti meriaiheista ympäristötaidetta tai esimerkiksi suihkulähteitä korostamassa alueen merellisyyttä.

Lopuksi

Pro Meri Rastila -liike toivoo, että Meri-Rastilan alueen täydennysrakentamisessa otetaan vahvasti esiin alueen erityispiirteet: merellisyys, luonnonläheisyys ja monikulttuurisuus. Allekirjoittanut on huolestunut rakentamisen massiivisuudesta ja asukasluvun lähes kaksinkertaistamisesta. Sen seurauksena viheralueet vähenevät ja nykyisten asukkaiden asumismukavuus heikkenee, kun ainakin kaksi kertaa olemassa olevia korkeampia taloja rakennetaan nykyisten viereen.

Meri-Rastilan alueella on paljon annettavaa sekä helsinkiläisille että turisteille, joten alueen nykyisiä vahvuuksia tulisi huolella vaalia ja edelleen voimistaa ja jalostaa. Helsingissä ja Vuosaaressa omaleimaista on se, että sekä urbaani että luonto mahtuvat samaan kaupunkiin – hyödynnetään sitä.

Pro Meri-Rastila -liikkeen puolesta

Hanna-Kaisa Siimes

Pro Meri-Rastilan ja Ramsinniemen kärjen kotiseutuyhdistyksen kannanotto yleiskaavaehdotukseen

Kaupunkisuunnittelulautakunnalle

Ramsinniemen ja Rastilan kulttuuriympäristöt ja luontoarvot säilytettävä

Pro Meri-Rastila -liike ja Ramsinniemen kärjen kotiseutuyhdistys ry haluavat kiinnittää kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenten huomiota Meri-Rastilan ja Ramsinniemen alueiden ongelmallisiin yleiskaavamerkintöihin.

Allekirjoittajat esittävät yleiskaavan rakentamismerkintöjen poistamista Ramsinniemestä sekä rakentamismerkintöjen muuttamista Rastilan kartanon ja sen puiston alueella.

Pro Meri-Rastila -liikkeen ja Ramsinniemen kärjen kotiseutuyhdistyksen mielestä Meri-Rastilan ja Ramsinniemen aluetta tulee kehittää tasapainoisena, luonnonläheisenä, alueen luontoarvot ja merellisyyden hyvin huomioon ottavana alueena. Alueella on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä kartano puistoalueineen sekä suojeluarvoa omaavia huviloita puutarha- ja piha-alueineen.

Merkittävien luonto- ja virkistysalueiden sekä kulttuuriympäristöjen vaaliminen säilyttää kaupungin kerroksellisuutta ja historiaa myös tuleville sukupolville sekä alueelle nyt jo tehtyjen ja työn alla olevien rakennuspäätösten mukana tuoville tuhansille uusille asukkaille. Historian näkyminen kaupunkikuvassa sekä mielekkäiden ympäristöjen säilyttäminen alueella auttavat ihmisiä juurtumaan ja viihtymään asuinalueellaan. Juurtuminen ja kiintyminen omaan kotipaikkaan ehkäisevät tehokkaasti segregaatiota ja edistävät positiivista yhteisöllisyyttä.

Alueen erityispiirteiden kunnioittamisella on myös suuri kaupunkikuvallinen merkitys. Voimakas viheralueille tunkeutuminen nakertaa koko Helsingin mainetta vehreänä ja viihtyisänä kaupunkina ja tekee siitä sieluttoman ja historiattoman.

Allekirjoittajat yhtyvät Vuosaari-Seuran, Vuosaari-toimikunnan ja Vuosaari-Säätiön tammikuussa 2016 antamaan muistutukseen Rastilan kartanon alueen ja Ramsinniemen osalta.

Rastilan kartanon alue

”Tiiveimmällä mahdollisella korttelitehokkuusmerkinnällä (Asuntovaltainen alue A1) merkitty alue peittää yleiskaavaehdotuksessa merkittävän osan Rastilan kartanon puistoa ja kokonaan entisen pehtorin talon alueen.” Rastilan kartano puistoineen sekä pehtorin talo tulee allekirjoittajien mielestä mitä pikemmin suojata suojelumerkinnöin.

”Alueen muuttaminen mittavaksi kerrostaloalueeksi tuhoaisi kartanoalueen yleiskaavahankkeen taustaselvityksissä arvokkaaksi helsinkiläiseksi kulttuuriympäristöksi todetun maisemakokonaisuuden, vaikka itse päärakennus jotenkin säilytettäisiinkin kerrostalokorttelien keskellä.

Kerrostaloaluemerkinnän ei tulisi ylittää Rastilantien jatkon entistä linjaa sen länsipuolelle. Myös alueen korttelitehokkuutta olisi syytä tarkistaa ja porrastaa kunnioittamaan paremmin alueen maisemallisia arvoja.”

Ramsinniemi

Ramsinniemi on luonnoltaan arvokas viheralue ja asukkaille tärkeä ulkoilualue. ”Helsingin metsäluonnon monimuotoisuutta selvittäneissä METSO-inventoinneissa alue liittyy Meri-Rastilan luontokokonaisuuteen (Kohde: M7 Meri-Rastila) ja pääosa alueesta kuuluu kahteen korkeimpaan METSO-kriteeriluokkaan.

Ramsinniemi on myös keskeisimpiä osia Itä-Helsingin kulttuuripuistoksi nimettyä itäistä vihersormea, joka ulottuu Broändan kautta aina Östersundomin reunoille asti. Alueen muuttaminen kerrostaloalueeksi katkaisisi radikaalisti tämän tärkeän merellisen viherkäytävän, varsinkin kun Meri-Rastilan länsirannan ja Vartiosaaren kerrostalorakentaminen on samaan aikaan myös suunnitteilla.

Ramsinniemen alueen tekee arvokkaaksi myös sen merkitys vanhana kesäasutusalueena. Huviloista merkittävä osa on yli sata vuotiaita suojeluarvoa omaavia rakennuksia ja pihaympäristöjä. Suunnittelijoina Lars Sonck, Selim A. Lindqvist, Magnus Schjerfbeck ja Alvar Aalto.

Nykyisessä Helsingin yleiskaavassa sekä oikeusvaikutteisessa Uudenmaan maakuntakaavassa Ramsinniemi on merkitty virkistyskäyttöön Ramsinniemen lehdon luonnonsuojelualuetta lukuun ottamatta. Myös Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa sekä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa on virkistysaluemerkintä säilytetty Ramsinniemessä, joka määritellään myös maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Yleiskaavaehdotus on tältä osin yksiselitteisesti maakuntakaavan vastainen.”

Helsingissä 6.6.2016

Pro Meri-Rastila -liikkeen puolesta,

Hanna-Kaisa Siimes

Ramsinniemen kärjen kotiseutuyhdistys ry

Pirjo Salminen

puheenjohtaja

Meri-Rastilan suunnittelijat Kyläjuhlilla

Meri-Rastilan kaupunkiuudistuksen suunnittelijat ovat keskustelemassa täydennysrakentamisesta sekä Rastilan liikekeskuksen ja Meri-Rastilan tien suunnittelusta Kyläjuhlien yhteydessä 26. toukokuuta kello 15–18 Meri-Rastilan torilla. Sateella paikkana on liikekeskuksen aula. Suunnitelmiin voi lisäksi ottaa kantaa verkossa 24.5.–21.6. osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/hearing/meri-rastila2.

Meri-Rastilan keskus uudistuu

Meri-Rastilan keskusta saattaa saada joidenkin vuosien kuluessa aivan uuden ilmeen. Suunnitteilla on purkaa nykyinen ostoskeskus ja rakentaa sen tilalle monipuolinen ja elävä kortteli, jossa olisi liikekeskus ja asuntoja. Liikekeskukseen tulisi ruokakaupan lisäksi kahvila- ja ravintolatiloja sekä eriluonteisia liiketiloja. Asunnot rakennettaisiin liiketilojen yläpuolelle.

Uudesta keskuksesta tavoitellaan viihtyisää ja elävää alueen solmukohtaa, joka linkittyy nykyistä selkeämmin metroaseman alueeseen. Uudistus parantaisi liikkumisyhteyksiä ja kaupunkiympäristön laatua Meri-Rastilan torilla ja metroaseman läheisyydessä.

Uusia asuntoja 4000 asukkaalle?

Rastilan keskuksen lisäksi uutta rakentamista on suunnitteilla myös muualle Meri-Rastilaan. Tekeillä oleva asemakaava mahdollistaisi kaupunkisuunnitteluviraston mukaan asuntojen rakentamisen noin 4000 uudelle asukkaalle. Uutta rakentamista suunnitellaan nykyisille tonteille yhteistyössä taloyhtiöiden kanssa sekä viheralueiden reunamille. Täydennysrakentamisen lisäksi kaupunkiuudistuksen tavoitteena on alueen puistojen, aukioiden ja katujen parantaminen.

Uudistuksesta on keskusteltu suunnittelun aikana. Syksyn ja talven aikana saadun palautteen perusteella hahmoteltua rakentamista on vähennetty Ison Kallahden puiston kallioilta ja sitä on lisätty Pohjavedenpuiston suunnalla. Myös Haruspuistosta ja Ole Kandelinin puistosta on vähennetty ideoitua uudisrakentamista kallioita säästellen. Metroaseman läheisyyteen suunnitellaan korkeaa rakentamista. Saadussa palautteessa korkean rakentamisen katsottiin soveltuvan metroaseman ympäristöön.

Asemakaavan luonnosaineisto tulee nähtäville ensi syksynä, ja kaavaluonnos on tarkoitus viedä kaupunkisuunnittelulautakuntaan marraskuussa. Lautakunnan hyväksymän luonnoksen pohjalta laaditaan asemakaavat, jotka saatetaan tehdä useammassa eri osassa.

Ensimmäiset asemakaavat voisivat olla lainvoimaisia aikaisintaan vuoden 2017 loppupuolella. Kaavassa ehdotetun rakentamisen odotetaan kestävän jopa 10–15 vuotta. Suunnittelulaineisto: http://kartta.hel.fi/applications/hanke/showplan.aspx?map=yes&ID=2015-002625.

Meri-Rastilan tielle suunnitellaan perusparannusta

Meri-Rastilan tielle suunnitellaan perusparannusta. Tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta, sujuvoittaa joukkoliikennettä, selkeyttää pyöräilyä ja kohentaa kadun ilmettä. Kadun vehreys ja mutkittelevuus on kuitenkin tarkoitus säilyttää ennallaan. Uudistuksella varaudutaan Meri-Rastilan täydennysrakentamiseen.

Meri-Rastilan tien ajorataa on luonnosteltu kavennettavaksi kahdeksasta metristä seitsemään metriin, mikä rauhoittaa ajonopeuksia. Vapautuva tila varattaisiin katupuille, koske nykyinen kasvualusta on niille liian kapea. Nykyiset, osittain huonokuntoiset puut korvattaisiin uusilla.

Kaupunkipuutarhat piristävät Meri-Rastilan kesää

Meri-Rastilan kaupunkikuvaa piristetään kesällä kahdella kaupunkipuutarhalla ja metroasemalta merenrantaan ulottuvalla reitillä. Kaupunkipuutarhat rakennetaan Meri-Rastilan torille ja Ison Kallahden puistoon.

Meri-Rastilan torin keidas on kaikille avoin kaupunkipuutarha, jonka istutusten äärelle kuka tahansa voi tulla istuskelemaan. Kasvien hoidosta vastaa nuorisoasiainkeskuksen Lähiöpuutarha-hanke. Keitaan satoa maistellaan loppukesällä.

Meri-Rastilan torin keitaan avajaisia vietetään 26. toukokuuta kello 15–18 istutustalkoiden merkeissä osana Kyläjuhlaa.