17. joulukuuta 2014

Lautakunta teki muutoksia kaavaluonnokseen

Ei ehkä sittenkään asuntovaltaista aluetta. Meri-Rastila 16.7.2014
Kaupunkisuunnittelulautakunta teki kokouksessaan 16.12.2014 muutamia luontoalueita koskevia parannuksia yleiskaavaluonnokseen. Parannuksia tuli mm. Mustavuoreen ja Meri-Rastilaan. Lisäksi Pornaistenniemen ja Ramsinniemen osalta kirjattiin, että valmistelussa selvitetään virkistys-, luonto- ja suojeluarvojen turvaaminen.

Lautakunta edellyttää myös, että seuraavassa käsittelyvaiheessa kaavaan lisätään merkintä, jolla varmistetaan luonnonsuojeluun varatun alueen huomioiminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.

Kaavaluonnos tulee näytteille ensi vuoden alussa, jolloin asukkailla on mahdollisuus lausua siitä mielipiteitään.

Lautakunnan päätöstiedotteeseen voi tutustua täällä.  

23. marraskuuta 2014

Yleiskaavaluonnos on huono Meri-Rastilan kannalta

Yleiskaavaluonnos.
Helsingin uuden yleiskaavan luonnos julkaistiin 20.11.2014 ja kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee sitä kokouksessaan 25.11.2014. Kaavaluonnos on Meri-Rastilan kannalta erittäin huono.

Kiistanalaista Meri-Rastilan osayleiskaavaa myytiin valtuutetuille väitteellä, että kaava säästäisi kuitenkin 85 prosenttia metsäalueesta. Alle vuotta myöhemmin virasto kuitenkin julkaisi yleiskaavaluonnoksen, jossa jäljellä olisi enää vain noin puolet metsästä.

Pyrkimys levittää kaupunkirakennetta metsään osayleiskaavaa laajemmin oli sinänsä ollut nähtävissä yleiskaavavisioista jo noin puoli vuotta ennen valtuuston kokousta, jossa osayleiskaavasta päätettiin.

Meri-Rastilaan ollaan yleiskaavassa lisäämässä asutusta myös kapean Ramsinniemen alueelle. Ramsinniemeen on lisäksi suunnitteilla Vartiosaaren kautta kulkeva raitiotieyhteys, joka rikkoisi sekä saaren että niemen täysin.

Yleiskaavaluonnoksen aineisto on ladattavissa kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistalta.

Olen kirjoittanut yleiskaavaluonnoksesta laajemmin tänne.

Hanna-Leena Ylinen

2. marraskuuta 2014

Luontojärjestöjen metsäesitys turvaisi Vuosaaren virkistysalueet

Vuosaaren metsäiset alueet. Karttakuvan laatinut Olli Manninen.
Luontojärjestöt ovat kartoittaneet Helsingin arvometsiä ja laajempia luonto- ja virkistysalueita sekä tehneet esityksen niiden turvaamisesta säilyttävillä ja suojelevilla kaavamerkinnöillä Helsingin uudessa yleiskaavassa ja asemakaavoituksessa. Esityksessä todetaan, että rakentamiselle on löydettävissä kestävämpiä ratkaisuja kuin kaupunkirakenteen levittäminen luontoalueille.

Vuosaaren osalta metsäesitys turvaisi isoja luontoalueita Uutelaa, Mustavuorta, Kallahdenniemeä ja Meri-Rastilan metsää sekä Ramsinniemeä. Lisäksi se säilyttäisi pienempiä metsäisiä puistoja, kuten Haruspuiston ja Ison Kallahden puiston.

Oheisesta kartasta voit katsoa säilytettäviksi esitetyt Vuosaaren metsäiset kohteet. Kokonaisuudessaan esitykseen voi tutustua osoitteessa http://helsinginmetsat.fi/.

Adressin Helsingin metsien säilyttämisen puolesta voi allekirjoittaa täällä. 

26. syyskuuta 2014

Syyskuun kuvia Meri-Rastilasta

Sieniä Meri-Rastilassa 10.9.2014
Sienestäjät ovat viime aikoina liikkuneet ahkerasti Meri-Rastilan metsässä. Itse olen tyytynyt kuvaamaan sieniä. Kuvaamiani sieniä tuskin kannattaa käydä poimimassa, sillä ne eivät näkyvistä sijainneistaan huolimatta ole kelvanneet keräilijöille.

Joskus sieni voi kasvaa vähän erikoisempaan paikkaan:

Sieni kasvaa puusta Meri-Rastilassa 10.9.2014
Usein sienet muodostavat näyttäviä ryppäitä:

Sieniä Meri-Rastilassa 10.9.2014
Punaiset kärpässienet eivät kasva kovin isoissa ryhmissä. Tässä kaksi yksinäistä:

Punainen kärpässieni 13.9.2014

Punainen kärpässieni 13.9.2014
Sienten lisäksi metsästä löytyi muutakin kuvattavaa:

Oranssia kasvustoa 10.9.2014
Toisiinsa kiinnittyneet rungot. 13.9.2014
Toisiinsa kiinnittyneet rungot. 13.9.2014
Toisiinsa kiinnittyneet rungot. 13.9.2014
Metsässä kohtaa ilmeikkäitä kiviä. Tässä yksi:



Meri-Rastila 13.9.2014
Teksti ja kuvat Hanna-Leena Ylinen

12. elokuuta 2014

Vetoomus Helsingin metsien puolesta

Luontojärjestöt tekivät kesäkuussa esityksen Helsingin arvometsien säilyttämiseksi. Esitystä voi tukea allekirjoittamalla adressin ja jakamalla sitä esimerkiksi facebookissa.

Luontojärjestöjen säilytettäväksi esittämät metsäalueet erottuvat alla olevasta kartasta vihreinä ja sinisinä.


19. toukokuuta 2014

Talkoo- ja ravintolapäivä kaupunkimetsien puolesta

Lauantaina 17.5.2014 vietettiin sekä talkoo- että ravintolapäivää. Kaupunkiluonnonpuolustajilla oli kahvila saaristolaiva Kulkurilla. Matkalla kauppatorilta Vuosaareen nähtiin Helsingin merellistä luontoa. Laiva ohitti Laajasalon, Santahaminan, Villingin ja Vartiosaaren. Laajasalossa sijaitsevan Kruunuvuorenrannan kuumaisemaksi tärvelty luonto puhutti. Keskustelimme myös Kivinokasta, vaikka se ei reittimme varrella ollutkaan.

Rantautumispaikkamme oli aavehotelli Vuoranta, josta jatkoimme "kävelytalkoiden" merkeissä rantoja pitkin Meri-Rastilan metsään.  

Aavehotelli Vuoranta saaristolaiva Kulkurin kannelta kuvattuna.

Vuorannassa Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajander kertoi osallistujille kaavoituksen ja luonnonhoidon kaupunkiluonnolle aiheuttamista uhkista:

Veneestä nousu.
Osallistujia Vuorannassa.
Edelleen Vuorannassa.
Vuorannasta kävelimme rantoja pitkin Hotelli Rantapuiston rantaan, josta jatkoimme Meri-Rastilan metsään. Kävelemämme rantapolun tilalle on Helsingin uuden yleiskaavan merellisessä visiossa  suunniteltu raitiotie.

Metsässä pysähdyimme ensin jumppapaikalle, jossa Lauri Kajander kertoi Meri-Rastilan luontoarvoista:

Keskustelutauko jumppapaikalla.
Jumppapaikalta jatkoimme polkua pitkin suoalueelle:

Polulla
Suon reunalla.
Suolta etenimme kohti Pirunpeltoa, jossa keskustelimme mm. kaupungin suunnittelemasta "Muinaisrantapuistosta". Vertasimme suunnitelmaa Itäväylän muinaishautoihin, jotka ovat näennäisesti säilyneet, mutta joiden ympäristö on tuhoutunut.

Pirunpelto jäi retkellä valitettavasti kuvaamatta. Tässä kuitenkin valokuva viime syyskuulta:

Yksityiskohta Pirunpellosta, kuva Olli Vento.
Teksti ja kuvat (ellei toisin mainita) Hanna-Leena Ylinen

29. huhtikuuta 2014

Luonto-Liiton Siilin piikki -palkinto Helsingin kaupunkisuunnittelijoille


Luonto-Liitto tiedottaa 29.4.2014

Luonto-Liiton Siilin piikki -palkinto Helsingin kaupunkisuunnittelijoille uudisraivaajahenkeen jämähtämisestä


Luonto-Liiton valtuusto on myöntänyt Siilin piikki -palkinnon Helsingin kaupunkisuunnittelijoille ja päättäjille rakentamissunnitelmien määrätietoisesta kohdistamisesta kaupungin luontoalueille. Siilin piikki on symbolinen palkinto, joka myönnetään ympäristön kannalta arveluttavista puheista tai teoista.

Kaupungin kasvua suunnitellaan edelleen uudisraivaajahengessä asukkaiden tärkeimmille virkistysalueille ja kaupungin hienoimmille luontokohteille. Viheralueiden kaavoitusta edistetään erillisillä osayleiskaavoilla yksi kerrallaan, vaikka samaan aikaan on tekeillä uusi, koko kaupungin yleiskaava, jonka yhteydessä alueiden arvoa olisi mahdollisuus arvioida kokonaisvaltaisesti.

Viime vuoden lopulla kaupunginvaltuusto päätti niukalla enemmistöllä asuinalueen rakentamisesta Meri-Rastilan metsään – asukkaiden laajasta vastarinnasta huolimatta. Asukkaiden ehdoilla laadittu vaihtoehtoinen täydennysrakentamisen suunnitelma olisi mahdollistanut saman asukasmäärän asuttamisen metsää tuhoamatta.

Samoihin aikoihin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti edistää luonnoltaan arvokkaan Vartiosaaren rakentamista. Helsingin luontotietojärjestelmän mukaan yli puolet Vartiosaaren pinta-alasta on arvokkaita luontokohteita, ja alueen metsistä suurin osa täyttää luonnonsuojelullisesti arvokkaan metsän kriteerit.

Viimeisimpänä esillä on ollut suunnitelma pikkukaupungin asukasmäärän asuttamisesta Kivinokan virkistys- ja luontoalueelle. Suuri osa Kivinokasta on luokiteltu erittäin arvokkaaksi ja esitetty suojeltavaksi voimassaolevassa Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa. Kivinokassa on yksi Helsingin hienoimmista ja lajistollisesti arvokkaimmista aarniometsistä.

Vaihtoehtoja arvokkaimpien luontokohteiden rakentamiselle on aina olemassa, jos vain poliittista tahtoa löytyy. Jo rakennettuja alueita tiivistämällä voidaan säästää asukkaiden ulkoilumahdollisuuksia ja monipuolinen kaupunkiluonto. Viimeiset viheralueet uhraamalla voidaan parhaimmillaankin lykätä muita asuinrakentamishankkeita vain muutamalla vuodella, mutta kerran rakennettua luontoaluetta ei saada takaisin koskaan.

Valitettavasti Helsinki ei ole ainoa kunta, jonka päätöksenteossa vastuu luonnon monimuotoisuudesta unohtuu. Esimerkiksi Oulun kaupunginhallitus päätti äskettäin pysäyttää Sanginjoen alueen suojelun sivuuttaen niin laajan kansalaisliikkeen toiveet, asiaa valmistelleen virkamiestyöryhmän suositukset kuin yhdyskuntalautakunnan aiemman päätöksenkin.

Aiemmat Luonto-Liiton Siilin piikki -palkinnot:

2013: Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ja MMM (yhteiskunnan kokonaisedun unohtamisesta)
2012: Metsähallitus (valtion arvometsien myymisestä)
2011: Talvivaara ja Yara (ympäristövaikutusten vähättelystä ja härskistä vastuun pakoilusta)
2010: Vapo (viherpesusta)
2009: Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (luonnonsuojelun vastaisesta toiminnasta)
2008: Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (piittaamattomuudesta ympäristön tilaa kohtaan)
2007: Kesko ja SOK (osallistumisesta Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeeseen)


Lisätiedot:

Ville Laitinen
liittovaltuuston puheenjohtaja, Luonto-Liitto
ville.laitinen(at)luontoliitto.fi
puh. 040 770 0065

Pia Pässilä
hallituksen puheenjohtaja, Luonto-Liitto
pia.passila(at)luontoliitto.fi 
puh. 040 743 0624

Lauri Kajander
metsävastaava, Luonto-Liitto
lauri.kajander(at)luontoliitto.fi
puh. 045 117 9610

25. huhtikuuta 2014

Yleiskaavapainajainen: raitiotie Lohiniemenrantaan

Helsingin yleiskaavan Visio 2050 -raportti on noudettavissa Narinkkatorilla sijaitsevasta info- ja näyttelytila Laiturista. Raportin voi myös ladata täältä.

Yhden visio on toisen painajainen. Pahimmissa unissanikaan en olisi osannut keksiä raitiotietä, joka kulkisi Vartiosaaren ja Ramsinniemen kautta Lohiniemenrantaan, josta se jatkaisi Vuosaaren metroasemalle. Kaupunkisuunnitteluvirastossa sellainen keksittiin.

Tässä on osa visioraportin aukeamalla 56 - 57 olevasta kuvasta:

Vihreällä katkoviivalla merkitty rantaraitiotie kulkee Lohiniemenrannassa.
Kuvaa kannattaa katsoa tarkemmin, sillä raitiotien lisäksi siinä on muutakin kiinnostavaa.

Merellinen asuminen on merkitty karttaan punaisin ruudukoin. Vaikka Helsingin kaupunki on juuri Meri-Rastilan osayleiskaavasta jätettyihin valituksiin liittyvässä vastineessaan esittänyt Helsingin hallinto-oikeudelle, että osayleiskaava säilyttää 85 % Meri-Rastilan metsästä rakentamattomana, veisi yleiskaavavisio loputkin metsästä.

Merellistä asumista on Meri-Rastilan metsän lisäksi merkitty mm. Vartiosaareen ja Ison Kallahden uimarannan tuntumaan.

Korjaus 2.5.2014: Olin katsonut kuvaa huolimattomasti. Merellistä asumista ei olekaan merkitty Ison Kallahden uimarannan tuntumaan, vaan kanavan taakse Uutelaan.

Ajatusta rantaraitiotiestä on vaikea ymmärtää, sillä sen rakentaminen veisi sen, mikä näillä alueilla nyt on hienoa. Ovatkohan suunnittelijat käyneet lainkaan Lohiniemenrannassa, kun eivät tiedä sen olevan hyvä nykyisellään?

Näkymä Lohiniemenrannasta.
Kaksi rusakkoa Lohiniemenrannassa.
Meri on tavoitettavissa kävellen tai polkupyörällä.
Honkatalot mainostaa Lohiniemenrantaan suunnittelemiaan kenkälaatikoita sillä, että "silmänkantamattomiin siintävä meri on läsnä jokaisessa talossa". Yleiskaavavisio ihan talojen vierestä kulkevasta rantaraitiotiestä tuskin helpottaa muutenkin vaikeasti markkinoitavan kohteen myyntiä.

KSV aikoo mahduttaa alimpien talojen ja meren väliin raitiotien.
Teksti ja valokuvat Hanna-Leena Ylinen  

19. huhtikuuta 2014

Meri-Rastilassa siivoustalkoot

Vuosaarelainen tyttölippukunta Korsfararflickorna järjestää Meri-Rastilassa siivoustalkoot tiistaina 22.4. klo 18–20. Partiolaiset järjestävät puitteet, mutta asukkaiden käsiä tarvitaan siivoamiseen. Lippukunta haastaa kaikki alueen asukkaat mukaan siivoustalkoisiin. Tytöt tarjoavat kaikille talkoisiin osallistuneille mehua Halkaisijantie 4:n kohdalla. Tule sinäkin tekemään päivän hyvä työ!

25. maaliskuuta 2014

Meri-Rastilan metsä 25.3.2014

Tänä talvena en ole kävellyt jäätä pitkin Meri-Rastilan ja Ramsinniemen ympäri. Nyt se on myöhäistä, sillä rannat ovat lähes kaikkialla auki:

Meri-Rastila 25.3.2014
 Kaatunut kelo heijastuu rantavedestä:

Kalliota, vettä ja jäätä.
Yksi Vartiosaaren nähtävyyksistä on maata pitkin kasvava kuusi eli Tapion pöytä. Myös Meri-Rastilasta löytyy sellainen:

Meri-Rastilan Tapion pöytä
Koko 50 hehtaarin metsä on täynnä kiviä. Rannan tuntumassa osa niistä louhittuja. Vanhat menetelmät eivät kuitenkaan ole tuottaneet niin lohdutonta jälkeä kuin nykyiset kallion räjäytykset. Aika on tehnyt joistain ihmisen käsittelemistäkin kivistä ilmeikkäitä:

Porattu ja haljennut kivi.
Yksityiskohta samasta kivestä.
Olen jo aiemmin kirjoittanut urista rantakalliossa. Pitemmät yhdensuuntaiset urat ovat jääkauden muovaamia. Lyhyemmille ei geologikaan keksinyt selitystä, mutta todennäköisesti ne ovat peräisin ihmistoiminnasta. Tänään palasin katsomaan kalliota:

Kahdenlaisia uria kalliossa.
Ihmisten kodit rakennetaan kestämään muutamia kymmeniä vuosia. Sitä ennen niiden tieltä on räjäytetty tuhansia vuosia vanhat kalliot. Lintujenkaan kodit eivät kestä ikuisesti, mutta ne eivät sentään uhkaa kallioita:

Romahtanut koti.
Runko pyllistää meille ihmisille ja toisen juurakko muodostaa tähden:

Notkea puunrunko.
Juurakko haaroo joka suuntaan.
Kiipesin ylös katsomaan neliskulmaista kiveä ja sen lähellä kasvoi tämä vahvajuurinen puu:

Lujasti kiinni maassa.
Kivikuutio.
Tämä hahmo löytyi rannan tuntumasta:

Ilmeikäs runko.
Rannan tuntumasta löytyi jälleen kerran myös palloja, peräti neljä kappaletta. Koiratko niitä hukkaavat?


Kaksi palloista.


Teksti ja kuvat: Hanna-Leena Ylinen.

4. maaliskuuta 2014

Meri-Rastilan aluefoorumi Sjökullassa


Meri-Rastila viihtyisämmäksi!


Aluefoorumi sunnuntaina 9.3 klo 14 Sjökullan torpalla (Harbonkatu 14 eli pieni punainen talo puiston keskellä).

Keskustelemme Meri-Rastilan yhteisistä tiloista ja viheralueista. Mietimme, miten saisimme ympäristöstämme entistäkin viihtyisämmän.

Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita ideoimaan!

t. Pro Meri-Rastila -työryhmä.

26. helmikuuta 2014

Meri-Rastila viihtyisämmäksi -aluefoorumi tulossa


Meri-Rastilan idea

Vuosaaren Meri-Rastilan suunnittelu 1980-luvulla pohjasi luonnonläheisen ja esteettiseen asuinympäristön ideaan ja ennen kaikkea yhteisöllisyyden mahdollistavaan fyysiseen rakenteeseen ja toimintaperiaatteisiin.

Suunnittelu toteutettiin työryhmässä, jossa oli edustettuina monta eri ammattikuntaa. Yhteiskuntatieteilijöistä, arkkitehdeistä ja kaupungin eri palvelualojen työntekijöistä koostuva ryhmä aloitti Meri-Rastilassa uudenlaisen eri toimintasektorit läpäisevän yhdyskuntatyön ja asukastoiminnan.

Vaikka 1990-luvun lama tuli väliin ja joillekin suunnitelmille jouduttiin etsimään halvempia vaihtoehtoja, ei yhdessä toimimisen ja yhdessä kokemisen tavoite mihinkään kadonnut.

Kun vielä saimme tänne omat taitavat ja työhönsä antautuneet aluetyöntekijät, moni asukas koki, että yhteisöllisyys oikeasti arjessa toteutui: meidän on täällä hyvä monen kirjavassa porukassamme.

Monenlaista asukastoimintaa

Asukkaiden kotiutuminen uuteen asuinalueeseensa tapahtui rivakasti. Päiväkotien ja koulujen tilat olivat iltaisin asukastoiminnan käytössä, mikä tarjosi uusille asukkaille mahdollisuuden konkreettisesti tutustua asuinalueensa kunnallisten palvelujen toimitiloihin.

Yhdyskuntatyöntekijän kutsumana palaveerasimme iltaisin milloin päiväkoti Katiskassa ja milloin taas päiväkoti Kohossa (nykyinen Palvelukoti Rantakartano). Näin sai alkunsa monen talon kompostointihanke, opeteltiin somalialaista ruuanlaittoa, tai muuten vaan istuttiin iltaa yhdessä.

Aikuisten ompelutaitoja kartutettiin Meri-Rastilan koulun ompeluluokassa. Joku saattaa vielä muistaa aikuisten taidetyöpajan Korttelitalo Merirastissa, jossa alueella asuvat tekstiilitaiteilijat opettivat monen vuoden ajan villan huovutusta ja kankaanpainantaa.

Pieni Asukaskahvila Fokka perustettiin Meri-Rastilan tie 14:n kerhohuoneeseen loppuvuodesta 1993. Aina viime syksyyn asti Fokka saikin toimia tärkeänä, erilaisten asukasryhmien kohtaamispaikkana ja alueen tietokeskuksena.

Sitten jylhien kuusten keskeltä löytyi se asuinyhteisön ydin, Asukaspuisto Haruspuisto ja sen Harustalo. Sinne kaikenikäiset ja -näköiset asukkaat olivat aina tervetulleita.

Ohjelmaakin oli: ihan pienille viikoittaisia laulutuokioita ja askarteluhetkiä, koululaisille kokkikerhoja ja pelejä sekä aikuisille kursseja ja kaikenlaisia kerhoja. Harustalossa toimiva Kahvila Merihevonenkin sai alkunsa jo varhain. Paljon, paljon muitakin merkityksellisiä tapahtumia ja kokemuksia mahtui meidän Meri-Rastilan kaupunkikyläämme.

Nykytilanne ja tulevan ideointia

Ei niin, että ennen oli kaikki hienosti ja nyt kaikki huonosti. Meri-Rastila on edelleen erinomainen asuinalue. Monet harraste- ja toimintapiirit pyörivät entiseen malliin ja uusia syntyy, mutta jonkinlaista taitekohtaa elämme. Tällä hetkellä meillä ei esimerkiksi ole yhdyskuntatyöntekijää, joistakin hyviksi koetuista toimintamuodoista olemme joutuneet luopumaan, ja yli parikymppisen Meri-Rastilan nurkat alkavat rapistua. Ympäristömme esteettisyydestä ei myöskään ole aina huolehdittu ja luonnonhoito on ollut niin rajuotteista, että Haruspuiston lumousvoima on osittain kadonnut.

Puolitoista vuotta sitten me, Pro Meri-Rastila -liikkeessä toimivat asukkaat, perustimme pienen työryhmän pohtimaan, miten Meri-Rastilasta saataisiin entistäkin viihtyisämpi ja houkuttelevampi asuinalue.

Olemme palauttaneet mieleemme tuota asuinyhteisömme historiaa, kuljeskelleet aluetta ristiin rastiin, olemme kuvanneet, kyselleet ja lopulta listanneet tärkeimmiksi kokemamme yhteisten tilojen parannuskohteet.

Näistä kohteista haluamme keskustella nyt kaikkien asukkaiden kanssa sekä kerätä myös aivan uusia ajatuksia ja ehdotuksia.

Sisääntuloväylä Meri-Rastilaan ja torialue

Alueen luoteisnurkka ostoskeskuksen takana kaipaa mielestämme isoja muutoksia. Turhaan tori säikyttää tänne tulijaa kun se koukuttaakin voisi. Jossain vaiheessa alue tultaneen rakentamaan uudelleen.

Työryhmämme kutsuu jo nyt asukkaita kertomaan mielipiteensä torialueesta ja ideoimaan viihtyisää väylää metrolta torille ja itse torialuetta.

Asukastalohanke

Meri-Rastilan suunnittelun aikaan oli vielä tapana rakentaa kuhunkin taloyhtiöön omat pienet kerhohuoneet. Nyt monet nykyiset asukkaat kokevat puutteena sen, ettei Meri-Rastilasta löydy riittävän suurta yhteistä kokoontumis- ja harrastustilaa. Tulisiko sinun mielestäsi edistää Meri-Rastilan omaa asukastalohanketta?

Haruspuisto

Varhaiskasvatusviraston linjausten johdosta Haruspuiston työntekijöiden toiminta-alue on kaventunut. Yhteisöllistä ja asukkaiden omaehtoista toimintaa on leikkipuistossa jouduttu supistamaan.

Olisiko sinusta tärkeää, että puiston alkuperäinen asukaspuistoidea lämminhenkisestä monikulttuurisesta Haruspuistosta palautettaisiin? Miten mielestäsi tulisi kehittää ympäröivän metsäisen puistoalueen tarjoamia mahdollisuuksia?

Lähimetsä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin lähteenä

Meri-Rastilan ulkoilualue on oiva paikka ilmaiseen fyysisen ja psyykkisen kunnon kohentamiseen. Millä muutoksilla tätä lähivirkistysaluetta voisi kehittää niin, että entistä useampi tuntisi sen omakseen ja kokisi tärkeäksi osaksi koko Itä-Helsingin kattavaa viheralueiden verkkoa?

Laatikkoviljelyä?

Sjökullan torpan viereinen niitty Ison Kallahden rannalla sopisi mielestämme mainiosti asukkaiden laatikkoviljelyyn. Kaupunkisuunnitteluvirasto on kaavaillut niittyaluetta urheilukentäksi. Olisiko halukkaita viljelijöitä ja toiminnan järjestäjiä?

Pro Meri-Rastila -työryhmä kutsuu vuosaarelaisia keskustelemaan ja ideoimaan Meri-Rastilan yhteisten tilojen ja viheralueiden kehittämistä. Meri-Rastila viihtyisämmäksi -aluefoorumi järjestetään Sjökullan torpalla (Harbonkatu 14) sunnuntaina 9.3. klo 14.

Tässä aluefoorumissa keskitytään vain yhteisiin sisätiloihin ja yhteisiin ulkoalueisiin eikä esimerkiksi asuntokantaan ja asukasvalintoihin liittyviin asioihin puututa.

Aluefoorumin jälkeen on tarkoitus esitellä asukkaiden tärkeimmiksi nimeämät parannusehdotukset huhtikuussa uudessa jatkofoorumissa kaupungin virkamiehille ja muille vastuutahoille.

Tervetuloa!

Pro Meri-Rastila -työryhmä

25. tammikuuta 2014

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys valitti Meri-Rastilan osayleiskaavapäätöksestä



Helsingin kaupunginvaltuuston 11.12.2013 tekemästä Meri-Rastilan osayleiskaavapäätöksestä on määräaikaan mennessä jätetty kuusi kunnallisvalitusta Helsingin hallinto-oikeuteen. Yksi muutoksenhakijoista on Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, jonka kirjelmä löytyy täältä.

Aiheesta myös Helsyn blogissa.

21. tammikuuta 2014

Muutamia lehtijuttuja Meri-Rastilaan liittyen

Suomenmaa nosti Meri-Rastilan osayleiskaavan valtuustokäsittelyn esille pääkirjoituksessaan 11.12.2013. Jutussa todetaan, ettei pääkaupunkiseudun mielenosoittajia voi leimata nuoriksi hipeiksi, vaan joukossa on runsaasti vaikutusvaltaisia ja nimekkäitä ihmisiä. Olisi ollut kiinnostavaa, jos lehti olisi hiukan avannut väitettä. On selvää, ettei kaupunkimetsäliikkeessä ole kyse hippitoiminnasta, mutta olisi toivonut, että lehti olisi tarkentanut, keitä jutussa mainitut vaikutusvaltaiset ja nimekkäät ihmiset ovat.

Pääkirjoitus Suomenmaassa 11.12.2013

Vaikka Suomenmaan kirjoitus suhtautui enimmäkseen myönteisesti asukkaiden haluun vaikuttaa omaan elinympäristöönsä, eivät Keskustan valtuutetut valitettavasti asettuneet tukemaan sen enempää metsän säilyttämistä kuin asukasdemokratiaakaan.

Iltalehti kirjoitti 12.12.2013 pääkirjoituksessaan Meri-Rastilan osayleiskaavapäätöksestä sekä asukkaiden aktiivisuudesta. Vaikka jutussa on virheitä (mm. 2000 asunnon sijaan pitäisi kirjoittaa 2000 asukkaasta), se kannattaa lukea:

Pääkirjoitus Iltalehdessä 12.12.2013

Kirkko ja kaupunki -lehdessä oli 13.1.2014 laaja artikkeli Helsingin yleiskaavasta ja kainalojuttu, joka käsitteli Meri-Rastilaa. Juttu nosti esille, että kyse ei ollut siitä,etteikö asuntoja rakennettaisi, vaan niiden sijoittelusta.

Juttu Kirkko ja kaupunki -lehdessä 13.1.2014

Kainalojuttu Kirkko ja kaupunki -lehdessä