14. marraskuuta 2013

Meri-Rastilan osayleiskaavasuunnitelma kaupunginhallituksessa maanantaina 18.11.2013

Meri-Rastilan ulkoilupuistossa on mm. 2,5 km latu.
Meri-Rastilan osayleiskaavasuunnitelma on etenemässä pikavauhtia kaupunginhallitukseen. Lue Luonto-Liiton metsävastaavan Lauri Kajanderin blogi aiheesta:

http://metsablogi.wordpress.com/2013/11/14/pelastetaan-meri-rastilan-metsa-kaupunginhallitus/

6 kommenttia:

  1. Tuuli voi kääntyä. Kokonaistarkastelussa asiaperusteet ovat Meri-Rastilan ulkoilupuiston säilyttämisen puolella.

    Edullisia asuntoja tarvitaan. Ratkaisu ei löydy merinäköala-asuntojen rakentamisesta virkistysalueelle.

    Virkistysalueisiin satsaaminen pitäisi nähdä osana sote-pakettia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isot laivat ovat hitaita kääntymään, mutta tuuli kääntyy kyllä ja pakottaa lopulta laivankin muuttamaan kurssiaan.

      On naurettavaa väittää (kuten mm. Lasse Männistö tekee), että metsäalueesta säilyisi 80 prosenttia, sillä prosentit eivät kerro mitään kokonaisuudesta. Luonnon monimuotoisuuden on mahdollista säilyä vain riittävän isoilla alueilla.

      Sitä paitsi suhdeluvut ovat suhdelukuja ja ne lasketaan koko ajan pienemmiksi käyvistä luontoalueista. Myös seuraavaa suunnitelmaa voitaisiin perustella, että se säilyttäisi suurimman osan metsästä, vaikka luontoalue olisi kutistunut jo ensimmäisen suunnitelman jäljiltä.

      Sitä paitsi seuraavat suunnitelmat yleensä löytyvät jo pöytälaatikoista. Tähän viittaavat Vartiosaareen liittyvät suunnitelmat ja yleiskaavoituksen liikennevisiokartasta löytyvä pikaraitiotie Vartiosaaresta Ramsinniemeen.

      Poista
  2. Kirjoitin yllytettynä niille kaupunginhallituksen jäsenille, jotka eivät ole ilmoittaneet kannattavansa rantametsän suojelua maratonviestin, jota he tuskin viitsinevät lukea ja joka ei mahdu tähän kommenttikenttään. Tiedä sitten, saako se aikaan enemmän vahinkoa kuin herättää pohdintaa. Tässä osia siitä:

    "Arvoisa Helsingin kaupunginhallituksen jäsen
    ...
    Niin biologiaan perehtyneet, lasten kanssa työskentelevät kuin tavalliset kotiseutuaan rakastavat kaupunkilaiset ovat kirjoittaneet blogeja ja vetoomuksia, yhdistykset ja kansanliikkeet ovat tehneet selvityksiä ja esittäneet päteviä vaihtoehtoja Meri-Rastilan rannan umpeen rakentamiselle. Kuin hirveän hävitysvimman vallassa monet päättäjät tuntuvat juuri nyt tahtovan tärvellä sen, mikä pääkaupungissamme on arvokkainta ja täysin korvaamatonta.

    Asumisen lisäksi kaupungin on oltava paikka elämiseen. Steriili istutettu puistikko ei anna kasvavalle lapselle yhteyttä omilla ehdoillaan elävään luontoon. Vanhuudenpäiviään viettävä vaikeasti liikkuva ikäihminen ei jaksa matkustaa helteessä bussilla kilometrien – tai kymmenien – päähän raahustamaan metsäpolun pätkää ja kiirehtimään taas takaisin kotiin tuovalle kulkuneuvolle. Meri-Rastilassa aito luonto alkaa metroaseman vierestä ja sinne pääsevät helposti niin päiväkotilapset kuin pyörätuolin kelaajat, mistä tahansa pääkaupunkiseudulta tai muualtakin lähialueilta.
    ...
    Koulun tai kodin välittömässä läheisyydessä – tai metromatkan päässä – oleva omillaan elävä oikea metsä on mahtava mielenterveyden ylläpitäjä ja ”tuottaa” varmasti kaupungin kassaan vuodesta toiseen ihmisten vireyttä ja toimintakykyä vähentäessään sairastelua, fyysistäkin liikuntaa edistävänä ilmaisena ”hengen huvipuistona”.
    ...
    Tähän saakka riittävän laajana säilynyt elävä ekosysteemi tuottaisi myös tulevaisuudessa jatkuvasti iloa ja antaisi tietoa luonnosta laajasti muillekin lähiseudun asukkaille kuin Rastilan metroaseman käyttäjille. Onko Helsingin kaupungilla varaa uhrata tällainen ainutkertainen perintökalleutensa lyhytnäköisen kaupunkisuunnittelun helppouden alttarille?

    Eikö tällainen suomalaiskaupungin upea nähtävyys kannattaisi säästää ulkomaillekin esiteltäväksi? Maailman yhä kasvavalle väestölle tukkoon rakennettavien taajamien joukossa Helsinki voisi toimia rohkaisevana esikuvana ihmisen ja muun eliömaailman sopusointuisesta yhteiselosta. Meiltä eivät tyhjenevät, tympeät teollisuuskorttelit vailla esteettisiä tai historiallisia arvoja ole lopussa. Isojen teiden ja ratojen päälle voidaan rakentaa runsaasti asuintaloja koskematta viereisiin puustoalueisiin tai muihin luonnon muotoihin. Ihminen voi elää myös omissa kaupunkikeoissaan osana biodiversiteettiä kunnioittaen muiden elävien olentojen olemassaolon oikeutta.
    ...
    Olisiko mahdollista ”viheltää peli poikki” ja istuakin miettimään, minkä Helsingillä nyt olevan tulevat kaupunkilaispolvet näkevät tässä hetkessä kaikkein arvokkaimpana? Minkä he haluaisivat saada meiltä perinnöksi? Se tuskin on täyteen rakennettujen toistensa kaltaisten kerrostalokortteleiden jatkumo ainoana näkymänä missä tahansa kaupunginosassa.
    ...
    Demokraattisilla päätöksillä voidaan lähitulevaisuudessa estää tulevien sukupolvien mahdollisuuksia ilmastonsuojeluun tai tuhota monia kaupunkilaisten yhteiseksi omaisuudekseen, melkeinpä ”pyhiksi” paikoikseen kokemia luonnonalueita. Mitä tällainen ”valistunut” vallankäyttö tekee asukkaiden motivaatiolle kehittää kaupunkiaan ja tukea rakentavasti Teitä päätöksentekijöitä tärkeässä työssänne?
    ...
    Rakentamansa ihminen voi useimmiten purkaa halutessaan, rikki revittyä luontoa ei ihminen pysty ennallistamaan kuin hyvin vajavaisesti. Muualle mahtuu rakentamaan asuntoja vuosikymmeniksi eteenpäin. Olkaa ystävällinen ja säästäkää koskemattomat tai kestävässä käytössä olevat kaupunkilaisille rakkaat luontoalueet Helsingissä!"

    Kunioittaen
    Marjatta Laiho

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno viesti! Toivottavasti tulee ajatuksella luetuksi.

      Poista
  3. Lähimetsät ovat todella tärkeitä virkistäymis- ja rentoutumispaikkoja helsinkiläisille veronmaksajille.Jos Helsingin kauniit lähimetsät raiskataan rankalla rakentamisella, muutamme mieheni kanssa pois pääkaupunkiseudulta oikein mielellämme. Saattaapa olla, että jälkikasvummekin päätyy perässämme samaan ratkaisuun. Miksi pitää rakentaa kaupunki ahtaaksi?! Pitemmällä tähtäimellä ajateltuna kannattaisi edistää pääkaupunkiseutujen kaupunkien yhdistymisiä ja kehittää joukkoliikennettä.

    VastaaPoista
  4. Myös täällä mietitään muuttoa, jos metsä tuhotaan eikä tuleva koti tule olemaan Helsingin kaupungin rajojen sisällä.

    VastaaPoista