Suomalaiselle metsäaktivistille Pohjoismaiden neuvoston luonto- ja ympäristöpalkinto

Pohjoismaiden neuvoston luonto- ja ympäristöpalkinto on tänään 22.5. myönnetty suomalaiselle metsäaktivisti Olli Manniselle. Palkinto myönnetään pohjoismaiselle yritykselle, organisaatiolle tai henkilölle, joka on esikuvallisesti ottanut luonnon ja ympäristön huomioon toiminnassaan tai joka on muutoin antanut merkittävän panoksen luonto- ja ympäristötyöhön. Palkinto on suuruudeltaan 350 000 Tanskan kruunua eli noin 47 000 euroa.

Olli Mannisen (s. 1974) tinkimätön työ metsäluonnon puolesta on jatkunut katkeamatta vuodesta 1998. Ennen kaikkea Manninen on koko ajan keskittynyt suojelemattomien arvokkaiden metsäalueiden luontoarvojen kartoittamiseen ja lajitiedon keräämiseen. Manninen on toiminut vapaaehtoisena useissa luontojärjestöissä.

Mannisen tuottama kartoitustieto on ollut merkittävässä roolissa erityisesti viime vuosien suurissa suojelupäätöksissä Pohjois-Suomessa. Samalla hän on hankkinut vankan osaamisen erityisesti sieni- ja jäkälälajiston tuntijana. Vuodesta 2005 alkaen Manninen on rakentanut yhteistyötä suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten luonnonsuojelijoiden välille. Viime vuosina hän on viettänyt vuosittain useita kuukausia Ruotsin ja Norjan suojelemattomia metsiä kartoittaen.

"Haluan nähdä palkinnon kunnianosoituksena koko vapaaehtoiselle luonnonsuojelutyölle, jota ihmiset tekevät järjestöissä ja omatoimisesti. Vapaaehtoistyön merkitys luonnonsuojelun edistämisessä on aina ollut ratkaisevan tärkeä", sanoo maastosta Ruotsin Etelä-Värmlannista tavoitettu Olli Manninen.

"Kesät metsissä ja talvet karttojen, ilmakuvien ja mikroskoopin parissa viettävä Olli on innostanut ja opastanut vuosien mittaan lukemattomia luontoharrastajia toimimaan uhanalaisen metsäluonnon suojelun edistämiseksi", iloitsee Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajander.

Palkinnon myöntamistä Manniselle ehdottivat Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Hän on toiminut Luonto-Liiton metsäryhmän pitkäaikaisena puheenjohtajana ja Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonsuojeluvaliokunnan jäsenenä.

Hakemusta tukivat useat eturivin tutkijat ja pohjoismaiset järjestöt, kuten Greenpeace, Natur och Miljö, Norjan luonnonsuojeluliitto ja Ruotsin luonnonsuojeluliitto.

Suomen luonnonsuojeluliiton tiedote 22.5.2012

http://www.epressi.com/tiedote/ymparisto-ja-luonto/suomalaiselle-metsaaktivistille-pohjoismaiden-neuvoston-luonto-ja-ymparistopalkinto

Luontojärjestöt: Meri-Rastilan ulkoilualue on maakunnallisesti merkittävä

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ovat julkistaneet yhteisen kannanoton tänään tiistaina 8.5. kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn uudelleen tulevasta Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaluonnoksesta: Kannanotto liittyen Meri-Rastilan osayleiskaavehdotukseen.

Kommentteja keskusteluun Meri-Rastilan osayleiskaavaluonnoksesta ja OURCity- vaihtoehtokaavasta

Väite: Asuntoja tarvitaan Helsingissä lisää väestöpaineen ja asumisväljyyden kasvun takia 

Pro Meri-Rastila: Asumisväljyyden kasvattaminen on ristiriidassa ilmastonmuutoksen torjumisen kanssa. Merenrannoille ja arvokkaille luontoalueille rakentaminen on huono ratkaisu asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiseksi; on mahdollista löytää paikkoja, joissa rakentaminen on mahdollista luontoarvoja uhraamatta.

Väite: Vuosaareen jää joka tapauksessa viheralueita runsaasti yli Helsingin keskiarvon

Pro Meri-Rastila: Meri-Rastilan ulkoilualue arvioitiin Helsingin kaupungin rakennusviraston vuonna 2009 teettämässä kyselyssä Etelä-Vuosaaren arvostetuimmaksi luontoalueeksi. Hyvät lähiluontoalueet tukevat tutkitusti hyvinvointia. Vuosaari on laaja kaupunginosa: jos viheralueelle ei pääse kävellen, sinne mennään harvoin ja tuki hyvinvoinnille jää vähäiseksi.

Meri-Rastilan ulkoilualueen luontoarvoja on tutkittu vuonna 2011 perusteellisesti Helsingin ympäristökeskuksen teettämissä, mutta vielä julkaisemattomassa METSO-inventoinnissa. Julkisuudessa muualla jo esiintyneiden tietojen mukaan suuri osa osayleiskaavahankkeen alueesta on maakunnallisestikin arvokasta luontoaluetta.

Osayleiskaavahankkeen käynnistyessä vuoden 2009 syksyllä tutkittua tietoa alueen luonnosta oli varsin rajoitetusti saatavissa. Arvokasta monimuotoista lähiluontoa on Helsingissä nykyään vähän, eivätkä kaupunkimetsät kestä luonnoltaan monimuotoisena pieniksi tilkuiksi pilkottuina.

Väite: Rastilan metroasema tarvitsee lisää käyttäjiä lähialueelta

Pro Meri-Rastila: Uutta asumista on suunniteltu itäisen metroradan lähelle jo nyt niin paljon, ettei metron kapasiteetti tulevaisuudessa enää riitä.

Metro on jo nyt ruuhka-aikoina kuljetuskykynsä rajoilla Itä-Helsingissä, ja metron tulevaan kehittämiseen liittyy lisääntyvä määrä avoimia kysymyksiä Espoon suunnan vaatimien nykyistä lyhyempien junien vuoksi. Työmatkalaiset eivät halua seistä metrossa, vaan siirtyvät henkilöautoihin.

Väite: Meri-Rastilan vuokra-asuntovaltaisuuden vuoksi alueelle tarvitaan korkeatasoisia omistusasuntoja

Pro Meri-Rastila: Asumismuotoa keskeisempää on, että hyvän elämän edellytykset on järjestetty toimivasti. Rakennetun ympäristön lisäksi vaikuttavat myös luontoalueet ja kaupungin palvelurakenteen koko kirjo. Myös asuinalueen ihmisten yhteisöllisyydellä ja oma-aloitteisuuden rohkaisemisella on merkitystä.

Meri-Rastilan länsiranta ei ole houkutteleva asuinpaikka sillalta tulevan melun ja hiukkaspäästöjen vuoksi. Uusi Ranta-Rastilaksi hahmoteltu alue ei kehittäisi lainkaan nykyistä Meri-Rastilaa, vaan huonontaisi sen viihtyisyyttä tuhoamalla ison osan alueen keskeistä vetovoimatekijää: Meri-Rastilan ulkoilualuetta.

Korkeatasoisia asuntoja voi sen sijaan rakentaa OURCity-vaihtoehtokaavan esittämänä täydennysrakentamisena.

Väite: OURCity-vaihtoehtokaavan täydennysrakentamisena ehdottamia omistusasuntoja on käytännössä mahdoton toteuttaa Meri-Rastilassa

Pro Meri-Rastila: Jos muut rakennuttajat eivät ole kiinnostuneita korkeatasoisten omistus- ja asumisoikeusasuntojen rakentamisesta ulkoilualueen ja meren läheisyyteen, on rakentaminen mahdollista toteuttaa kaupungin oman rakennuttajayhtiön Helsingin Asuntotuotantotoimiston (ATT) kautta.

Vaihtoehtokaavassa esitetty rakentaminen on myös sijoitettu kokonaisuuksiksi, joiden toteuttaminen on taloudellisesti järkevää. Väitämme myös, että asukaslähtöinen kaupunkisuunnittelu lisää alueen kiinnostavuutta nostamalla keskeiseksi hienon luontoalueen ja asukkaiden yhteisöllisyyden.