Taloyhtiöitä toivotaan mukaan Meri-Rastilan täydennysrakentamiseen

Kaupunkisuunnitteluvirasto on lähestynyt oheisella yhteydenotolla Meri-Rastilan kaupunkiuudistushankkeen alueella sijaitsevia omistusasuntoyhtiöitä:

Hyvä taloyhtiön edustaja – isännöitsijä ja hallituksen puheenjohtaja,

Lähteekö taloyhtiönne mukaan tarkastelemaan lisärakentamista tontillenne? Tarvitsetteko lisärahaa esimerkiksi pihaparannukseen tai muuhun remonttiin?

Meri-Rastilaan suunnitellaan kaupunkiuudistusta, jossa tarkastellaan lisärakentamista, puistoparannuksia ja palveluita. Tärkeä osa uudistusta on selvittää taloyhtiöiden tarpeet ja toiveet tonttinsa mahdollisesta lisärakentamisesta. Lisärakentaminen tonteilla voi parhaimmassa tapauksessa tarjota rahoitusta taloyhtiön remontteihin. Kaavatyö on aloitettu vuoden 2015 alussa. Taloyhtiöiden edustajia kutsuttiin erikseen esittely- ja keskustelutilaisuuteen syyskuussa, ja ilahduttavan monia teistä tapasimmekin tuolloin.

Nyt valmistellaan kaavaluonnosta. Siihen otetaan mukaan kaikki halukkaat taloyhtiöt. Tässä tontin lisärakentamistarkastelussa taloyhtiö voi yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa etsiä tontilleen sopivaa lisärakentamismahdollisuutta. Kaavaluonnoksessa mukana oleminen ei tarkoita taloyhtiön tontilla automaattisesti rakentamista. Taloyhtiö saa tontilleen vaihtoehtoisia kehittämisratkaisuja, mutta ei sitoudu mitenkään niiden toteutukseen. Suunnittelu on keskustelevaa, eli kaupunkisuunnitteluviraston kaavoittajat voivat tulla yhtiökokouksiin kutsuttaessa tai muuten esitellä ajatuksia taloyhtiössä. Lisäksi suunnittelutyö tehdään neuvotellen kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa. Ratkaisut tuodaan julkiseen keskusteluun kun kaavaluonnos laitetaan nähtäville kevään 2016 aikana.

Kaavaluonnoksen jälkeen kaavatyö etenee myöhemmin ehdotusvaiheeseen. Taloyhtiön tontille ehdotetaan lisärakentamista tuolloin vain taloyhtiön päätöksellä.

Pyydämmekin nyt sinua isännöitsijä/hallituksen puheenjohtaja ilmoittamaan 1.2.2016 mennessä sähköpostitse tai puhelimitse haluaako taloyhtiönne olla mukana lisärakentamismahdollisuuksien tarkastelussa ja kaavaluonnoksessa.

Lisätietoja lisärakentamisesta saa sivuilta www.uuttahelsinkia.fi/taydennysrakentaminen. Kaupunkiuudistushankkeen tiedot, muun muassa viimeisimmät kuvat suunnitelmista (dokumentti: Suunnitelmat, jotka keskustelussa 10 / 2015), löytyvät kaupungin karttapalvelusta kartta.hel.fi/suunnitelmat.

Keskustelutilaisuus Vuorannan vastaanottokeskuksen avaamiseen liittyen

Maanantaina  9.11. klo 18 Vuorannan ruokasalissa, Vilsandinkuja 4, Vuosaari, Helsinki.

Suomen Punainen Risti avaa Vuosaaren Vuorantaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen. Suunniteltu keskuksen avaamispäivä on ma 9.11. tai ti 10.11.

Toivotamme vuosaarelaiset ja erityisesti Vuorannan alueen naapuruston ihmiset tervetulleeksi jakamaan ajatukset, huolenaiheet ja ideat liittyen yksikön avaamiseen. Mitä toiveita ja tarpeita teillä, paikalliset, on, liittyen rinnakkaiselon sujumiseen? Haluamme avata keskustelun jo etukäteen.

Tilaisuuden vetäjänä toimii Naapuruussovittelun keskuksen Miriam Attias. Paikalla kertomassa keskuksen perustamisesta sekä vastaamassa kysymyksiin ovat Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin järjestöpäällikkö Ari Hakala sekä tulevan vastaanottokeskuksen työntekijä.

Jos et pääse paikalle, voit laittaa kysymyksiä sähköpostiin miriam.attias@pakolaisapu.fi tai soittaa numeroon  040 561 83 76. Asukkaiden toiveiden mukaan tulemme mahdollisesti järjestämään myös uusia tilaisuuksia, joten toivomanne teemat ja vastauksia vaille jäävät kysymykset tullaan käsittelemään myöhemmin jos ei ensimmäisessä tilaisuudessa.

Pro Meri-Rastila -työryhmän mielipide Meri-Rastilan täydennysrakentamisen alustavista hahmotelmista

Pro Meri-Rastila -työryhmä kiittää mahdollisuudesta ottaa kantaa kaupunkiuudistuksen alustaviin hahmotelmiin vielä ennen luonnosvaihetta.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Työryhmän mielestä täydennysrakentamisen tulee olla aidosti viihtyisyyttä lisäävää ja alueen vahvuuksia korostavaa. Poikkeuksellisen mittava täydennysrakentaminen vaatii rakentamiseen selkeää johtoajatusta sekä uusiin asumisen ja ympäristörakentamisen innovaatioihin tähtäämistä. Lähtökohtana pitää lisäksi olla huolellinen harkinta, minne uudet rakennukset sopivat, ja vasta sen jälkeen voidaan laskea uudet kerrosneliömetrit.

Kaupunkisuunnitteluviraston alustavissa hahmotelmissa ei juuri näy asukkaiden arkea kohottavia asioita tai esimerkiksi kestävää kehitystä edistävien uusien ideoiden lanseeraamista, mistä herää kysymys, onko suunnitelma jo syntyessään vanhanaikainen? Alueelle on ahdettu täydennysrakentamista asukas- ja kerrosneliömetrimäärien lähes kaksinkertaistamiseksi. Tämä ei toteutuessaan kunnioita alueen suunnittelun alkuperäisiä ajatuksia yhteisöllisyydestä, väljyydestä ja luonnonläheisyydestä eli uudenlaisesta urbaanista lähiöasumisesta (Erkki Korhonen – Ari Niska, Meri-Rastila -kaupunkikylä. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 1994:15).

Massiivinen lisärakentaminen Meri-Rastilan alueelle ei lisää alueen sosiaalista eheyttä, jota kaavoitussuunnitelmilla ainakin alussa haettiin. Asuntojen hallintaperusteen monipuolistuminen vaatii onnistuakseen korkeatasoista arkkitehtuuria kaikissa uudisrakentamiskohteissa, väljyyttä keskeisillä luontoalueilla sekä mielenkiintoisia uusia ratkaisuja. Rakennusten ja asuintalojen vetovoimatekijöitä voisivat olla mm. puurakentaminen, viherkatot, kaupunkiviljelyn edistäminen monipuolisilla rakenteilla (viherparvekkeet, kasvihuoneet), ekologiset ratkaisut kuten aurinkoenergian hyödyntäminen sekä panostaminen kävelyn ja polkupyöräilyn edistämiseen alueella.

Rakentaminen

Pro Meri-Rastila ehdottaa, että ennen suunnittelun jatkamista tutkitaan mahdollisuudet rakentaa metroradan ja Vuotien päälle. Metroa rakennettaessa on radan alle alueen suunnittelussa olleen arkkitehdin mukaan tehty tuplaeristys tärinän ja melun estämiseksi. Vuotien mahdolliseen kattamiseen on myös varauduttu jo Rastilankallion suunnitteluvaiheessa.

Haruspuisto, Meri-Rastilan sydän, on säilytettävä rakentamattomana. Se on esimerkiksi pienille lapsille ja lapsiperheille tärkeä lähivirkistysalue, joka on pitkälti toiminut sellaisena kokoavana alueena kuin sen kaavoituksen keinoin haluttiinkin toimivan.

Ison Kallahden puiston kallioille rakentaminen on täysin harkitsematonta. Niittyalueelle ei tarvita liikuntakenttää, koska urheiluharrastukset voidaan keskittää Haruspuistoon ja Kallahden kentälle. Puisto meren rannalla sopii hyvin rauhalliseen oleiluun ja viljelyharrastuksiin.  Ison Kallahden puiston itäosa on ympäristökeskuksen vuonna 2011 teettämissä helsinkiläisen metsäluonnon monimuotoisuutta selvittäneissä METSO-inventoinneissa todettu arvokkaaksi I- ja II-luokan alueeksi (M7 Meri-Rastila) ja puiston niittyalue on arvokas vuosaarelaisena perinnemaisemana. Puiston luonnonmukaisuuden säilyttäminen turvaa myös läheisen Kallahdenniemen Natura-arvojen toteutumista.

Meri-Rastilan tori tulee säilyttää ja sitä tulee kehittää. Siitä tulee tehdä viihtyisä olohuone kaikille asukasryhmille. Torin laidalle sopii erinomaisesti suuri asukkaiden käytössä oleva monitoimitila. Kauppakeskus on uudistuksen tarpeessa ja varsinkin sen Vuotien puoleinen takapiha antaa huonon ensivaikutelman koko Meri-Rastilasta. Tontille sopii Pro Meri-Rastilan mielestä lisärakentamista.

1980-luvulla kaupunkisuunnitteluun tullutta ja Meri-Rastilassakin osin toteutettua ideaa aukioista, piazzoista, tulisi jatkaa Meri-Rastilassa. Hahmotelmassa esitettyä täydennysrakentamista Fokkatorille ei liikkeen mielestä tule sen vuoksi toteuttaa. Muutenkin Merirasti-korttelin viereen kaavaillun lisärakentamisen osalta on syytä tarkistaa, huononnetaanko sillä korttelissa nykyisin sijaitsevien koulun ja päiväkodin valonsaantia liikaa.

Lopuksi

Jotta nykyiset asukkaat viihtyvät jatkossakin Meri-Rastilassa ja jotta alue houkuttelee uusia asukkaita, on pienennettävä täydennysrakentamisen aiottua määrää ja panostettava Meri-Rastilan vahvuuksien säilyttämiseen ja uusiin kiinnostaviin asumisratkaisuihin.  Pro Meri-Rastila edellyttää, että tutkitaan vielä mahdollisuudet rakentaa metroradan ja Vuotien päälle ja että vetäydytään kokonaan ainakin Haruspuiston ja Ison Kallahden puiston rakentamissuunnitelmista.

Pro Meri-Rastila on valmis yhteistyöhön kaupunkisuunnitteluviraston kanssa ja toivoo, että hyväksi koettu avoin keskustelu kaupunkiuudistuksesta jatkuu asukkaiden kanssa.

Helsingissä 30.10.2015

Pro Meri-Rastila -liikkeen puolesta

Hanna-Kaisa Siimes

Meri-Rastilan kaavakävelyt 5. ja 7.10.2015

Kaupunkisuunnitteluvirasto suunnittelee Meri-Rastilan nykyiselle asuinalueelle uutta asuinrakentamista. Alueelle voisi 10–15 vuoden kuluessa valmistua asuntoja noin 3 300–4 600 uudelle asukkaalle. 

Alueella järjestetään kaksi kaavakävelyä:

Maanantaina 5.10. kierretään Pohjavedenpuiston ja Ison Kallahdenpuiston ympäristöissä. Lähtö on klo 17 Meri-Rastilan tien ja Halkaisijantien risteyksestä Kallahden peruskoulun kupeesta. Kävely päättyy keskusteluun karttojen ääressä Sjökullan torpalla, Harbonkatu 14.

Keskiviikkona 7.10. kierretään Ole Kandelininpuiston, Rysäpuiston ja Haruspuiston alueilla. Lähtö on klo 17 Meri-Rastilan ala-asteen pihalta, Jaluspolku 3. Kävely päättyy keskusteluun karttojen ääressä koululle.

Alustavia suunnitelmia voi kommentoida myös verkossa 1.–30.10.2015 osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/meri-rastila. Aineisto on lisäksi esillä Vuotalossa, Mosaiikkitori 2.

Lisätietoja:
http://kartta.hel.fi/applications/hanke/showplan.aspx?map=yes&ID=2015-002625

Ramsinniemi 28.7.2015

Ramsinniemi 28.7.2015

Vuosaaren Meri-Rastilassa sijaitsevaan Ramsinniemeen kohdistuu monenlaisia suunnitelmia. Ehdotuksessa Helsingin luonnonsuojeluohjelmaksi vuosille 2015 – 2024 esitetään, että niemen länsipuolella sijaitsevaa suojelualuetta laajennettaisiin jonkin verran.

Yleiskaavaluonnos puolestaan esittää Ramsinniemeen paitsi tiivistä asutusta myös Laajasalosta Vartiosaaren kautta kulkevaa "saaristoraitiotietä". Toivottavasti hankkeista luovutaan jo yleiskaavaehdotuksessa, sillä Uudenmaan liitto on lausunnossaan todennut Ramsinniemen ja Vartiosaaren rakentamisen maakuntakaavan vastaiseksi.

Julkaisin tammikuussa kuvia Ramsinniemestä. Kävin 28.7.2015 kuvaamassa, miltä niemellä näyttää nyt kesällä.

Ramsinniementie on kapea ja mutkainen. Jos tie suoristettaisiin ja levennettäisiin niin, että siihen mahtuisi raitiotie kahteen suuntaan, autokaistat ja kaupungin mainostama "pyöräilyn laatukäytävä", ei niemestä jäisi paljon jäljelle. Laajasalon Stansvikissa voi käydä katsomassa, millaisen tilan järjestely veisi.

Ramsinniementie on kapea ja mutkainen. 28.7.2015

Kuumaisemaa Laajasalon Stansvikissa. 13.6.2015

Luonnonsuojeluohjelma turvaisi osan Ramsinniemen länsipuolesta. Nykyinen luonnonsuojelualue on merkitty kuvaan harmaalla ja esitetyt laajennokset on rajattu mustilla viivoilla. Kartan mittakaava havainnollistaa osaltaan, miten ahtaaseen paikkaan saaristoraitiotietä on suunniteltu.

Ramsinniemi Helsingin luonnonsuojeluohjelmaehdotuksessa.

Ramsinniemen luonto on suojelurajauksen ulkopuolellakin monipuolinen. Niemen itärannalla näyttää nyt tältä:

Ramsinniemen itäpuolelta. 28.7.2015

Yleiskaavassa Ramsinniemen itärannan haluttaisiin näyttävän tältä:

Unelma vai painajainen? Kuvakaappaus yleiskaavamateriaaleista.

Rantakivien taustalla näkyvät ehkä samat saaret kuin yleiskaava-aineiston havainnekuvassa:

Rantakiviä Ramsinniemessä. 28.7.2015

Monilta Helsingin uhatuilta alueilta löytyy tapionpöytä. Olen nähnyt sellaisen niin Meri-Rastilan metsässä, Vartiosaaressa kuin Ramsinniemessäkin.

Tapionpöytä Ramsinniemessä. 28.7.2015

Myös suojelun ulkopuolelle jäävän Ramsinniemen itäpuolen metsissä kasvaa vanhoja puita:

Yksi vanhoista männyistä. 28.7.2015

Pituutta ja leveyttä. 28.7.2015

Yksi kilpikaarnakoivuista. 28.7.2015

Ramsinniemessä on kaikkialla samaa rantakivikkoa kuin Meri-Rastilan metsässäkin. Yhdessä ne muodostavat 83 hehtaarin kokonaisuuden, joka kuuluu samaan Laajasalosta alkavaan itäiseen vihersormeen kuin Vartiosaarikin.

Kivikkoa Ramsinniemessä. 28.7.2015

Kivikko jatkuu rantaan. 28.7.2015

Ramsinniemellä on luontoarvojen lisäksi kulttuuriarvoja. En käynyt kuvaamassa huvila-alueella, mutta uskalsin poiketa Vuosaaren seurakunnan omistaman Merihiekan pihassa, vaikka en jäsen olekaan:

Merihiekan sauna. 28.7.2015

Merihiekan päärakennus. 28.7.2015

Merihiekka, yksityiskohta. 28.7.2015

Pian Merihiekan jälkeen varoitettiin Ramsinniementien päättymisestä:

Kyltti. 28.7.2015

Liikennemerkki. 28.7.2015

Liikennemerkki. 28.7.2015

Olin tullut liikennemerkeille Ramsinniemen itäpuolta. Paluumatkan tein länsipuolelta. Sieltäkin löytyy suojelurajauksen ulkopuolelta monimuotoista rantametsää, joka täyttäisi suojelukriteerit kevyesti.

Ramsinniemi 28.7.2015

Ramsinniemi 28.7.2015

Ramsinniemi 28.7.2015

Ramsinniemi 28.7.2015

Ramsinniemi 28.7.2015

Ramsinniemi 28.7.2015

Retkilläni löydän usein hylättyjä palloja. Niin tälläkin kertaa – melkein – sillä lähemmin tarkasteltuna löytö osoittautuikin rantaan ajautuneeksi poijuksi.

Poiju Ramsinniemessä. 28.7.2015

Teksti ja kuvat Hanna-Leena Ylinen