28. syyskuuta 2012

Meri-Rastilaan halutaan osallistavan kaupunkisuunnittelun pilottikohde

Meri-Rastilaa, kuva: Olli Vento

Pro Meri-Rastila on lähettänyt hakemuksen Helsingin kaupungin osallistavan kaupunkisuunnittelun pilottihankkeeksi.

Hakemus Demokratiaryhmän kokeiluhankkeeksi

Taustaa

Helsingissä on pitkään keskusteltu kaupunkilaisten osallisuuden lisäämisestä kaupunkisuunnittelussa. Nykyinen kaavoituksen muodollinen vuorovaikutuskäytäntö on usein koettu turhauttavaksi ja asukkaiden kokemusta sekä aluetuntemusta vähätteleväksi.

Meri-Rastilan osayleiskaavaa suunniteltaessa asukkaiden näkökulma alueen länsirannan metsän säilyttämisestä on myös jäänyt täysin huomiotta. Tämän vuoksi OURCity-ryhmä suunnitteli keväällä 2012 designpääkaupunkivuoden hankkeena vaihtoehtoisen asemakaavan Meri-Rastilaan.

Suunnitelma osoitti, että Meri-Rastilan alueelle on mahdollista rakentaa Helsingin kaupungin haluama määrä asuntoja koskematta asukkaiden arvostamaan metsäiseen virkistysalueeseen. Suunnitelman pohjaksi OURCity-ryhmä selvitti asukkaiden ja alueen muiden toimijoiden näkemyksiä mm. työpajatoiminnalla.

Designpääkaupunkivuoden hanke on ensimmäinen versio Meri-Rastilan osallistavan kaupunkisuunnittelun keinoin toteutetusta kaavasuunnitelmasta. Nyt alkavan uuden hankkeen tarkoituksena on aloittaa prosessi alusta ja tuottaa yhteistyössä asukkaiden ja muiden Meri-Rastilan toimijoiden kanssa alueelle uusi kaavasuunnitelma. Samalla hanke tuottaisi uuden kaupunkisuunnittelumallin, jota olisi mahdollista käyttää myös muualla kuin Meri-Rastilassa.    

Nyt suunnitteilla olevan hankkeen tavoitteet

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asukkaiden ja muiden osallisten kuulemisella tulisi olla keskeinen rooli kaavoituksessa. Käytännössä kuuleminen jää kuitenkin usein muodolliseksi ja aito vuorovaikutus alueen kehittämisessä jää toteutumatta.

Hankkeen välitavoitteena on suunnitella Meri-Rastilaa niin, että asukkaiden osallisuus toteutuisi ja alueen voimatekijä – luonnontilainen metsäalue – saataisiin säilytettyä. Samalla tarkoituksena on edistää Meri-Rastilan asukkaiden sosiaalista integraatiota lisäämällä yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä asukasryhmien välillä.

Lopullisena tavoitteena on toimia pilottikohteena uudenlaiselle mallille, jolla osallistavaa kaupunkisuunnittelua voitaisiin toteuttaa muuallakin.

Hanke antaisi Helsingin kaupungille mahdollisuuden toimia osallistavan kaupunkisuunnittelun edelläkävijänä. Osallistava suunnittelu saattaa myös vähentää asukkaiden tarvetta valittaa kaavoituspäätöksistä, mikä osaltaan selkiyttäisi kaupungin kehittämistä.

Hankkeen toteutus

Hankkeen toteutuksessa on tarkoitus hyödyntää OURCity-vaihtoehtokaavan suunnitteluprosessista saatuja kokemuksia. OURCity-suunnitelman taustalla oli mm. kolme asukastyöpajaa, joissa asukkaat kertoivat näkemyksiään aluesuunnittelusta ehdottamalla rakennus- ja kehityskohteita Meri-Rastilan alueelle esimerkiksi muovailuvahaa, karttaa ja rakennuspalikoita käyttäen. Uudessa hankkeessa on tarkoitus pitää noin kymmenen työpajaa, jotta asukkaiden toiveet ja ideat saadaan laajemmin käyttöön.

Kaupungilta odotamme asukkaille vuosien kuluessa kertyneen ”hiljaisen tiedon” arvostamista. Asukkaiden aluetuntemusta tarvitaan suunnittelun avuksi, jotta ymmärrettäisiin, mitä kaupungin antamat suunnitteluperusteet kyseisen alueen ominaispiirteet huomioon ottaen saattaisivat tarkoittaa. Kaupunkisuunnittelu on tällä hetkellä pääsääntöisesti yksittäisen suunnittelijan käsissä riippumatta siitä, miten hyvin hän tuntee alueen, jolle on suunnittelemassa. Asukaslähtöisyys auttaisi uudistamaan prosessia niin, että virheet pystyttäisiin karsimaan sen kuluessa. Samalla asukkaiden tarve valittaa kaavoituspäätöksistä vähenisi.

Koska hankkeelle tarvitaan ammattitaitoinen projektinvetäjä, toivomme kaupungilta myös taloudellista panostusta. Kuluja aiheutuu paitsi projektinvetäjän palkasta myös työtilan vuokrasta ja tuotettavasta materiaalista (mm. painokustannukset).

Kaupunkisuunnitteluvirasto on luonteva yhteistyökumppani hankkeelle. Sen tietotaitoa tarvitaan erityisesti teknisiin yksityiskohtiin liittyen. Toivomme yhteistyötä myös rakennusviraston, sosiaaliviraston aluetyöyksikön ja Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT:n kanssa.

Myös kaupunkisuunnittelulautakunnan toivottaisiin olevan alusta lähtien mukana hankkeessa. Tarkoituksena on, että hankkeen etenemistä esiteltäisiin lautakunnalle aina vaiheesta toiseen siirryttäessä.    

Muita yhteistyökumppaneita olisivat esimerkiksi Aalto-yliopisto, luontojärjestöt (Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Tringa) sekä Meri-Rastilan alueen yritykset.

Yhteistyöstä on alustavasti neuvoteltu myös Sitran kanssa, joka on mahdollisesti rahoittamassa analyysiä, jossa vertaillaan nyt olemassa olevan vaihtoehtoisen kaavan ja KSV:n tekemän suunnitelman kustannuksia ja ympäristövaikutuksia.

Hankkeen vastuuhenkilönä toimisi sille valittava projektinvetäjä.

Alueen ja teeman kuvaus

Hankkeen teemana on osallistava kaupunkisuunnittelu. Meri-Rastila on luonteva pilottikohteeksi, koska työpajatoimintaa on jo testattu alueella. Meri-Rastilassa on myös halukkuutta aktiiviseen osallistumiseen. Hanke olisi omiaan edistämään alueen asukkaiden sosiaalista integraatiota.

Hankkeen voimavarana ovat Meri-Rastilan asukkaat sekä OURCity-toiminnasta saadut kokemukset. Haasteena on saada eri asukasryhmiä mahdollisimman kattavasti mukaan työpajatoimintaan. Avoimessa OURCity-työpajassa tähän haasteeseen vastattiin mm. hankkimalla paikalle venäjän- ja somalikielentaitoiset tulkit. Uudessa hankkeessa kattavaan osallistumiseen pyrittäisiin myös järjestämällä noin kymmenen työpajatilaisuutta.   

Hankkeen tietojenkeruu, johon mm. työpajatoiminta liittyisi, kestäisi noin neljä kuukautta. Tämän jälkeen seuraisi noin kuukauden kestävä suunnittelujakso, jonka tuloksena valmistuisi ensimmäinen luonnos. Tätä käsiteltäisiin jälleen uudella, noin kaksi kuukautta kestävällä osallistumiskierroksella. Suunnitelman hienosäätöön aikaa varattaisiin vielä 1 – 2 kuukautta.

Vuonna 2014 hankkeen olisi tarkoitus edetä normaalin poliittisen menettelyn kautta. Olisi luontevaa, että hankkeessa kehitetty aluedemokratiaa tukeva ja lainsäädännön asettamat vuorovaikutustavoitteet huomioiva osallistavan kaupunkisuunnittelun menetelmä otettaisiin tulevaisuudessa käyttöön laajemminkin.


4 kommenttia:

  1. Hakemus löytyy myös täältä:

    http://pilotti.forumvirium.fi/2012/09/28/osallistavan-kaupunkisuunnittelun-pilottihanke/

    VastaaPoista
  2. KaupSu-yhdistys on jättänyt demokratia-projektiin liittyvän hankehakemuksen, esimerkkikohteena on Rastilan metroaseman ympäristön täydennysrakentaminen. Ohessa hankkeen teemoja.

    Demokratiapilotti, hankehakemus
    KaupSu-yhdistys

    Osallistuvan vaihtoehtosuunnittelun kehittäminen
    Esimerkkikohde:
    Rastilan metroaseman ympäristön täydennysrakentaminen. Vaihtoehtoinen osayleiskaava

    Kaupunkisuunnittelu ei ole yksityisasia. Olemassa olevan kaupunkirakenteen täydentäminen koskee nykyisiä ja tulevia asukkaita pitkälle tulevaisuuteen, sadoiksi vuosiksi. Kaikki viisaus ei asu Kaupunkisuunnitteluvirastossa. Alueen asukkailla on tietoa ja tavoitteita, jotka voivat poiketa viraston suunnittelijoiden näkemyksistä. Kaupunkilaisilla tulisi olla mahdollisuus laatia ammattitasoiset vaihtoehtosuunnitelmat päätöksenteon pohjaksi.

    Hankkeen teemoja:

    Teema 1:
    Vaihtoehtosuunnitelmat samalle viivalle.
    Vaihtoehtojen tasapuoliseksi arvioimiseksi suunnittelumateriaali, myös suuritöiset 3D-havainnekuvat tulisi saada samantasoiseksi kaupungin omien suunnitelmien kanssa. Kaavoituksen ”tilaajat”, lautakuntien jäsenet ja valtuutetut eivät useinkaan ole suunnittelun ammattilaisia ja heidän johtopäätöksiinsä vaihtoehdoista vaikuttaa helposti muotoseikat kuten näyttävät ilmaperspektiivit. Vaihtoehtosuunnitelmien esittelyyn tulisi tarjota riittävät resurssit kaupungin toimesta.

    Teema 2:
    Feedback- suunnittelumenetelmä käytäntöön myös kaavoituksessa
    Suunnitteluympäristön ratkaisevasti muuttuessa tulisi suunnittelussa voida palata edelliselle suunnittelutasolle. Ongelma on erityisesti suunnittelusyklin loppupäässä, kun esimerkiksi voimassa oleva yleiskaava on vanhentunut.
    Rastilassa yleiskaavatilanne on ratkaisevasti muuttunut kymmenen vuotta sitten valmistuneen yleiskaavan jälkeen, mm. Östersundom on liitetty Helsinkiin. Kaikkea lisärakentamista ei toki ole tarkoituksenmukaista ehdottaa sinne, mutta ahtaaksi käynyt leirintäalue sopisi sinne hyvin.
    Myös tietoisuus lähimetsien ja muiden luontokohteiden merkityksestä on muuttunut sitten viime yleiskaavakierroksen. Silloin piirretyt rakentamisalueiden rajaukset mm. Meri-Rastilan metsässä tulisi harkita uudelleen.

    Teema 3:
    Vaihtoehtosuunnittelussa tarvittavat lähtötiedot julkisiksi.
    Kaupungin tuottama kartta-, liikenne-, tilasto- ym. data on yleensä saatavilla, tosin sen etsiminen talkootyöna on aikaa vievää. Varsinaisen ongelman muodostavat liikelaitokset, jonka tietoihin yksityisellä kansalaisella tai yhdistyksellä on rajoitettu pääsy.
    Esimerkiksi Rastilan leirintäaluetta pyörittävä Rastila-Camping on yhtiöitetty. Matkailijamääriin ja asuntovaunualueen kausittaisen käyttöasteen vaihteluun liittyvät tiedot ovat kiven takana. Erityisesti huippusesonkina leirintäalueen portilta käännytettyjen asuntovaunujen lukumäärä, joka kertoo parhaiten kapasiteetin riittämättömyydestä, on liikesalaisuus.

    Hankkeen tavoite
    on kehittää keväällä 2012 tehty vaihtoehtoinen osayleiskaavatasoinen luonnos esitystavaltaan tasaveroiseksi KSV:n suunnitelman kanssa. Yhteistyökumppaneina voivat toimia Kaupunkisuunnitteluvirasto, alueella asuvat ammattilaiset tai vapaaehtoistyöhön valmiit konsultit. Myös suunnittelukorkeakoulujen diplomityöntekijöiden resursseja voisi hyödyntää nykyistä enemmän, ei vain peruskurssin opiskelijoita.
    Suunnitelma esitellään alueen asukkaille ja muille toimijoille mm. yleisötilaisuuksien, lehtiartikkeleiden ja näyttelyiden avulla. Saadun palautteen perusteella muokattu suunnitelma viedään vaihtoehtona Ks-lautakuntaan normaaliin päätöksentekoprosessiin ja mahdollisesti siitä eteenpäin.

    Liitteenä on viitesuunnitelma, via coc, ramses, 20v, 007


    VastaaPoista
  3. LEIRINTÄALUEEN SIIRTÄMINEN SÄÄSTÄISI MERI-RASTILAN RANTAMETSÄN
    Rastilan suunnitelmat perustuvat vanhentuneeseen 2002 yleiskaavaan ja tuhoaisivat rantametsän pohjoisosan kallioineen ja rantoineen. Vuosaaren asukkaat vastustavat yksissä tuumin metsän hävittämistä, se olisi myös täysin vastoin ilmastopolitiikan tavoitteita.

    Metroaseman ympäristön tiivistäminen on sinänsä perusteltua ja kestävän kehittämisen mukaista, se koskee kaikkia vanhoja asemia Mellunmäestä Kulosaareen. Rastilassa sen voi kuitenkin tehdä kaatamatta käytännössä yhtään puuta, suuri osa asuinkortteleista on mahdollista sijoittaa nykyisen asuntovaunualueen paikalle. Rastilan kartano ympäristöineen ja rantametsä voidaan ja tulee toki säilyttää. Asuntovaunualue on rakennettua aluetta eikä siellä ole luontoarvoja.

    Leirintä on mahdollisimman tehotonta maankäyttöä metroaseman vieressä, tehottomampaa olisi vain golfkenttä. Alueella on varsinaista toimintaa parina kesäkuukautena, suurimman osan vuotta se palvelee lähinnä asuntovaunujen talvisäilytystä. Leirintäalueen nykysijainti on epätarkoituksenmukainen, se on jäänyt korkean Rastilankallion korttelin ja raskaasti liikennöidyn Vuotien väliin. Vuosaaren asukkaat eivät itse hyödy aidatusta leirintäalueesta millään tavalla.

    Sesonkiaikaan leirinalueen kapasiteetti on jo täynnä eikä laajennusmahdollisuutta ole. Alue joudutaan joka tapauksessa joidenkin vuosien päästä siirtämään väljempiin maisemiin.

    Liikuntavirasto saattaa pitää nykyistä sijaintia hyvänä kun kesäturistit pääsevät imetrolla keskustaan. Kuitenkin oleellisempaa on tuhannen uuden asukkaan päivittäiset työ- ja asiointimatkat. Paradoksaalisesti juuri metroaseman läheisyys, joka on etu leirintäalueen asiakkaille, on juuri se syy jonka vuoksi se kannattaa siirtää muualle.

    Korvaava tontti on löydettävissä esim. Östersundomin liitosalueelta jonne ollaan suunnittelemassa yleiskaavaa. Rannoilla on Natura-alueita mutta sinne on suunniteltu myös venesatamia, uimarantoja ja rantapuistoja, Talosaaressa sijaitsee ratsutila. Näiden yhteydessä on ihanteellinen paikka leirintäalueelle. Liityntäliikenne Itäkeskukseen on helppo järjestää. Sitä paitsi karavaanarit ja perheet liikkuvat yleensä – autolla!

    Leirintäalueen nykyinen tontti on kaupungin omistuksessa ja toimintaa hoitaa Liikuntavirasto. Siirto on kaupungin omassa päätösvallassa. Uuden leirintäalueen perustamiskustannukset olisivat murto-osa nykyisen leirintäalueen tontin myynnistä saatavista tuloista, kaupungille siirto olisi joka tapauksessa tuottava toimi.

    Kaupungin kasvaessa ja maankäytön tehostuessa pääkaupunkiseudulla joudutaan usein siirtämään ns. ”väärässä” paikassa sijaitsevia toimintoja, viimeksi mm. Jätkäsaaren satama. Espoossa ollaan siirtämässä kaksikin urheilukeskusta tulevien metroasemien tieltä, niihin on investoitu enemmän kuin Rastilan leirintäalueeseen.

    Vaihtoehtosuunnitelmassa on sijoitettu n. 2000 asukasta 500 m:n jalankulkuetäisyyden päähän metroasemasta. Radan pohjoispuolelle, pääasiassa asuntovaunualueelle mahtuu n. 1000 asukasta. Ostoskeskuksen ympäristöä ton mahdollista tiivisttää ja metroradan päällekin rakentaa jotain. Metroradan kupeeseen on sijoitettu 1-2 tornitaloa (16-18 krs) Rastilan maamerkiksi ja Vuosaaren ”kaupunginportiksi”. Haruspuiston yhteydessä on jonkin verran täydennysrakentamista.

    Kaikki kolme, leirintäalue, uusi asuinalue ja metsä eivät saman metroaseman viereen mahdu. Jos voi valita uhrataanko metroaseman ympäristön tiivistämiseen asukkaiden lähimetsä Meri-Rastilasta, vai asuntovaunujen parkkipaikka ja muutama lautamökki leirintäalueelta, vastaus lienee itsestään selvä. Leirintäalueen voi aina siirtää ja perustaa muualle, kerran kaadettua ja rakennettua metsää ei saa koskaan takaisin.

    Leirintäalueen siirtäminen olisi ns. WIN-WIN-WIN-ratkaisu, josta kaikki osapuolet hyötyvät. Retkeilijät saisivat paremman, merellisen alueen, Meri-Rastilan asukkaat säilyttäisivät lähimetsänsä ja tarvittavat kerrosalat voidaan sijoittaa metroaseman viereen.
    KAUPSU-yhdistys / RASTILA – työryhmä, Vuosaari

    VastaaPoista
  4. Nyt kun näitä hankehakemuksiakin Meri-Rastilan metsään liittyen on tullut kaksin kappalein, niin toivottavasti kaupunki ymmärtää, ettei metsään suunnittelua tulisi jatkaa.

    VastaaPoista