20. joulukuuta 2013

Kuulutus Meri-Rastilan osayleiskaavasta

Tänään julkaistiin kuulutus Meri-Rastilan osayleiskaavasta:


Kuulutus tarkoittaa, että 30 päivän valitusaika päätöksestä on alkamassa. Muutoksenhakumateriaalin voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamon numerosta 09 31013700. Materiaali on maksuton niille, jotka ovat tehneet kaavamuistutuksen.

Aineisto löytyy myös pöytäkirjan liitteistä. Tätä kirjoitettaessa pöytäkirja ei ole ilmestynyt, mutta se julkaistaan tällä sivulla.

12. joulukuuta 2013

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Meri-Rastilan osayleiskaavan

Thomas Wallgren ja Leo Stranius keskustelevat ennen kokousta.
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Meri-Rastilan osayleiskaavan kokouksessaan 11.12.2013.

Kokouksessa Emma Kari (vihr.) ja Timo Raittinen (kok.) tekivät vain vähän toisistaan poikkeavat palautusehdotukset, joista Raittisen ehdotus valittiin äänestyksellä kilpailemaan osayleiskaavan kanssa. Äänten jakautuminen on nähtävissä tässä kartassa.  

Ennen kokousta kävimme luovuttamassa adressiin kahden viikon aikana kertyneet lähes 3300 allekirjoitusta valtuustoryhmille:


Luonto-Liiton Lauri Kajander luovuttamassa adressia valtuustoryhmille.
Valtuustosalin lehterille pääsimme jätettyämme tavaramme vahtimestareille ja käveltyämme metallinpaljastimen läpi. 

Lehteriltä avautui näkymä mielenkiintoiseen näytelmään. Kokouksessa käytettiin runsaasti puheenvuoroja sekä osayleiskaavan puolesta että sitä vastaan.

Mikä sitten ratkaisi tiukan äänestyksen? En usko metsän puolustamisen kaatuneen kahteen erilliseen palautusesitykseen. Sivusta katsottuna näyttäisi, että se kaatui poliittiseen peliin. Jos asiat käsiteltäisiin erillisinä, osayleiskaava ei ehkä olisi läpäissyt edes kevään 2012 lautakuntakäsittelyä. Oletan demarien Kokoomuksen kanssa tekemän kaupan tapahtuneen vähän ennen tuota käsittelyä.

Tuoreempi kauppa tapahtui ehkä parin viikon sisällä. Kannattaa kiinnittää huomio perussuomalaisten äänestyskäyttäytymiseen. Vaikka Vuosaaren perussuomalaiset ovat olleet aktiivisia metsän puolustajia ja pitivät mm. maanantain mielenosoituksessa useita puheenvuoroja ja Helsingin Perussuomalaiset Nuoret antoivat metsää puolustavan kannanoton, ryhmästä vain kaksi valtuutettua asettui tukemaan metsää. 

Toisin kuin 11.12. valtuustossa, 25.11. kaupunginhallituksessa Jussi Halla-aho äänesti vielä metsän säilyttämisen puolesta ja olimme käsityksessä, että perussuomalaisten enemmistö oli palauttamassa kaavaa. 

Mitä on tapahtunut kaupunginhallituksen 25.11. pitämän kokouksen jälkeen? Tatu Rauhamäki vei kiireesti Halla-aholle tärkeän paperittomien terveydenhuollon eväämisen kaupunginhallitukseen. Myös toinen Kokoomuksen puuhamiehistä, Lasse Männistö, on ollut paperittomien terveydenhuoltoa vastaan. Olisi erikoinen sattuma, jos nämä ajallisesti yhteen osuvat asiat eivät mitenkään liittyisi toisiinsa.

Taistelu Meri-Rastilan ja muiden luontoalueiden puolesta kuitenkin jatkuu vielä. Voit tukea taisteluamme esimerkiksi allekirjoittamalla adressin ja jakamalla sitä tuttavillesi.

PS. Kiitokset kaikille metsän puolesta äänestäneille valtuutetuille.

Teksti ja kuvat: Hanna-Leena Ylinen

10. joulukuuta 2013

Juttuja maanantain 9.12.2013 mielenosoituksesta

Kyltti Meri-Rastilan metsässä
Sanomatalon edustalla 9.12.2013 pidetty Meri-Rastilan länsirantaa ja muita kaupunkimetsiä puolustava mielenosoitus keräsi paukkuvasta pakkasesta ja varhaisesta alkamisajankohdasta huolimatta paikalle noin 100 osallistujaa.

Myös media seurasi mielenosoitusta; osittain siksi, että oletti sen liittyvän Pienten metsien ystävien samana päivänä aloittamaan kampanjaan. Ajoitusten päällekkäisyys oli kuitenkin sattumaa.

Helsingin Sanomien jutussa väitettiin virheellisesti, että mielenosoituksella vastustetaan aikeita rakentaa asuntoja 2000 asukkaalle. Metro-lehti toisti Helsingin Sanomien väitteen.

Emme kuitenkaan olleet vastustamassa rakentamista, vaan sen kohdistamista luontoalueille. Esimerkiksi Meri-Rastilaan on OURCity-suunnitelman mukaisesti mahdollista sijoittaa sama asukasmäärä metsään koskematta.

Helsingin Sanomat myös arvioi osallistujien määrän alakanttiin.

Hufvudstadsbladetin jutussa osallistujamääräarvio osui todennäköisesti paremmin kohdalleen. Tähänkin juttuun mahtui pieni virhe: Pro Meri-Rastila ei ole yhdistys eikä sillä näin ollen ole mahdollisuutta valittaa kaavasta. Jos kaava läpäisee valtuustokäsittelyn, siitä tulevat valittamaan yksityishenkilöt ja todennäköisesti myös luontojärjestöt.

Samat tahot ovat valittaneet Meri-Rastilaan ja Kivinokkaan liittyen myös Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta. Valtuuston käsiteltäväksi 11.12.2013 tuleva osayleiskaavasuunnitelma on siis joka tapauksessa ristiriidassa voimassa olevan maakuntakaavan kanssa.

Teksti ja kuva: Hanna-Leena Ylinen

Katso myös:

Valitus Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta

Vastaselitys Uudenmaan liiton antamaan vastineeseen

4. joulukuuta 2013

Metsäblogissa Meri-Rastilan valtuustokäsittelystä

Meri-Rastila 23.11.2013
Lauri Kajander on kirjoittanut Luonto-Liiton metsäblogiin Meri-Rastilan osayleiskaavan käsittelystä. Teksti löytyy täältä:

http://metsablogi.wordpress.com/2013/12/04/pelastetaan-meri-rastilan-metsa-kaupunginvaltuusto/

29. marraskuuta 2013

Adressi Meri-Rastilan, Kivinokan ja Vartiosaaren puolesta

Meri-Rastilan osayleiskaava on etenee kaupunginvaltuustoon 11.12.2013.

Kaupunkisuunnittelulautakunta kokouksessaan 12.11.2013 hyväksyi Vartiosaaren osayleiskaavan suunnittelun periaatteeksi raskaimman vaihtoehdon. Kivinokan suunnitteluperiaatteita käsitellään todennäköisesti alkuvuodesta.

Adressin näiden alueiden puolesta voi allekirjoittaa täällä.

26. marraskuuta 2013

Meri-Rastilan osayleiskaavasuunnitelma kaupunginhallituksessa 25.11.2013


Meri-Rastilan osayleiskaavasuunnitelma eteni kaupunginhallituksessa äänin 9 - 6.

Seuraavaksi suunnitelmaa käsitellään kaupunginvaltuustossa todennäköisesti 11.12.2013.

Valtuutettujen yhteystiedot löytyvät täältä.

23. marraskuuta 2013

Luonto-Liitto tempaisi Meri-Rastilan metsän puolesta


Tapaamispaikalla

Luonto-Liitto tempaisi lauantaina 23.11.2013 Meri-Rastilan metsän puolesta. Tapahtumassa osayleiskaavasuunnitelma-alue merkittiin punakeltaisin nauhoin. Osallistujia tempauksessa oli noin 70.

Tässä lisää kuvia:


Kylttiä rei'itetään ripustamista varten.

Tapahtumassa oli myös lapsia. Meri-Rastilan metsä on lähiseudun koulujen ja päiväkotien ahkerassa käytössä.

Pulkkamäen rinteessä.

Havainnekuvissa näkyy vain taivaalta laskeutuneita taloja. Todellisuudessa rakennettaisiin myös kadut ja parkkipaikat.

Tähän on helppo vastata.

Emme vastusta kerrostaloja, mutta tämä ei ole niille oikea paikka:

Hyvännäköinen talo, mutta sen paikka on jossain muualla.

Materiaalia tuotettiin vielä tempauksen aikanakin. Pahvilaatikoista leikattiin pohjia, joihin tehtiin spraymaalilla kuva sabluunaa käyttäen.

Pahvilaatikoita leikataan.
Valmis kuva.

Tähänkin virasto on suunnitellut taloja:

Metsän keskellä.

Tästä on kyse. Tai vielä pahemmasta, sillä puiden kaatamisen jälkeen dynamiitti viimeistelisi tuhon ja tuhansia vuosia vanhat kalliot olisivat muisto vain:

Moottorisahavaara.

Kiitokset Laurille ja muille Luonto-Liiton aktiiveille!

Teksti ja kuvat Hanna-Leena Ylinen.

22. marraskuuta 2013

Suomen luonnonsuojeluliitto huolissaan Helsingin rakentamisesta viheralueille

Suomen luonnonsuojeluliitto on huolissaan Helsingin tärkeitä viher- ja luontoalueita uhkaavasta rakentamista. Maan pääkaupungin aikoma tärkeiden virkistysalueiden nakertaminen on huono malli myös muille kaupungeille. Lähiluonnolla on keskeinen merkitys ihmisten viihtyvyydelle ja luontosuhteelle jokaisessa kaupungissa.

Helsingin yleiskaavan vision luonnoksessa ehdotetaan viheralueiden määrän karsimista. Kaupunkirakenteen tiivistyminen "edellyttää" sen mukaan "virkistysalueitten osalta laadun painottamista määrän sijasta."

"Tämä tarkoittaa juuri lähiluonnon rakentamista. Helsinki on lyhytnäköisesti tuhomassa yhtä kaupungin keskeistä imago- ja viihtyvyystekijää, luontoa", sanoo Luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsen Sirkku Manninen. "Vision kartoissa on rakentamista jopa kansainvälisesti arvokkaalla Vanhankaupunginlahdella."

Luonnonsuojeluliitto ihmettelee, että kaupunkisuunnittelulautakunnan visioon on valittu kaavoituksen perustaksi kovimman väestönkasvun vaihtoehto. Kaupungin tietokeskuksen perusvaihtoehdossa väestö kasvaa 735 000 asukkaaseen vuonna 2050 eli 125 000 vähemmän kuin visioon valitussa vaihtoehdossa..

Liitto pitää nyt esillä olevien Meri-Rastilan metsän, Vartiosaaren ja Kivinokan säilyttämistä ensisijaisesti virkistyskäytössä olennaisena.

”Kaikilla kolmella alueella on merkittäviä luontoarvoja ja ne ovat tärkeitä virkistysalueita", sanoo Sirkku Manninen.

”Helsinkiläisillä on oikeus lähiluontoon", sanoo Sirkku Manninen. "Kyse on yli kymmenesosasta suomalaisista, joten Helsingin rakentamisen valinnat ovat valtakunnallinen kysymys ja suomalaisten luontosuhteen säilymisen kannalta tärkeitä. Nyt ollaan menossa kipurajan yli kasvussa viheralueille."

"Luonnolla on aivan keskeinen vaikutus kaupunkien viihtyisyyteen sekä ihmisten fyysiseen ja henkiseen terveyteen", korostaa Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Nieminen.

Liitto pitää luonnon huomioimista uudessa yleiskaavassa keskeisenä ja pitää yleiskaavan visioon esitettyä 860 000 asukkaan väestötavoitetta perusteettomana. Visio on kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä joulukuussa. Yksi yleiskaavan tärkeimmistä ratkaistavista asioista on rakentamisen ulkopuolelle jätettävän viheralueverkoston laajuus.

Lisätietoja:

Sirkku Manninen, SLL liittohallituksen jäsen, SLL:n Uudenmaan piirin puheenjohtaja 1.1.2014 alkaen, p. 040 563 15 46

Jarmo Nieminen, Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja, p. 045 656 75 42

Helsingin uusi yleiskaava (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2013). Asukasluvun muutokset kartalla esim. sivulla 79:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ksv_2013-10-22_Kslk_28_El/C831CBC6-561A-476A-A89E-FD35F9308D66/Liite.pdf

20. marraskuuta 2013

Meri-Rastilan metsä pitää säilyttää rakentamattomana, koska...


  • se on Helsingin viimeisiä laajoja ja yhtenäisiä metsäalueita ja luontoarvoiltaan merkittävä
  • monipuoliset liikuntamahdollisuudet luonnontilaisessa lähimetsässä kohentavat ratkaisevasti viihtyvyyttä ja hyvinvointia Meri-Rastilassa ja torjuvat näin osaltaan segregaatiota
  • metron ansiosta luonnontilaisesta metsästä pääsevät nauttimaan myös autottomat kaupunkilaiset – heidän määränsä kasvaa jatkuvasti
  • koulut ja päiväkodit hyödyntävät kaavaehdotuksen uhkaamaa aluetta aktiivisesti: liikunta, Metsämörri-opetus, ympäristökasvatus, metsämatikka…
  • monimuotoisen luonnon läheisyys tasaa tutkimusten mukaan sosioekonomisten ryhmien välisiä terveyseroja: metsä ennaltaehkäisee ongelmia edullisesti
  • alueen asukasmäärää voidaan kasvattaa kolmanneksella (2000 asukasta) kehittämällä ja täydennysrakentamalla nykyistä Meri-Rastilaa metroaseman ja ostoskeskuksen ympäristössä
  • metsän säästävä OURcity-vaihtoehtokaava lähtee asukkaiden toiveista, on ammattiarkkitehtien tekoa ja puolueettoman selvitykseen mukaan osayleiskaavaehdotusta kokonaistaloudellisempi
  • laajoja virkistysalueita on oltava eri puolilla kaupunkia, nykysuunnitelmien perusteella Itä-Helsinki olisi jäämässä paitsioon

17. marraskuuta 2013

Luonto-Liiton Metsäryhmä tempaisee Meri-Rastilan metsän puolesta 23.11.2013

Pirunpeltoa. Kuva Olli Vento.
Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaehdotus hyväksyttiin 5.11. kaupunkisuunnittelulautakunnassa äänin 5 - 4. Päätös ei ole lopullinen ja metsän kohtaloon on yhä mahdollista vaikuttaa.  

Luonto-Liiton Metsäryhmä järjestää lauantaina 23.11. klo 12.00 alkaen Meri-Rastilan metsässä tapahtuman, jossa kaavasuunnitelma-alue kyltitetään ja merkitään punakeltaisin nauhoin. Tapaaminen on metsän reunassa Märssykujan kohdalla. Lisätietoja voi kysyä Lauri Kajanderilta, lauri.kajander(at)luontoliitto.fi tai puh. 045 1179610.

Tervetuloa mukaan!

14. marraskuuta 2013

Meri-Rastilan osayleiskaavasuunnitelma kaupunginhallituksessa maanantaina 18.11.2013

Meri-Rastilan ulkoilupuistossa on mm. 2,5 km latu.
Meri-Rastilan osayleiskaavasuunnitelma on etenemässä pikavauhtia kaupunginhallitukseen. Lue Luonto-Liiton metsävastaavan Lauri Kajanderin blogi aiheesta:

http://metsablogi.wordpress.com/2013/11/14/pelastetaan-meri-rastilan-metsa-kaupunginhallitus/

6. marraskuuta 2013

Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotus lautakunnassa 5.11.2013

Meri-Rastila, syksy 2013. Kuva Olli Vento.
Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotus hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa äänin 5 - 4. Ehdotuksen puolesta ja siis metsäalueen säilyttämistä vastaan äänestivät Kokoomuksen edustajat Hennariikka AnderssonMatti Niiranen ja Risto Rautava sekä Tom Packalén (PS) ja Heta Välimäki (SD).

Metsäkokonaisuuden säilyttämisen puolesta äänestivät Vihreiden Elina Moisio ja Osmo Soininvaara sekä vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Meri-Rastilan äänikuningattareksi ja -kuninkaaksi nousseet Eija Loukoila (vas.) ja Jape Lovén (SD). Kiitokset heille.

Moisiota ja Soininvaaraa haluan vielä erikseen kiittää siitä, että he ovat blogeissaan tarjonneet mahdollisuuden keskustella aiheesta. Politiikan avoimuus lisääntyisi, jos käytäntö leviäisi myös muihin puolueisiin.

Syihin, joiden vuoksi viisi lautakunnan jäsentä äänesti osayleiskaavaehdotuksen etenemisen puolesta, on vaikea pureutua, sillä ne eivät ole näkyviä. Asuntopulaan vetoaminen on huono peruste, koska vaihtoehtossuunnitelma olisi tuottanut saman määrän asuntoja paitsi nopeammin myös varmemmin.

Väite länsirannan metsään suunniteltujen asuntojen suuremmasta houkuttavuudesta OURCity-asuntoihin verrattuna ontuu sekin. Juuri luonnon läheisyys on useimmille syy asua Meri-Rastilassa. Jos osayleiskaava jossain vaiheessa sattuisi läpäisemään koko päätös- ja mahdollisen valitusprosessin, on vaikea kuvitella, miksi asunnot, joiden vuoksi niin poliittista kuin virkamiesmoraaliakin on venytetty äärimmilleen, olisivat erityisen haluttuja.

Todelliset syyt äänestyskäyttäytymiseen löytyvätkin siitä, mitä on tapahtunut ja tapahtuu kulisseissa. Osaan poliitikoista on ollut mahdotonta saada kontaktia. Päätös on ollut ennalta tehty ja siinä pysyminen on ollut helpompaa asioihin tutustumatta.

Kuvaavaa on, että viime viikolla asiasta huolestunut tutkija otti minuun yhteyttä ja ihmetteli, onkohan hänen viestinsä lautakuntalaisille mennyt perille, kun yhtään vastausta ei ollut tullut. Kerroin tämän olevan tavallista. "Aivan uskomatonta arroganssia," hän totesi.

Äänestyksen jälkeen julkisuuteen on tihkunut Meri-Rastilan asukkaita ilkkuvia kokoomuslaisten kommentteja. Kommenttien kirjoittajat taitavat poiketa kokoomusnuorista vain ikänsä ja asemansa perusteella.

Demarileirissä taitaa olla hiljaisempaa. Vaikka Meri-Rastilassa itsekin asuva Jape Lovén sai asettua puolustamaan metsää, ratkaisi SDP:n toinen edustaja Heta Välimäki käytännössä äänestyksen. Sen, ettei ratkaisu tapahtunut puolueen arvoihin vaan valtapolitiikkaan liittyviin syihin perustuen, täytyy sattua demareihin itseensäkin.

Teksti: Hanna-Leena Ylinen



4. marraskuuta 2013

Kirje kaupunkisuunnittelulautakunnalle

Hyvä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen,

esitän kunnoittavasti muistutuksen Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaehdotuksesta.

Vastustan Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaehdotusta sen Meri-Rastilan viheralueeseen kohdistuvilta osilta. Sen sijaan kannatan metroaseman ja Meri-Rastilan ostoskeskuksen kehittämistä. Nyt olisi syytä ottaa Meri-Rastilan kaavoituksessa aikalisä ja tarkastella alueen kehittämistä tulevan yleiskaavan kontekstissa.

Osayleiskaavaehdotuksen pohjaksi on valittu n. 2000 asukkaan vaihtoehto, joka ei prosessin aikana edes ollut esillä; ns. 3-vaihtoehto eli raskaimman rakentamisen vaihtoehto sisälsi asuntoja 1800 asukkaalle. Lisäksi esitetty vaihtoehto ulottuu jopa yleiskaavan rajauksen ulkopuolelle.

Meri-Rastilan viheralue on erittäin suosittu ja paikallisesti, alueellisesti ja seudullisesti merkittävä virkistysalue. Viheralue on hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen sekä julkisilla liikennevälineillä, talvisin jopa hiihtäen ja luistellen. Meri-Rastilan metsäalueilla ja sen hyvillä ulkoiluteillä ja -poluilla kohtaa paljon kuntourheilijoita, sienestäjiä ja marjastajia, koiranulkoiluttajia, lapsiperheitä, vanhuksia ja maahanmuuttajia. Erityisesti kolme viimeksi mainittua ryhmää (lapsiperheet, vanhukset ja maahanmuuttajat) ovat sellaisia, joiden lähiluonnossa liikkumista sekä siitä saatavaa fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja syrjäytymisen ehkäisemistä tulisi yhteiskunnan ja Helsingin kaupungin kaikin keinoin tukea, ei hankaloittaa tai estää.

Monien lähialueen asukkaiden ja alueella ulkoilevien kanssa keskusteltuani tiedän, että en ole yksin huoleni kanssa. Toivonkin, että olisi vielä mahdollista harkita Meri-Rastilan viheralueen rakentamisen järkevyyttä, ainakin osayleiskaavaehdotuksessa esitetyssä laajuudessa. Koko alue, ja erityisesti sen länsiranta, on yksinkertaisesti liian arvokas jotta sitä kannattaisi uhrata asuntotuotannolle. Helsingissä on tulevina vuosikymmeninä ylitarjontaa rakentamiseen soveltuvasta maasta. Myös Vuosaaressa on rakentamattomia tontteja. 

Kaupunkisuunnitteluviraston tuoreet suunnitelmat sisääntuloväylien bulevardisoinnista eivät ainoastaan lupaa riittävästi tonttimaata lähivuosikymmenten tarpeisiin; ne myös sisältävät oletuksen sadoistatuhansista uusista helsinkiläisistä, joiden hyvinvointi edellyttää saavutettavia virkistysalueita. Meri-Rastilan länsirannan kaltaiset merkittävät viheralueet ovatkin nykyisten ja tulevien kaupunkilaisten yhteistä omaisuutta, jota ei tule hätiköiden pilata. Nyt tehty esintetynkaltainen, laaja rakentamisratkaisu olisi peruuttamaton, ja todennäköisesti tulevien sukupolvien intressien vastainen.

Vuosaareen on viimeisten 15 vuoden aikana rakennettu niin paljon asuntoja, että paikallisten virkistysalueiden kulumisesta uhkaa tulla todellinen ongelma. Kaupunkilaiset, mukaan lukien itähelsinkiläiset, tarvitsevat ja toivovat lähellä sijaitsevia yhtenäisiä luontoalueita virkistyäkseen. On myös syytä ottaa huomioon, että juuri hienot viheralueet ovat yksi keskeinen syy siihen, että Itä-Helsingissä haluaa edelleen asua myös moni keski- ja hyvätuloinen. Tuhoamalla Meri-Rastilan viheralueen Helsingin kaupunki saattaa tulla ajaneeksi tällaiset hyödylliset veronmaksajat ympäryskuntiin toivotun, mutta pääkaupungista kadotetun luonnonläheisyyden perässä.

Meri-Rastilan viheralue on ainutlaatuinen, yhtenäinen ja kokonaan rakentamattomana myös harvinainen viheraluekokonaisuus. Asiantuntijoiden mukaan juuri laajuus ja yhteinäisyys ovat merkittäviä Meri-Rastilan metsäalueen luonnonsuojelullisten arvojen kannalta. Alue sisältää monenlaisia maisematyyppejä ja ekosysteemejä: rantaniittyjä, lehtoja, jyrkkiä kalliorantoja, kaislikoita, kuivaa kangasmetsää, vanhaa
kuusimetsää, purolaakson ja kaksi ylänkösuota. Monet näistä ekosysteemeistä ovat Etelä-Suomessa erittäin harvinaisia. Alueen lajisto on siis runsas ja monimuotoinen, ja se tulisi ehdottomasti suojella laajalta asuinrakentamiselta jo ekologisistakin syistä. Alueella on myös historiallisesti merkittäviä kohteita, kuten muinainen "pirunpelto". Esitetyn kaltainen laaja asuinrakentaminen mm. maan alle louhittavine pysäköintitiloineen muuttaisi ja pilaisi väistämättä alueen luonteen, vaikka yksittäisiä kohteita luvataankin "pääosin" suojella.

Helsingin Puotilassa ja Joensuussa 28.10.2013

Ystävällisin terveisin,

Laura Assmuth
Professori, yhteiskuntapolitiikka

29. lokakuuta 2013

Lähiöitä tulisi kehittää niiden vahvuudet säilyttäen

Meri-Rastilaa 26.10.2013
Helsingin Sanomissa on viikon kuluessa uutisoitu useaan otteeseen Mari Vaattovaaran, Katja Vilkaman ja Hanna Dhalmannin Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistusta artikkelista.

Koska uutisoinnissa on ollut hätäisten johtopäätösten makua, kirjoitin alta löytyvän vastineen, joka julkaistiin mielipidesivuilla tänään.

Lähiöitä tulisi kehittää niiden vahvuudet säilyttäen

Helsingin Sanomat on käsitellyt useassa kirjoituksessa, muun muassa pääkirjoituksessaan (HS 27.10.), Mari Vaattovaaran, Katja Vilkaman ja Hanna Dhalmannin Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistua artikkelia ”Kantaväestön pakoa?”. Sen pohjalta on uutisoitu maahanmuuttajien määrän olevan tärkeä syy kantaväestön poismuuttoon joiltakin alueilta.

Tulkinnoissa kannattaisi kuitenkin olla varovainen.Tutkimuksen mukaan yleisin syy (77 prosenttia) muuttaa alueilta, joille maahanmuuttajia on keskittynyt, liittyi asunnon ominaisuuksiin. Asuinalueen vaihtamisen mainitsi yhdeksi muuton syyksi 22 prosenttia vastaajista.

Samaan aikaan olisi muistettava, ettei poismuutto leimatuista lähiöistä ole mitenkään erityisen yleistä. Helsingin tietokeskuksen julkaisun mukaan väestöön suhteutettuna eniten poismuuttajia näyttäisi olevan kantakaupungin alueilla. Itä-Helsingin parjatuista lähiöistä ei muuteta sen useammin kuin Länsi-Helsingin lähiöistä. Vähäisintä poismuutto on Keskuspuiston läheisyydessä.

Erityisen varovainen tulisi olla toimenpiteiden suhteen.

Segregaatioväitteillä on perusteltu muun muassa kaupungin halua osayleiskaavoittaa asuntoja Meri-Rastilan länsirannan metsään. Alueita ei kuitenkaan voi kehittää viemällä niiden vahvuudet. Metsä olisi samanlainen vetovoimatekijä kuin Keskuspuisto – kunhan rakentamisuhka ensin poistuisi.

Olisikin kiinnostavaa, jos tutkimuksin selvitettäisiin, paljonko kaupunkiluontoon kohdistuvat rakentamissuunnitelmat lisäävät poismuuttoa.

Hanna-Leena Ylinen 
Helsinki

   
 

22. lokakuuta 2013

Meri-Rastila on mainettaan parempi paikka

Meri-Rastilaa 15.9.2013, kuva Olli Vento.
Olli Vento kirjoitti Helsingin Sanomiin alta löytyvän mielipiteen, joka julkaistiin lehdessä 21.10.2013.

Meri-Rastila on mainettaan parempi paikka

Helsingin Sanomissa oli juttu keskiluokan Aurinkolahdesta (HS Kaupunki 19.10.). Kirjoituksessa käsiteltiin myös suunnitelmaa rakentaa varakkaalle väelle asuntoja Helsingin Meri-Rastilan länsipuoliseen metsään.

Helsingin Sanomien jutun ydin oli, ettei Aurinkolahti ole rikkaiden alue vaan keskiluokkainen. 


Kiinnostavaa pitäisi olla sekin, että Meri-Rastila sai kaupunkisuunnitteluviraston joitain vuosia sitten ulkopuolisella taholla teettämässä arviossa varsin myönteiset tulokset.

Kun Meri-Rastila on tutkitusti mainettaan parempi paikka, sitä olisi hyvä kehittää vahvuuksiensa varassa.


Meri-Rastilan ulkoilupuistossa yhdistyvät monimuotoinen luonto ja 400 metrin pituinen muinaisranta. Lisäksi metsä saa ihmiset liikkumaan.

Tutkimusten mukaan lähiluonto tukee asukkaiden terveyttä tavalla, joka torjuu eriarvoisuutta. Myös siksi luontoalueet ovat merkittävä apu kaupungin kehittämisen työkalupakissa.

OurCity-hankkeen vaihtoehtokaavalla on osoitettu, että on mahdollista uudistaa Meri-Rastilaa ja säilyttää perinteinen ulkoilupuisto. Tämä olisi Helsingille hyvä ratkaisu. 


Kasvava kaupunki tarvitsee joka tapauksessa riittävät virkistysalueet. On aika kokeilla uudenlaista kaupunkisuunnittelua Meri-Rastilassa.

Olli Vento

Helsinki

14. lokakuuta 2013

Kaupunkilaisellakin on oikeus luonnosta tulevaan terveyteen

Suppilovahveroita Meri-Rastilassa. Kuva Olli Vento.
Miksi Helsingissä rakentaminen suunnataan juuri viheralueille kuten Meri-Rastilan rantametsään? Miksi päättäjät olettavat, että kaupunkilaiset voivat hyvin ilman metsiä ja viheralueita tai että ylipäätään tulevina vuosikymmeninä halutaan elää kaukana luonnosta?

Suomalaistutkijoiden (Hanski et al. 2012) mukaan luonnon monimuotoisuudella on yhteys ihmisen terveyteen. Mitä läheisempi kosketus ihmisellä on monimuotoiseen luontoon, sitä vähemmän löytyy allergiaa, astmaa ja muita tulehdusperäisiä sairauksia. Nämä sairaudet ovat länsimaissa lisääntyneet räjähdysmäisesti viime vuosikymmeninä. ja niiden kustannuksiin uppoaa hyvinvointivaltioiden varoja aina vain enemmän.

Biodiversiteettihypoteesin mukaan ihminen voi hyvin sellaisessa ympäristössä, jossa luontokin kukoistaa monimuotoisena. Luonnon ja ihmisen vastakkainasettelun aika on siis ohi. Samoin tulisi olla ohi kaupungin määrittely alueena, joka sisältää vain paljon rakennuksia ja ihmisiä.

Asukkaiden määrän lisääntyessä tulee viheralueita tietenkin lisätä, eikä vähentää kuten Helsingissä tehdään. Helsingin ei tarvitse toistaa niitä liian tiheän rakentamisen virheitä, joiden seurauksia maailmalla nyt jo yritetään epätoivoisesti korjata rakentamalla viherkattoja ja -seiniä. Monimuotoisen metsän terveyshyötyjä ei voi korvata lajiköyhällä puistolla.

Kaupunkimetsien ja muiden viheralueiden tiedetään helpottavan ongelmia, joita aiheutuu mm. rankkasateesta, helteestä, melusta sekä huonosta ilmanlaadusta. Viheralueet myös vähentävät stressiä ja kohottavat ulkoilijoiden fyysistä terveyttä. Viheralueet siis tuottavat terveyttä ja vähentävät menoja.

Olen alkanut epäillä, että päättäjät pitävät viheralueita vain rahaa syövinä tuottamattomina virkistysalueina, joilla viherpiipertäjät käyvät vähän harrastelemassa. Pari vuotta sitten Helsingin Sanomissa toimittaja otti kantaa :”Ei kaupungissa tarvitse olla metsää. Jos haluaa nähdä metsän, ainahan voi ajaa sinne.” Näin ajattelevalle on selvää, että kaupunkikuvaan sopimaton harrastusalue kannattaa korvata rahaa tuottavalla virkistyskäytöllä kuten kahvilalla.

Viheralueiden korvaamista asunnoilla perustellaan asukasmäärien kasvulla. Ihmisten pakkautuminen kaupunkeihin on nyt globaali ilmiö, mutta tulevaisuudessa muuttoliike voi alkaa suuntautua kohti luontoa mm. terveyshyötyjen vuoksi. Helsingissä on vielä tilaa täydennysrakentamiseen uhraamatta enää viheralueita tai pakottamatta nykyisiä asukkaita tuijottamaan jatkossa uuden talon seinää, kyse on vain tahdosta.

Mielestäni jokaisella, myös kaupunkilaisella, tulee olla oikeus terveyteen, jota saadaan monimuotoisesta luonnosta. Metsien ja viheralueiden saavutettavuus ei myöskään voi perustua asukkaiden varallisuuteen tai liikuntakykyyn. Pelkästään tiheä rakentaminen ei ole kestävää kehitystä, jos se tarkoittaa sitä, että luonnon saavuttaa vain rikas ja terve omakotitalon ja/tai auton omistaja.

Mielestäni päättäjien tulee nyt tehdä periaatepäätös, että yhtään ainutta viheraluetta ei enää saa tuhota, koska olemme Helsingissä jo riskirajalla. Rakentamisen ratkaisuissa tulee ottaa huomioon asukkaiden tasa-arvoiset oikeudet terveyteen ja virkistykseen.

Julia Jokinen
Filosofian maisteri, sairaanhoitaja
Meri-Rastila

13. lokakuuta 2013

Metsäsanomat 8

Metsäsanomien uusin numero nyt vapaasti jaettavaksi ja tulostettavaksi: Metsäsanomat 8.

12. lokakuuta 2013

OURCity-suunnitelma toisi Meri-Rastilaan reilun kaupan asuntoja


Lähetin tänään Helsingin kaupungin kirjaamon osoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi Meri-Rastilan suunnittelua koskevan alta löytyvän viestin välitettäväksi kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille ja varajäsenille.

OURCity-suunnitelma toisi Meri-Rastilaan reilun kaupan asuntoja

Kaupunkisuunnitteluvirasto on epäillyt, etteivät OURCity-suunnitelman pohjalta Meri-Rastilaan toteutetut asunnot olisi riittävän vetovoimaisia.

Itse näen asian toisin. OURCity-asuntojen houkuttelevuutta lisäisi paitsi metsän läheisyys myös tieto siitä, että metsäkokonaisuus on säilynyt juuri näiden asuntojen ansiosta. Myönteinen julkisuus toisi ostajia näille reilun kaupan asunnoille. Uudet asukkaat voisivat muuttaa Meri-Rastilaan tietäen, ettei heidän kotiensa suunnittelussa ja toteutuksessa ole loukattu alueen identiteettiä.

OURCity-ehdotus metsäkokonaisuuden säilyttävästä rakentamisesta on reilu paitsi nykyisille ja tuleville merirastilalaisille myös Helsingin kaupungille. Hankkeen toteuttaminen parantaisi kaupungin melko tylyä julkikuvaa. Lisäksi ehdotus mahdollistaisi asuntojen rakentamisen kohtalaisen nopealla aikataululla, koska suunnitelmasta tuskin tulisi valituksia. Asukkaiden lisäksi myös luontojärjestöt (esim. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa) ovat ilmaisseet tukensa OURCity-suunnitelmalle.

Virastossa asukkaiden tekemää tarjousta jo rakennetun alueen täydentämisestä on kohdeltu epäreilusti. OURCity-suunnitelmalla haluttiin vastata kaupungin esittämään noin 2 000 asukkaan tavoitteeseen. KSV:n vastaus on ollut, ettei OURCity ole vaihtoehto, koska Meri-Rastilaan tarvitaankin sen mukaan molempien suunnitelmien asukasmäärä.

Virasto on siis muuttanut sääntöjä kesken pelin eikä vuorovaikutuksella ole ollut edes nimellistä mahdollisuutta toteutua. Vuorovaikutukseksi ei pitäisikään kutsua sellaista, minkä lopputulos on ennalta päätetty.

OURCity-suunnitelman lisäksi pyydän kaupunkisuunnittelulautakuntaa tutustumaan Luonto-Liiton metsävastaavan Lauri Kajanderin alun perin Stadin Ruusu -lehdelle kirjoittamaan tekstiin luontoalueista terveyden ja sosiaalisen tasa-arvon edistäjinä:


Kaupunkisuunnitteluvirasto on ajoittain kehottanut merirastilalaisia ulkoilemaan Uutelassa tai Kallahdenniemellä. Nämä ovat kuitenkin jo nyt runsaasta käytöstä kuluneita ja erityisesti Uutela myös melko kaukana Meri-Rastilasta.

Meri-Rastilan ulkoilualueella on lisäksi erityispiirre, jota ei näiltä muilta virkistysalueilta löydy. Se on aikoinaan säästynyt huvilarakentamiselta. Luonnontilaisena säilynyt rantametsäkokonaisuus tulisi säästää myös tuleville sukupolville.

Ystävällisin terveisin

Hanna-Leena Ylinen
  

 

11. lokakuuta 2013

Muistutuksia Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotuksesta

Meri-Rastilaa syksyllä 2013, kuva Olli Vento.
Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotusta käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa 15.10.2013. Lautakunnan jäsenten ja varajäsenten yhteystiedot löytyvät täältä. Heille voi lähettää viestejä myös Helsingin kaupungin kirjaamon sähköpostiosoitteeseen: helsinki.kirjaamo@hel.fi

Tässä on linkkejä muutamiin alkuvuodesta jätettyihin muistutuksiin:

Vuosaarelaisten yhteisöjen muistutus

Pro Meri-Rastilan muistutus

Eeva Berglundin muistutus

Tristan Hughesin ja Marcelo Diezin muistutus

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen muistutus

SLL:n Uudenmaan piirin muistutus

Tringan muistutus

Hanna-Leena Ylisen muistutus

10. lokakuuta 2013

Yleiskaava ja Helsingin lähimetsät

Syksyistä Meri-Rastilaa, kuva Olli Vento.
Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajander on kirjoittanut Helsingin sosialidemokraatit ry:n Stadin Ruusu -lehteen 3/2013 jutun otsikolla Helsingin lähimetsien kohtalonhetket - yleiskaavassa päätetään paljosta. Teksti on luettavissa myös Luonto-Liiton metsäblogista.

Helsingin Sanomat finally publish real coverage about the struggle to SAVE the forest in Meri-Rastila

Its about TIME! But its probably too LATE!

Helsingin Sanomat has finally publish some real coverage about the struggle to SAVE the forest in Meri-Rastila and the real alternative to KSV's plans presented by the local residents.

The "osayleiskaavaehdotus" will be present in the "kaupunginsuunnittelulautakunta" on the 15th OCTOBER, this is one of the last chances for the plans to be halted. The forest in Meri-Rastila is unique and it is a natural resource for recreation, health and well being used by the whole city. It should be protected and preserved for all generations to come.

It is vital the the city sees that there are alternative ways of thinking about urban planning and the construction of much needed new homes. They should no longer accept the short sighted, profiteering strategy of satellite city planning and strive to make "IN-FILL" planning the staple method for new construction. This should become the basic principle of the NEW Yleiskaava!

In the mean time however the city must NOT destroy the unique forest in MERI-RASTILA!


7. lokakuuta 2013

Meri-Rastilan metsä oppimisympäristönä ja kasvattajana

Ruskaa Meri-Rastilassa
Tehtaanpuiston koululla 3.10. pidetyssä tilaisuudessa Meri-Rastilan ala-asteen koulun rehtori Merja Kuosmanen kertoi metsästä oppimisympäristönä ja kasvattajana.

Koulu on osallistunut myös SLL:n koulumetsähankkeeseen. Meri-Rastilan koulumetsäasiaa on koottu tälle SLL:n sivulle.

Omat kokemukseni paikallisesta koulusta liittyvät Kallahden peruskouluun (joka nimestään huolimatta sijaitsee Meri-Rastilassa). Luonto- ja tiedepainotteinen koulu käyttää metsää samaan tapaan kuin Meri-Rastilan koulu - suunnistuksen, hiihdon ja muun liikunnan lisäksi metsässä pidetään lukuaineiden oppitunteja.

Eivätkä Meri-Rastilassa sijaitsevat koulut ja päiväkodit ole ainoita metsän käyttäjiä. Torstain tilaisuudessa keskusteluun osallistunut lastentarhanopettaja kertoi tuovansa metsään lapsia Helsingin keskustassa sijaitsevasta päiväkodista.

Myös Vuosaaren peruskoulun oppilaat liikkuvat metsässä:

Vuosaaren peruskoulun rasti.
Metsässä on runsaasti linnunpönttöjä, joita  on ehkä tehty teknisen työn tunneilla. Tässä on yksi niistä:

Kuvioidusta laudasta tehty pönttö.
Puheenvuorossaan Meri-Rastilan koulun rehtori kertoi, että metsässä pidetään myös kuvaamataidon tunteja.

Metsässä voi kokonaisuuden lisäksi nähdä myös yksityiskohtia. Esimerkiksi kivien pinnat tarjoavat monenlaista katsottavaa:

Kivi Meri-Rastilan metsässä.
Kivi Meri-Rastilan metsässä.

Kivi Meri-Rastilan metsässä.
Kiviä katsoessani mietin, että peruskoulujen ja päiväkotien lisäksi myös Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijat tarvitsisivat oman koulumetsänsä. Metsillä voisi olla paljonkin opetettavaa tuleville suunnittelijoille.

Teksti ja kuvat Hanna-Leena Ylinen, http://hlylinen.blogspot.fi/ 

5. lokakuuta 2013

Meri-Rastilan ulkoilualueen tulevaisuus?

Meri-Rastilan metsää ruohonjuuritasolta kuvattuna.
Vuosaari-toimikunta järjesti torstaina 3.10.2013 Tehtaanpuiston koululla tilaisuuden otsikolla Lähidemokratia tulikokeessa: Meri-Rastilan ulkoilualueen tulevaisuus? Tilaisuuteen oli kutsuttu paitsi asukkaita myös kaupunkisuunnittelulautakunnan jäseniä ja varajäseniä sekä kaupunginvaltuutettuja.

Puheenjohtajana toiminut Matti Lipponen kertoi alueen historiasta. Helsingin ensimmäinen ulkoilupuisto perustettiin 12.1.1951, kun kaupunki oli ostanut maalaiskunnan puolella sijainneen Rastilan kartanon maat itselleen. Lipponen esitteli karttojen avulla Meri-Rastilan luontoalueelle kohdistuvia suunnitelmia. Yleiskaavan visioissa koko noin 50 hehtaarin kokoinen virkistysalue on poistettu kokonaan.

Lipponen myös muistutti Luonto-Liiton ja Tringan Meri-Rastilaan tekemästä suojeluesityksestä.

Meri-Rastilan ala-asteen koulun rehtori Merja Kuosmanen kertoi metsästä oppimisympäristönä ja kasvattajana. Hän muistutti, että nykyiset lapset elävät toisenlaisessa maailmassa kuin me itse aikoinaan ja leikkiminen on vähentynyt. Metsä auttaa pysähtymään edes hetkeksi ja tarjoaa mielikuvitusta ja luovuutta ruokkivaa toimintaa.

Koulu käyttää metsää monenlaiseen opetukseen. Joskus ympäristöstä tehdään huomioita vaivihkaa tarkkailemalla ja näin opitaan käyttämään aisteja. Metsä tarjoaa mahdollisuuden ympärivuotiseen liikkumiseen, sillä siellä suunnistetaan, retkeillään, pulkkaillaan ja hiihdetään. Luonnossa opetetaan myös mm. kuvaamataitoa, matematiikkaa ja luonnontieteitä. Kun lapset oppivat löytämään muinaisrantoja ja jääkauden merkkejä sekä nimeämään kasveja, heistä tulee valppaampia tekemään omia havaintoja.

Metsä on opettanut myös kansalaisvaikuttamista. Oppilaat ovat osallistuneet sen puolustamiseen ja koulu on ollut mukana mm. SLL:n koulumetsähankkeessa.

Kuosmasen jälkeen puhunut Keijo Savola esitteli itsensä luontokartoittajan ja luonnonsuojelijan yhdistelmäksi. Hän kertoi Meri-Rastilan länsirannan olevan osa Itä-Helsingin merkittävien luontoalueiden kokonaisuutta ja huomautti, että kokonaisuuden merkitys on tarkastelussa unohtunut. Savola oli vuonna 2011 tekemässä alueella kääpäselvitystä ja totesi Meri-Rastilan luontoalueen olevan lajistoltaan rinnasteinen saman kokoisten hyvätasoisten kansallisten suojeluohjelmien kohteiden kanssa. Metsästä löytyi mm. yksi vaarantunut ja yksi jo hävinneeksi luultu laji.

Savola totesi, että säilyneiden metsäbiotooppien sekä edustavan lahopuulajiston takia Meri-Rastilan luontoalueella on maakunnallista tai jopa valtakunnallista suojeluarvoa. Hän kuitenkin muistutti, että metsä tulisi säilyttää kokonaisuutena, sillä pohjoisosaan rakentaminen laskisi alueen arvoa.

Tilaisuudessa oli runsaasti asukkaita ja vilkkaan keskustelun vuoksi aikataulu venyi puolella tunnilla.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenistä paikalle olivat tulleet Eija Loukoila (vas.) ja Jape Lovén (SDP) ja varajäsenistä Hanna Lähteenmäki (kok.) ja Maija Nikunlassi (PS). Kiitokset heille kuten myös tilaisuuteen osallistuneille valtuutetuille ja varavaltuutetuille.

Teksti ja kuva Hanna-Leena Ylinen, http://hlylinen.blogspot.fi/ 

29. syyskuuta 2013

Metsäsanomat 7

Jo odotettu uusin Metsäsanomat on taas ilmestynyt Meri-Rastilan ulkoilualueelle ja nyt myös verkkoon. Lue ja jaa: Metsäsanomat 7.

7. syyskuuta 2013

Metsäsanomat on palannut!

Pro Meri-Rastilan julkaisema Metsäsanomat on taas ilmestynyt pienen tauon jälkeen. Nimensä mukaisesti Metsäsanomat ilmestyy metsässä uhanalaisella Vuosaaren Meri-Rastilan ulkoilualueella sekä verkossa: Metsäsanomat 6.

8. heinäkuuta 2013

Lisää kiviä ja kallioita Meri-Rastilan metsässä


Edellisessä postauksessani oli kuvia Meri-Rastilan metsän kivistä ja kallioista. Nyt julkaisen lisää kuvia, mutta tällä kertaa rajaus on tiukempi: kaikki tässä esitellyt kivet ja kalliot sijaitsevat kaupunkisuunnitteluviraston tekemän osayleiskaavaehdotuksen alueella.

Vaikka unohtaisi Litorinameren aikaisen muinaisrannan ja ison hiidenkiven, joista olen kertonut aiemmin, löytyy alueelta runsaasti ilmeikkäitä kiviä.

Meri-Rastilan oma kivimies.
 
Vaikka muinaisrannaksi käsitetään usein vain pirunpelloksi kutsuttu keskeinen osa, jatkuu rantakivikko metsittyneenä läpi koko alueen. Useimmiten kivet ovat siellä, minne meri on ne työntänyt, mutta osa niistä on selvästi saanut paikkansa osana ihmisen rakennelmia.

Kivet muodostavat penkereen, joka jatkuu myös kuvan ulkopuolella.

Joidenkin kivien kulmikkaat muodot saavat miettimään, miksi ja mihin tarkoitukseen niitä on käsitelty.

Kuin kaksi palaa Toblerone-suklaata.
Lohkaistu?


Puun juuri kasvanut kiven päälle.

Tälle kivelle taas on kasvanut monirunkoinen haapa.
 
Metsässä on muitakin siirtolohkareita kuin se aiemmissa teksteissäni kuvaama kaikkein suurin. Tässä on niistä yksi:

Pieni siirtolohkare, jonka tuntumassa kasvaa pylväskatajia. Kuva Olli Vento.

Katso myös:

Kiviä ja kallioita Meri-Rastilassa 

Uria Meri-Rastilan rantakalliossa

Meri-Rastilan metsän mysteerikivi

Kiviä Meri-Rastilassa

Retki Meri-Rastilan luontoalueelle

7. heinäkuuta 2013

Kiviä ja kallioita Meri-Rastilassa

Mielenkiintoinen halkeama, kuva Olli Vento.

Meri-Rastilan luontoalueen kivimuodostelmista muistetaan yleensä Litorinameren aikainen muinaisranta eli pirunpelto. Iso siirtolohkare on jo paremmin piilossa, sitä ei tiennyt edes geologi Antti Salla - ennen kuin se näytettiin hänelle viime syksynä.

Meri-Rastilan kivistä ja kallioista löytyy kuitenkin muitakin kiinnostavia muotoja. Muinaisrantakivikko näyttäisi sammaloituneena jatkuvan läpi koko metsän. Lisäksi kivissä ja kallioissa on muotoja, jotka näyttävät syntyneen ihmisten toiminnasta.

Tässä joitakin kuvia alueelta:

Palapeli, kuva Olli Vento.

Sammaloitunutta kivikkoa, kuva Olli Vento.

Kolo, kuva Olli Vento.

Maastoutuneita kiviä, kuva Olli Vento.

Haljennut, kuva Olli Vento.
  
Teksti: Hanna-Leena Ylinen

Katso myös:

Uria Meri-Rastilan rantakalliossa

Meri-Rastilan metsän mysteerikivi

Kiviä Meri-Rastilassa

Retki Meri-Rastilan luontoalueelle